Totuus markkinoilla. Liberalistinen lehdistöteoria ja John Stuart Mill

Abstract

Tutkimuksessa kysyttiin mistä John Stuart Millin (1806-73) sananvapausteoria on peräisin ja mitä hän haluaa sillä sanoa? Toiseksi kysyttiin mistä ovat tulleet käsitteet aatteiden vapaa markkinapaikka sekä itseään korjaava totuus ? Kolmanneksi kysyttiin mikä on Millin sananvapausteorian suhde liberalistisen lehdistöteorian nimellä tunnettuun lehdistöteoriaan? Samalla kysyttiin voiko Milliltä löytää lehdistöteoriaa sanan tiedotusopillisessa merkityksessä ja millainen se olisi suhteessa kirjallisuudessa esiintyvään teoriaan?

Tutkimus toteutettiin käyttäen lähteinä John Stuart Millin koottujen teosten 33-osaista laitosta sekä Millistä laajasti kirjoitettua historiallis-filosofista ja tiedotusopillista kirjallisuutta. Merkittävä osa tutkimuksesta oli Millin toimittaman the Westminster Review ­lehden sisällönanalyysi 1835-1889. Painotus oli vuosilla 1836-1840, jolloin Mill oli lehden kustantaja ja päätoimittaja. Otanta-ajankohtana lehdessä oli 12123 sivua.

Millin On Liberty -teoksen (1859) päätavoite on selvittää missä määrin valtiolla on oikeus rajoittaa yksilön toimintaa. Tästä seuraa teoksen laajasti perusteltu ajatus vastustaa tiedon salaamiseen ja pimittämiseen perustuvaa hallitsemistapaa. Ihmisiä voidaan hallita estämällä heitä saamasta tietoa, mutta se on ihmiskunnalta varastamista . Jos tieto jää suppean eliitin haltuun, se ei tavoita yksilöitä, jotka osaisivat käyttää sitä paremmin omaksi ja yhteiskunnan eduksi. Näin tiedon sivistävä ja kehittävä vaikutus jää saavuttamatta tai vajaaksi, jolloin yhteiskunta alkaa rappeutua (degradation). Yksilö kehittyy valistuneeksi persoonallisuudeksi vain saadessaan käyttöönsä rajoituksetta ja esteettä kaiken mahdollisen tiedon. Tämän inhimillisen kasvun Mill katsoo olevan yleisen edun mukaista, minkä Mill perustelee utilitarismin avulla. On Libertyn toisessa luvussa esitetty nelikohtainen sananvapausteoria nähdään yksilön sivistymisen näkökulmasta. Se on esitetty teoksen kolmannessa luvussa, jossa yksilöllisyys nousee yhteiskunnan taloudellista ja sivistyksellistä kehitystä eteenpäin vieväksi voimaksi. On Libertyn ymmärtäminen kokonaisuudessaan edellyttää nelikohtaisen sananvapausteorian liittämistä yksilön sivistymiseen, kantilaishenkiseen Bildungiin.

On Libertyn sananvapausteoria on seuraava: Kaikilla aatteilla ja ajatuksilla tulee olla oikeus päästä julkisuuteen. Kellään ei ole oikeutta estää tai sensuroida mielipiteitä. Tätä Mill perustelee neljän argumentin avulla: 1. Sensuurin kohteeksi joutunut, tukahdutettu ajatus saattaa tosiasiallisesti olla oikea. Täten totuuden tukahduttaminen on ihmiskunnalta ja sen tulevilta sukupolvilta varastamista ja erehtymättömäksi julistautumista. 2. Väärä käsitys voi pitää sisällään totuuden aineksia. 3. Perinteisen, totena pidetyn käsityksen on alistuttava kritiikin ja keskustelun alaiseksi. Muutoin vaarana on taantuminen ennakkoluuloksi, jolloin yksilö ei tunne totuuden perusteluja. 4. Ennakkoluuloksi muuttunut totuus menettää vitaalisuutensa ja elinvoimaisuutensa. Siksi jo löydettyjen totuuksien kohdalla myös harhauskominen on sallittava. Totuus elinvoimaistuu taistellessaan valhetta vastaan. Totuus löytyy parhaiten asettamalla vastakkain erilaisia ja vastakkaisia mielipiteitä.

Millin sananvapausteorian lähteitä löydettiin kahdeksan. Ensimmäinen oli roomalainen asianajaja ja konsuli Marcus Tullius Cicero, jonka tuotantoon Mill oli laajasti perehtynyt. Toinen vaikuttaja oli 1600-luvulla elänyt englantilainen kirjailija ja runoilija John Milton. Mill tunsi molemmat Miltonin pääteokset, Areopagitican sekä Kadotetun paratiisin. Miltonin mukaan katolilaisuus perustui ihmisten hallitsemiseen salaamalla ja pimittämällä tietoa. Kadotetussa paratiisissa Aatamin ja Eevan tiedon hankkiminen ei johtanut kadotukseen, vaan hyvään, inhimilliseen kasvuun, sivistykseen ja kehitykseen. Miltonilta välittyi Millille ajatus pahuuden kuulumisesta julkisuuteen. Kolmas vaikuttaja oli saksalainen Wilhelm von Humboldt. Häneltä Mill omaksui On Libertyn pääajatuksen individualismista, yksilöllisyydestä edistyksen ja kehityksen liikkeellepanevana voimana. Pakottaminen samankaltaisuuteen salaamalla tietoa tai estämällä tiedon leviäminen kaikille yksilöille aiheuttaa degeneroitumista. Humboldtin ajattelua Mill täydensi sveitsiläisen Johann Henrich Pestalozzin kasvatusfilosofialla. Neljäs On Liberty ­teokseen vaikutteita antanut oli isä James Mill ja tämän artikkeli Liberty of the Press (1821). Vapaassa keskustelussa ja mielipiteenvaihdossa esiin tuleva erimielisyys, oppositiot ja vähemmistöt eivät ole pahasta, vaan yhteiskuntaa kehittävä ja eteenpäin vievä voima. Kritiikki ja hallituksen arvostelu ovat hyviä asioita. Pahinta on, jos valtio tai uskonto pakottavat kansalaiset passiiviseen alamaisuuteen ja samankaltaisuuteen. Viides vaikuttaja oli Millin puoliso Harriet Taylor-Mill. On Liberty on kahden ihmisen yhteinen kirja, jonka aiheena on yksilön vapaus suhteessa yhteiskuntaan ja toisiin ihmisiin. Kuudenneksi Millin ajatuksiin sananvapaudesta vaikutti hänen oma toimintansa journalistina ja päätoimittajana 1835-1840. Hänen toimittamansa the Westminster Reviewin tavoitteena oli perustella politiikkaa tieteellisen tiedon avulla. Seitsemäs vaikuttaja oli ranskalainen valtio-oppinut Alexis de Tocqueville, jolta on peräisin ajatus, että enemmistö voi erehtyä. Tällöin voi syntyä enemmistön tyrannia, jossa valhe voittaa ja muodostaa yhteiskunnan yleisen mielipiteen. Jotta näin ei tapahtuisi, Mill korosti vähemmistöjen ja toisinajattelijoiden oikeutta päästä julkisuuteen, koska niillä voi olla enemmistöä totuudellisempia näkemyksiä. Vaatimus suhteellisesta vaalitavasta liittyi Millin näkemykseen julkisuudesta. Suhteellisen vaalitavan oloissa erilaiset mielipiteet pääsevät paremmin parlamenttiin, jolloin mielipidekirjo tulee paremmin esiin myös lehdistössä. Kahdeksas On Liberty ­teoksen syntyyn vaikuttanut tekijä oli katolisen kirkon ja liberaalien oppiriita 1800-luvulla. Se huipentui paavi Pius IX:n julistamiseen erehtymättömäksi 1870. Julistusta edelsi 1854 annettu bulla Ineffabilis Deus. Siinä julistettiin Neitsyt Marian perisynnitön sikiäminen dogmiksi, johon katolilaisten piti lujasti uskoa. Lopullinen On Liberty ­teoksen julkaisuun vaikuttanut tekijä oli Millin matka Roomaan 1854-55, missä juhlittiin paavi Pius IX:n bullaa Neitsyt Marian perisynnittömästä sikiämisestä. Tätä taustaa vasten voidaan ymmärtää On Libertyn varoitukset erehtymättömyydestä sekä sokean uskon rappeuttavasta vaikutuksesta.

Millin naisasiaa käsittelevä teos The Subjection of Women nähdään On Libertyn jatko-osana, jossa tarkastellaan tilannetta, missä valhe ja vääryys ovat voittaneet ja muodostaneet yhteiskunnan yleisen mielipiteen. Huomiota kiinnitetään Alexis de Tocquevillen enemmistön tyrannian käsitteeseen, jolla oli Milliin suuri vaikutus. Samalla arvioidaan Jürgen Habermasin tutkimusta julkisuuden rakennemuutoksesta. Habermas on oikeassa arvioidessaan, että liberalismi ajoi itsensä vaikeuksiin luodessaan julkisuuden, jossa triviaali tai epätosi voi muodostua enemmistön mielipiteeksi. Samalla kuitenkin katsotaan, että Habermas aliarvioi tiedon merkitystä ja välttämättömyyttä modernissa.

Aatteiden vapaa markkinapaikka ja itseään korjaava totuus eivät ole peräisin John Stuart Milliltä. Itseään korjaava totuus on ristiriidassa Millin ajattelun kanssa. On Libertyssä hän osoitti tuntevansa myös jälkimmäisen fraasin, mutta piti sitä virheellisenä (pleasant falsehood).

Itseään korjaavan totuuden ajatus esiintyi ensi kertaa tunnistettavasti Thomas Painea vastaan käydyssä oikeudenkäynnissä 1792. Sitä käytti hänen puolustusasianajajansa Thomas Erskine. Aatteiden vapaan markkinapaikan on usein ajateltu tulleen julkisuuteen New Yorkin 1919 oikeudenkäynnissä venäläisiä emigrantteja vastaan. Tuomari Oliver Wendell Holmesin lausetta on kuitenkin tulkittu usein väärin. Aatteiden vapaa markkinapaikka alkoi sisällöltään nykymuotoisena esiintyä vasta 1930-luvulla amerikkalaisessa lehdistökeskustelussa. Ilmaus vakiintui kylmän sodan aikana 1940-50 ­lukujen taitteessa. Aatteiden vapaa markkinapaikka ja itseään korjaava totuus yhdistettiin liberalistiseen lehdistöteoriaan 1950-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa tri Wilbur Schrammin johtamassa tutkimusprojektissa, jonka loppuraportti julkaistiin kirjassa Four Theories of the Press. Yhdistämisen teki Fred S. Siebert artikkelissa The Libertarian theory. Tästä lähti liikkeelle myytti, jonka mukaan liberalistisessa lehdistöteoriassa ajatellaan, että totuus löytyy itsestään aatteiden vapaalla markkinapaikalla. Se on ristiriidassa liberalistisen filosofian kahden kehittäjän, John Miltonin ja John Stuart Millin ajatusten kanssa. Sekä Milton että Mill katsotaan tutkimuksessa positiivisen sananvapauskäsityksen edustajiksi, päinvastoin kuin Fred Siebert katsoi heidän edustavan negatiivista sananvapautta suhteessa valtioon.

Milliltä voidaan löytää lehdistöteorian aineksia, mutta ne ovat paljolti ristiriidassa Fred Siebertin muotoileman liberalistiseksi kutsutun lehdistöteorian kanssa. Millin näkemysten katsotaan tulevan lähemmäksi sosiaalisen vastuun lehdistöteoriaa siinä muodossa kuin tämä teoria esiteltiin amerikkalaisen Hutchins-komission loppuraportissa vuonna 1947.

The research had three purposes. The first was to study John Stuart Mill s theory of publicity: where do originate the main ideas of On Liberty? The second question concerned the origins of the concepts of market-place of ideas and self-righting truth ? The third question concerned the relation between Mill s famous theory of freedom of speech and the concept of the liberal theory of the press as described by the well-known text-book of Siebert, Peterson & Schramm (Four Theories of the Press, 1956). At the same time I asked if it was possible to find a theory of the press by John Stuart Mill and what would it be if compared with known theories of the press?

The research was conducted using John Stuart Mill s Collected Works as a main source, as well as many other studies about Mill in history, philosophy and media studies. An important part of the research was a content analysis of the Westminster Review 1835-­1889. Special emphasis was placed on the period 1836-­1840 when Mill was the editor and publisher of the magazine. The sample contained 12 123 pages. The content was divided into 13 categories. The purpose of the content analysis was to identify the journalistic editorial principles of the Westminster Review.

The main purpose of Mill s On Liberty is to find the limits and borders of the state in relation to individuals. From this comes the main argument of On Liberty: governing people by censoring knowledge is ineffective and leads to a general degradation of any society. People can be governed by using censorship but this is stealing from mankind . If knowledge remains the property of a small minority it may never reach people who could use it better for themselves or the whole of society. Thus the developing and cultivating effects of knowledge remain partial or are lost and this leads to degradation in society. Human beings can be individual personalities only when knowledge is freely available without censorship. This personal development of individuals is also the common interest of the whole of society. Mill comes to this conclusion through his theory of utilitarianism. The theory of freedom of speech as presented in the second chapter of On Liberty must be understood from the perspective of individual civilization. It is presented in the third chapter of On Liberty, where individuality is declared as the main force of development in any society. If On Liberty is understood in its entirety it must be connected with the Kantian concept of Bildung.

The famous theory of freedom of speech in On Liberty is as follows: 1. If any opinion is compelled to silence, that opinion may, for aught we can certainly know, be true. To deny this is to assume our own infallibility. 2. Though the silenced opinion be an error, it may, and very commonly does, contain a portion of truth; and since the general or prevailing opinion on any object is rarely or never the whole truth, it is only by the collision of adverse opinions that the remainder of the truth has any chance of being supplied. 3. Even if the received opinion be not only true, but the whole truth; unless it is suffered to be, and actually is, vigorously and earnestly contested, it will, by most of those who receive it, be held in the manner of a prejudice, with little comprehension or feeling of its rational grounds. 4. And not only this, but the meaning of the doctrine itself will be in danger of being lost, or enfeebled, and deprived of its vital effect on the character and conduct: the dogma becoming a mere formal profession, inefficacious for good, but cumbering the ground, and preventing the growth of any real and heartfelt conviction, from reason or personal experience.

The interests of truth are best promoted by giving the ablest advocates of opposite theories an opportunity of fully and fairly explaining their sentiments.

Eight sources were found for Mill s theory of publicity. The first was the Roman statesman and lawyer Marcus Tullius Cicero. Mill knew the most important works of Cicero. The second was the English poet and prose polemicist John Milton. Mill knew Milton s main works Areopagitica and Paradise Lost. Special attention is drawn to the fact that Adam s and Eve s decision to achieve knowledge by consuming the fruit from the Tree of Knowledge does not lead to destruction but to love, human development, civilization and culture. Th e third influence came from the German Wilhelm von Humboldt. From him Mill took the cornerstone of On Liberty, the idea of individuality as one of the elements of wellbeing. If people are forced to be similar and identical through censorship this leads to general degradation in any society. This idea was augmented with the educational theory of the Swiss philosopher Johann Henrich Pestalozzi. Th e fourth person to influence On Liberty was the author s father, James Mill, and his article Liberty of the Press (1821). James Mill wrote that different opinions and cleavages are not bad but richness in any society. Minorities and dissidents are a developing force in society, and thus they should be accepted and legitimized. Government criticism is good and should not be denied. The fifth influence came from Mill s wife, Harriet Taylor-Mill. On Liberty was written by two independent people. Harriet Taylor-Mill had a radicalizing effect on her husband. The sixth influence originated in Mill s own experience as a journalist and editor of the Westminster Review. The purpose of this magazine was to alter people s opinions; to make them believe according to evidence, from the effect of educated intellect, enlightening selfish feelings. The seventh source was the French intellectual Alexis de Tocqueville from whom comes the idea of the tyranny of the majority, i.e. that the majority can make mistakes. Mill therefore underlined the importance of minorities and dissidents. They must be allowed a voice in publicity because they may have more accurate ideas than the majority. Mill supported therefore proportional representation in parliamentary elections. The eighth source and final motivation to write On Liberty was the dispute between European liberals and the Catholic Church in the 19th century. The main question was the infallibility of the Pope, which was denied by the liberals. Pope Pius IX was declared infallible in 1870. This was preceded by the infallible declaration of 1854 Ineffabilis Deus where the immaculate conception was solemnly defined as dogma. John Stuart Mill was in Rome in 1854-55 shortly after the papal bull had been issued by Pius IX. This explains Mill s warnings about infallibility in On Liberty.

Mill s feminist writing The Subjection of Women is seen as a continuation of On Liberty. It describes extensively a situation where falsehood has won and created the public opinion of the majority. Here again special attention is drawn to Alexis de Tocqueville s theory of the tyranny of the majority. At the same time an evaluation is made of Jürgen Habermas research The Structural Transformation of the Public Sphere. His idea that the liberal theory of the publicity ran into difficulties by demanding full freedom of speech is accepted. Th is does not lead to a situation where truth automatically prevails but falsehood may also prevail and become the opinion of the majority. It is, however, assumed that Habermas underestimated the effects of enlightenment and education. Th e concepts of market-place of ideas and self-righting truth do not originate with John Stuart Mill. The idea of marketplace of ideas contradicts with Mill s thinking. On Liberty indicates that he also knew the idea of self-righting truth but he considered it a pleasant falsehood .

The idea of self-righting truth was first time evinced in the trial against Thomas Paine in 1792. It was used by his lawyer, Thomas Erskine. Th e concept of market-place of ideas has usually been connected with the trials of Russian dissidents in New York in 1919. Judge Oliver Wendell Holmes, however, has been often misunderstood. He spoke about free trade of ideas. The present idea appeared for the first time in the U.S. press in the 1930 s and the present meaning was widely accepted during the 1950 s Cold War. The concepts of market-place of ideas and self-righting truth were combined with the libertarian theory of the press in the mid-1950 s in a research project conducted by Dr. Wilbur Schramm. The final report was published in 1956 under the title Four Theories of the Press. The combination was by Fred S. Siebert in his article The Libertarian Theory. From this article originated the myth of the libertarian theory of the press, where it was thought that self-righting truth can be found on the market-place of ideas. This myth contradicts with two libertarian philosophers, John Milton and John Stuart Mill. Both Milton and Mill are considered to be representatives of positive liberty while Fred Siebert considered them as representatives of negative liberty. It is possible to find a theory of the press from the works of John Stuart Mill. However, these ideas are contradictory to the libertarian theory of the press as described by Fred Siebert. The ideas of Mill come closer to the theory of social responsibility as described in the final report of the Hutchins Commission (A Free and Responsible Press 1947). If Mill is considered as a liberal philosopher, this theory of the press is closer to liberalism.