Jazyk russkoj emigrantskoj pressy (1919-1939)

Abstract

Tutkimukseni kohteena on venäläinen emigranttilehdistö vuosina 1919 - 1939. Se edustaa eri poliittisia suuntauksia alkaen äärikansallismielisistä ja monarkistisista lehdistä aina anarkistisiin lehtiin asti. Aineston pohjalta pyritään osoittamaan, millaista variaatiota kielessä esiintyy ja mitä tyypillisiä ilmaisukeinoja se käyttää. Käytetyt metodit vaihtelevat työn seitsemässä luvussa esitetyistä tutkimusongelmista riippuen. Emigranttilehdistön kieli poikkeaa neuvostolehdistön kielestä kehitykseltään ja kielellisiltä piirteiltään.

Venäläinen emigranttilehdistö käyttää ajankohtaisen informaation ilmaisemiseksi vanhoja, ennen vallankumousta käytössä olleita ilmaisukeinoja. Lisäksi se on aktiivisesti lainannut uusia, vierasperäisiä aineksia ulkomaisesta lehdistöstä ja hyödyntänyt myös neuvostolehdistön ilmaisukeinoja mukauttamalla niitä omiin käyttötarkoituksiinsa. Emigranttilehdistössä eräät venäjälle ominaiset semantiikan ja kieliopin ilmiöt eivät ole edustettuina siksi, että ne eivät emigraatiovaiheessa vielä olleet syntyneet venäjän kieleen tai olivat tuolloin vasta syntymässä. Emigranttien elämä oli perusluonteeltaan vähemmän uudistushenkistä, minkä vuoksi he mielellään käyttivät valmiita kieliaineksia nähden sen olevan eräs keino pelastaa ja säilyttää vanha Venäjä. Kirjoitetussa venäjässä näkyy kuitenkin varsin runsaasti myös vierasperäistä vaikutusta kielen eri tasoilla. Sitä ilmenee oikeinkirjoituksessa, sanastossa ja kieliopissa. Tiivistäen voidaan todeta, että venäläisen emigranttilehdistön kielen kehitys vuosina 1919 - 1939 on ollut varsin erikoista ja omaperäistä.

Emigranttilehdistön kieli on kehittynyt eräänlaisen substraatin pohjalta erityppisten ainesten kombinaationa. Se on säilyttänyt paljon vanhaa, lainannut runsaasti vierasperäistä ainesta ja mukauttanut neuvostokielen erikoispiirteitä omaan käyttöönsä.

The main focus of my research is the language of the Russian emigration press between 1919 and 1939. I analyse the wide range of the emigration s periodicals which represent different political orientations: from the far-right nationalist and monarchist to the far-left anarchist one.

The development of the language of the Russian emigration press between 1919 and 1939 has been quite unusual and original. The language of the emigration press has developed as a combination of diverse elements of the Russian Language and the substrate language (the foreign language). It resulted with preserving a lot of traditional language features, borrowing plenty of foreign elements, and adapting special features from the language of the soviet press used for the purposes of the emigration press.

Drawing upon the material, I describe what kind of linguistic variations one can find in the emigration press, and I systematize the typical ways of expressing these variations. I demonstrate how the language of the emigration press differs from the language of the soviet press, taking into consideration it s development and linguistic qualities. Among these qualities, I stress the fact that the Russian emigration press uses the traditional, used before the revolution ways to inform about current affairs. Furthermore the emigration press language frequently borrows the elements from the foreign press as well as it adapts the soviet press language for its own purposes. In the written language one can see quite a lot of foreign influence in the different levels of language: in orthography, lexicon and grammar.

I ague that the reason of such development of the emigration press language lies in much less innovative life style of the emigrants. The emigrants used the traditional language and the elements which already existed in language, which was seen as a way of saving and preserving the image of old Russia.