Adult Learners' Learning in a University Setting: A Phenomenographic Study
Roisko, Hilkka (2007)
Roisko, Hilkka
Tampere University Press
2007
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2007-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6928-2
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6928-2
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan aikuisoppijoiden oppimista yliopistossa. Tutkimuksen tavoitteena on sekä yliopistossa tapahtuvan aikuisoppimisen että sen tutkimusmenetelmien kehittäminen. Kehittämisintressin lisäksi tavoitteena on edistää työn ohella tapahtuvan oppimisen perustutkimusta. Tutkimuksen kontekstina toimi valtakunnallinen koulutusprojekti, jossa pyrittiin yhdistämään työkokemus ja työssä oppiminen aikuisten akateemiseen, tutkintotavoitteeseen opiskeluun. Tutkittavat opiskelivat yliopistossa kokopäivätyönsä ohessa.
Tutkimuksen lähestymistapana on fenomenografia, jota hyödynnetään sekä metodologisesti että teoreettisesti. Yhtäältä fenomenografian avulla kuvataan aikuisoppijoiden erilaisia oppimisen kokemistapoja heidän itsensä kuvailemina ja tulkitsemina. Toisaalta tutkimus keskittyy fenomenografista oppimisteoriaa hyödyntäen ymmärtämään oppimisen ja tietoisuuden dynamiikkaa uudella ja erilaisella tavalla.
Tutkimuksessa löydettiin neljä laadullisesti erilaista oppimisen ydinkategoriaa. Nämä kategoriat olivat 1) oppimisen kognitiiviset vaiheet, 2) teorian ja käytännön integrointi, 3) oppimisen itsesäätely sekä 4) ammatillinen kasvu ja kehittyminen. Tutkimus osoitti, että aikuisoppijoiden oppimisen kokemistavoissa on huomattavaa variaatiota ja että kokemistapojen ääripäät ovat etäällä toisistaan. Oppiminen koettiin yksinkertaisimmillaan yksittäisten, irrallisten tietojen keräämisenä ja muistamisena ja sofistikoituneimmillaan oppijan itsesäätelemänä kokonaisvaltaisena professionaalisena kasvuna ja kehittymisenä.
Tutkimuksen päätuloksena muodostettiin holistinen kuvaus aikuisoppijoiden oppimisen erilaisista kokemistavoista yliopistossa. Tämä holistinen kuvaus paljastaa, että aikuisoppijan tutkintotavoitteinen oppiminen ei koostu ainoastaan kognitiivisista elementeistä, kuten on perinteisesti nähty yliopistossa, vaan myös vahvasti käytäntöön ja ammattiin sidotuista elementeistä. Parhaimmillaan oppiminen merkitsee teorian ja käytännön yhdistämistä oppijan omaa työtä kehittävällä ja hänen professionaalista kasvuaan edistävällä tavalla. Tutkimus nosti esiin myös sen, että aikuisoppijan kehittynein oppiminen koostuu hänen kyvystään muuttaa todellisuutta koskevia näkemyksiään, kehittää omaa työtään, kasvaa ja kehittyä professionaalisesti sekä itsesäädellä omaa oppimistaan.
Tutkimuksen tulokset lisäävät aikuisoppijoiden oppimisesta ja erityisesti aikuisoppijoiden oppimiskokemuksista olemassa olevaa tietoa. Löytämällä ja todentamalla aikuisoppijoiden oppimiskokemusten laadullisesti erilaiset variaatiot tutkimus tarjoaa konkreettisen perustan oppimisen ja erityisesti oppimisen kokemisen syvällisemmälle ymmärrykselle yliopistossa. Se puolestaan on lähtökohta aikuisoppijoiden oppimista edistäville pedagogisille toimenpiteille akateemisessa tutkintokoulutuksessa. Samalla tutkimus haastaa tutkijat hyödyntämään fenomenografiaa laadullista tutkimusprosessia ohjaavana tutkimussuuntauksena eikä pelkästään fenomenografian taustasitoumuksista irrallisena aineiston analyysimenetelmänä.
Tutkimuksen lähestymistapana on fenomenografia, jota hyödynnetään sekä metodologisesti että teoreettisesti. Yhtäältä fenomenografian avulla kuvataan aikuisoppijoiden erilaisia oppimisen kokemistapoja heidän itsensä kuvailemina ja tulkitsemina. Toisaalta tutkimus keskittyy fenomenografista oppimisteoriaa hyödyntäen ymmärtämään oppimisen ja tietoisuuden dynamiikkaa uudella ja erilaisella tavalla.
Tutkimuksessa löydettiin neljä laadullisesti erilaista oppimisen ydinkategoriaa. Nämä kategoriat olivat 1) oppimisen kognitiiviset vaiheet, 2) teorian ja käytännön integrointi, 3) oppimisen itsesäätely sekä 4) ammatillinen kasvu ja kehittyminen. Tutkimus osoitti, että aikuisoppijoiden oppimisen kokemistavoissa on huomattavaa variaatiota ja että kokemistapojen ääripäät ovat etäällä toisistaan. Oppiminen koettiin yksinkertaisimmillaan yksittäisten, irrallisten tietojen keräämisenä ja muistamisena ja sofistikoituneimmillaan oppijan itsesäätelemänä kokonaisvaltaisena professionaalisena kasvuna ja kehittymisenä.
Tutkimuksen päätuloksena muodostettiin holistinen kuvaus aikuisoppijoiden oppimisen erilaisista kokemistavoista yliopistossa. Tämä holistinen kuvaus paljastaa, että aikuisoppijan tutkintotavoitteinen oppiminen ei koostu ainoastaan kognitiivisista elementeistä, kuten on perinteisesti nähty yliopistossa, vaan myös vahvasti käytäntöön ja ammattiin sidotuista elementeistä. Parhaimmillaan oppiminen merkitsee teorian ja käytännön yhdistämistä oppijan omaa työtä kehittävällä ja hänen professionaalista kasvuaan edistävällä tavalla. Tutkimus nosti esiin myös sen, että aikuisoppijan kehittynein oppiminen koostuu hänen kyvystään muuttaa todellisuutta koskevia näkemyksiään, kehittää omaa työtään, kasvaa ja kehittyä professionaalisesti sekä itsesäädellä omaa oppimistaan.
Tutkimuksen tulokset lisäävät aikuisoppijoiden oppimisesta ja erityisesti aikuisoppijoiden oppimiskokemuksista olemassa olevaa tietoa. Löytämällä ja todentamalla aikuisoppijoiden oppimiskokemusten laadullisesti erilaiset variaatiot tutkimus tarjoaa konkreettisen perustan oppimisen ja erityisesti oppimisen kokemisen syvällisemmälle ymmärrykselle yliopistossa. Se puolestaan on lähtökohta aikuisoppijoiden oppimista edistäville pedagogisille toimenpiteille akateemisessa tutkintokoulutuksessa. Samalla tutkimus haastaa tutkijat hyödyntämään fenomenografiaa laadullista tutkimusprosessia ohjaavana tutkimussuuntauksena eikä pelkästään fenomenografian taustasitoumuksista irrallisena aineiston analyysimenetelmänä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4906]