Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi
Rastas, Anna (2007)
Rastas, Anna
Tampere University Press
2007
Sosiaaliantropologia - Social Anthropology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2007-06-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6964-0
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6964-0
Tiivistelmä
Väitöstutkimukseni käsittelee rasismia Suomessa, erityisesti lasten ja nuorten arjessa. Tutkimuksen päätulos on etnografinen kuvaus rasismin erilaisista ilmenemismuodoista. Tarkastelu ajoittuu pääasiassa 1990-2000 luvuille, aikaan jolloin suomalaisesta yhteiskunnasta on alettu puhua monikulttuuristuvana yhteiskuntana. Tämä usean vuoden kenttätyön tuloksena syntynyt tutkimus osoittaa, että rasismia kohtaavat maahanmuuttajien ohella myös Suomessa suomalaisiksi kasvaneet ihmiset. Asemaansa ja identiteettiään suomalaisina joutuu pohtimaan esimerkiksi tutkimukseni kohdejoukko: lapset ja nuoret, joiden toinen vanhempi on (alun perin) jostain muualta kuin Suomesta sekä ulkomailta adoptoidut. Tutkimuksessani määrittelen heidät suomalaisiksi, joilla on transnationaalit juuret, eli siteitä paitsi Suomeen myös muihin valtioihin ja kansoihin. Tällaisten henkilöiden osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti.
Analysoin tutkimuksessani niin arkisia kohtaamisia ja yksilöiden kokemuksia kuin rasismia suomalaisessa kulttuurissa. Työ valottaa sitä, miten ahtaat suomalaisuuden määritelmät sekä ympäristön tavat suhtautua muihin kansoihin ja kulttuureihin rakentavat joidenkin erilaisuutta. Avoimen rasismin - kiusaamisen, syrjinnän ja jopa väkivallan lisäksi rasismilla on lasten ja nuorten arjessa muitakin ilmenemismuotoja ja seurauksia. Lasten ja nuorten identiteettien rakentumisprosesseissa vaikuttavat paitsi henkilökohtaiset rasismin kokemukset myös tieto ympäröivässä kulttuurissa vaikuttavasta rasismista.
Tutkimus paneutuu myös lasten ja nuorten mahdollisuuksiin käsitellä erilaisuuden ja rasismin kokemuksiaan, joista aikuiset, niin vanhemmat kuin esimerkiksi opettajat, ovat usein hyvin tietämättömiä. Aikuiset eivät myöskään aina osaa auttaa ja tukea rasismia kohdanneita lapsia. Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevat tavat puhua rasismista eivät nekään kannusta omista rasismin kokemuksista puhumiseen. Lasten mahdollisuudet vastustaa itseensä kohdistuvaa rasismia, kohtasivatpa he sitä sitten muiden lasten tai aikuisten taholta, näyttäytyvät tutkimukseni valossa hyvin vähäisiltä. Teos puhuu siksi aikuisten vastuusta. Se antaa välineitä vanhemmille ja kasvatustyön ammattilaisille rasismin tunnistamiseen ja rasismia kohdanneiden lasten ja nuorten tukemiseen. Se on suunnattu myös muille rasismin kysymyksistä, tutkimuksesta ja vastustamisesta kiinnostuneille.
Tutkimukseni keskeisintä aineistoa ovat lasten ja nuorten (n= 23) sekä vanhempien (n=26) haastattelut. Haastatteluaineiston lisäksi olen kirjannut muistiin vuosina 2000 - 2007 kohdejoukkoon kuuluvien ihmisten kanssa käymiäni keskusteluja sekä havaintojani erilaisissa lasten ja nuorten toimintaympäristöissä. Sillä lasten ja nuorten joukolla, jota tutkimukseni kuvaa, on siteitä yhteensä kymmeniin eri maihin Suomen ulkopuolelle. Kohdejoukon heterogeenisyys on tehnyt mahdolliseksi tarkastella sitä, millaisia mielikuvia eri maihin ja kansoihin liitetään, ja sitä miten nämä vaikuttavat ihmisten rasismin kokemuksiin ja heidän mahdollisuuksiinsa torjua rasismia. Olen analysoinut rasismin kokemuksia ja niiden jäsentämistä myös suhteessa informanttieni ikään ja sukupuoleen. Suomalaisessa kulttuurissa vaikuttavaa rasismia tarkastellessani osana aineistoa ovat olleet erilaiset mediatekstit, lasten kulttuurituotteet ja muut dokumentit.
Väitöstutkimukseni koostuu nyt julkaistavasta yhteenvedosta sekä kuudesta aiemmin julkaistusta artikkelista. Artikkelit on julkaistu myös verkossa väitöstutkimuksen sähköisen version yhteydessä ja niihin pääsee sivun 7 artikkelilistan kautta.
Artikkeli 1: Rasismi -oppeja, asenteita, toimintaa ja seurauksia, Rastas, Anna (2005) Teoksessa Rastas Anna & Huttunen Laura & Löytty Olli (toim.) Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere: Vastapaino, 69-116.
Artikkeli 2: Am I Still `White´? Dealing With the Colour Trouble
Artikkeli 3: Katseilla merkityt, silminnähden erilaiset. Lasten ja nuorten kokemuksia rodullisista katseista
Artikkeli 4: Miksi rasismin kokemuksista on niin vaikea puhua?
Artikkeli 5: Racializing Categorization among young people in Finland
Artikkeli 6: Nautraalisti rasistinen? Erään sanan politiikka
Analysoin tutkimuksessani niin arkisia kohtaamisia ja yksilöiden kokemuksia kuin rasismia suomalaisessa kulttuurissa. Työ valottaa sitä, miten ahtaat suomalaisuuden määritelmät sekä ympäristön tavat suhtautua muihin kansoihin ja kulttuureihin rakentavat joidenkin erilaisuutta. Avoimen rasismin - kiusaamisen, syrjinnän ja jopa väkivallan lisäksi rasismilla on lasten ja nuorten arjessa muitakin ilmenemismuotoja ja seurauksia. Lasten ja nuorten identiteettien rakentumisprosesseissa vaikuttavat paitsi henkilökohtaiset rasismin kokemukset myös tieto ympäröivässä kulttuurissa vaikuttavasta rasismista.
Tutkimus paneutuu myös lasten ja nuorten mahdollisuuksiin käsitellä erilaisuuden ja rasismin kokemuksiaan, joista aikuiset, niin vanhemmat kuin esimerkiksi opettajat, ovat usein hyvin tietämättömiä. Aikuiset eivät myöskään aina osaa auttaa ja tukea rasismia kohdanneita lapsia. Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevat tavat puhua rasismista eivät nekään kannusta omista rasismin kokemuksista puhumiseen. Lasten mahdollisuudet vastustaa itseensä kohdistuvaa rasismia, kohtasivatpa he sitä sitten muiden lasten tai aikuisten taholta, näyttäytyvät tutkimukseni valossa hyvin vähäisiltä. Teos puhuu siksi aikuisten vastuusta. Se antaa välineitä vanhemmille ja kasvatustyön ammattilaisille rasismin tunnistamiseen ja rasismia kohdanneiden lasten ja nuorten tukemiseen. Se on suunnattu myös muille rasismin kysymyksistä, tutkimuksesta ja vastustamisesta kiinnostuneille.
Tutkimukseni keskeisintä aineistoa ovat lasten ja nuorten (n= 23) sekä vanhempien (n=26) haastattelut. Haastatteluaineiston lisäksi olen kirjannut muistiin vuosina 2000 - 2007 kohdejoukkoon kuuluvien ihmisten kanssa käymiäni keskusteluja sekä havaintojani erilaisissa lasten ja nuorten toimintaympäristöissä. Sillä lasten ja nuorten joukolla, jota tutkimukseni kuvaa, on siteitä yhteensä kymmeniin eri maihin Suomen ulkopuolelle. Kohdejoukon heterogeenisyys on tehnyt mahdolliseksi tarkastella sitä, millaisia mielikuvia eri maihin ja kansoihin liitetään, ja sitä miten nämä vaikuttavat ihmisten rasismin kokemuksiin ja heidän mahdollisuuksiinsa torjua rasismia. Olen analysoinut rasismin kokemuksia ja niiden jäsentämistä myös suhteessa informanttieni ikään ja sukupuoleen. Suomalaisessa kulttuurissa vaikuttavaa rasismia tarkastellessani osana aineistoa ovat olleet erilaiset mediatekstit, lasten kulttuurituotteet ja muut dokumentit.
Väitöstutkimukseni koostuu nyt julkaistavasta yhteenvedosta sekä kuudesta aiemmin julkaistusta artikkelista. Artikkelit on julkaistu myös verkossa väitöstutkimuksen sähköisen version yhteydessä ja niihin pääsee sivun 7 artikkelilistan kautta.
Artikkeli 1: Rasismi -oppeja, asenteita, toimintaa ja seurauksia, Rastas, Anna (2005) Teoksessa Rastas Anna & Huttunen Laura & Löytty Olli (toim.) Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere: Vastapaino, 69-116.
Artikkeli 2: Am I Still `White´? Dealing With the Colour Trouble
Artikkeli 3: Katseilla merkityt, silminnähden erilaiset. Lasten ja nuorten kokemuksia rodullisista katseista
Artikkeli 4: Miksi rasismin kokemuksista on niin vaikea puhua?
Artikkeli 5: Racializing Categorization among young people in Finland
Artikkeli 6: Nautraalisti rasistinen? Erään sanan politiikka
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4902]