A Concept-Oriented Data Modeling and Query Language Approach to Next Generation Information Systems
Junkkari, Marko (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Junkkari, Marko
Tampereen yliopisto
2007
Tietojenkäsittelyoppi - Computer Science
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
Väitöspäivä
2007-05-25Tiivistelmä
Seuraavan sukupolven tietojärjestelmissä (Next Generation Information systems; NGISs) tiedon dataorientoituneet, funktionaaliset ja deduktiiviset piirteet integroituvat toisiinsa. Dataorientoituneet piirteet määrittävät mitä tietoa tallennetaan ja kuinka tiedon rakenteelliset suhteet organisoidaan. Funktionaaliset piirteet liittyvät tallennetun tiedon laskennalliseen käsittelyyn. Deduktiiviset piirteet määrittävät uutta tietämystä tallennetusta tiedosta. Tutkimuksessa käsitellään näitä piirteitä ja niiden integrointia tiedon mallintamisen ja kyselykielten näkökulmasta.
Yleistyssuhde (is-a relationship), osa-kokonaisuussuhde (part-of relationship) ja assosiaatio ovat kolme perussuhdetta sovellusalueen mallintamisessa. Tutkimuksessa tarkastellaan yllä mainittuja piirteitä näiden suhdetyyppien kannalta. Osa-kokonaisuussuhde on tutkimuksessa keskeisin suhdetyyppi. Tämän sovelluksena tarkastellaan fyysisiä kokoonpanoja.
Rakenteellisten tietokantojen lisäksi usein on välttämätöntä käsitellä sovelluksiin liittyvää tekstimuotoista informaatiota. Siksi tutkimuksessa ehdotetaan, että tekstimuotoinen informaatio ja siihen liittyvä käsittely pitäisi sisällyttää NGIS-järjestelmiin. Tutkimuksessa tekstidokumentit käsitellään XML-muodossa. Tämä mahdollistaa tekstimuotoisen informaation hyödyntämisen spesifioitaessa funktionaalisia ja deduktiivisia primitiivejä. Tutkimuksessa annetaan sekä datakeskeinen että dokumenttikeskeinen näkökulma XML:ään. Datakeskeisessä näkökulmassa XML- elementtejä käsitellään kuten tietokantakyseissä kun taas dokumenttikeskeisessä näkökulmassa niitä käsitellään tiedonhaun menetelmin.
Tutkimuksessa kehitetään RDOOM-menetelmä (Relational Object-Oriented Modeling) mallintamaan kaikkia keskeisiä piirteitä NGIS-järjestelmissä. RDOOM on käsiteorientoitunut mallintamismenetelmä, joka on suunnattu tarjoamaan sellaisia mallintamisprimitiivejä, joihin sovellusspesifejä käsitteitä ja rakenteita voidaan upottaa. Käyttäjän näkökulmasta kyselyn muodostaminen muistuttaa sovellusspesifisten käsitteiden ja rakenteiden kombinointia sekä ehtojen antamista niiden välillä. Konventinalisten ekstensionaalisen kyselyiden lisäksi tutkimuksessa käsitellään intensionaalisia kyselyjä, yhdistettyjä extensionaalis-intensionaalisia kyselyjä sekä XML-elementtien relevanssilajittelua.
Yleistyssuhde (is-a relationship), osa-kokonaisuussuhde (part-of relationship) ja assosiaatio ovat kolme perussuhdetta sovellusalueen mallintamisessa. Tutkimuksessa tarkastellaan yllä mainittuja piirteitä näiden suhdetyyppien kannalta. Osa-kokonaisuussuhde on tutkimuksessa keskeisin suhdetyyppi. Tämän sovelluksena tarkastellaan fyysisiä kokoonpanoja.
Rakenteellisten tietokantojen lisäksi usein on välttämätöntä käsitellä sovelluksiin liittyvää tekstimuotoista informaatiota. Siksi tutkimuksessa ehdotetaan, että tekstimuotoinen informaatio ja siihen liittyvä käsittely pitäisi sisällyttää NGIS-järjestelmiin. Tutkimuksessa tekstidokumentit käsitellään XML-muodossa. Tämä mahdollistaa tekstimuotoisen informaation hyödyntämisen spesifioitaessa funktionaalisia ja deduktiivisia primitiivejä. Tutkimuksessa annetaan sekä datakeskeinen että dokumenttikeskeinen näkökulma XML:ään. Datakeskeisessä näkökulmassa XML- elementtejä käsitellään kuten tietokantakyseissä kun taas dokumenttikeskeisessä näkökulmassa niitä käsitellään tiedonhaun menetelmin.
Tutkimuksessa kehitetään RDOOM-menetelmä (Relational Object-Oriented Modeling) mallintamaan kaikkia keskeisiä piirteitä NGIS-järjestelmissä. RDOOM on käsiteorientoitunut mallintamismenetelmä, joka on suunnattu tarjoamaan sellaisia mallintamisprimitiivejä, joihin sovellusspesifejä käsitteitä ja rakenteita voidaan upottaa. Käyttäjän näkökulmasta kyselyn muodostaminen muistuttaa sovellusspesifisten käsitteiden ja rakenteiden kombinointia sekä ehtojen antamista niiden välillä. Konventinalisten ekstensionaalisen kyselyiden lisäksi tutkimuksessa käsitellään intensionaalisia kyselyjä, yhdistettyjä extensionaalis-intensionaalisia kyselyjä sekä XML-elementtien relevanssilajittelua.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4945]