Incidence, etiology and impact of nocturia - Tampere Ageing Male Urologic Study
Häkkinen, Jukka (2007)
Häkkinen, Jukka
Tampere University Press
2007
Urologia - Urology
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2007-04-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6897-1
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6897-1
Tiivistelmä
Väitöskirjatutkimuksen tavoite oli selvittää yövirtsaisuuden eli nokturian vallitsevuus ja ilmaantuvuus suomalaisessa yli 50-vuotiaassa miesväestössä. Toinen tavoite oli arvioida yleisimpien pitkäaikaissairauksien merkitys nokturian riskitekijöinä. Lisäksi haluttiin tutkia nokturian ja muiden virtsaoireiden haitallisuutta ja kehittää DAN-PSS-1 oirekyselylomakkeeseen perustuva mittari oireiden haitan vertailemiseen.
Osatutkimukset kuuluvat vuonna 1994 alkaneeseen Tampere Aging Male Urologic Study (TAMUS) projektiin, jonka seurantatutkimukset on tehty vuosina 1999 ja 2004. Tutkimusväestö koostui satunnaisesti valituista 3143 pirkanmaalaisesta miehestä, jotka olivat tutkimuksen alkaessa 50-70 -vuotiaita. Sama tutkimusväestö haastateltiin samalla menetelmällä viiden vuoden välein. Tutkimus toteutettiin postitse lähetetyillä kyselylomakkeilla, joka sisälsivät sosiodemografisten tietojen lisäksi kysymyksiä yleisestä terveyden tilasta, pitkäaikaissairauksista, virtsaoireista ja sukupuolielämästä sekä häiriöiden aiheuttamasta haitasta. Kyselyn palautti vuonna 1994 70 % , vuonna 1999 75 % ja vuonna 2004 76 % miehistä. Nokturiakysymykseen saatiin vastaus sekä seurannan alussa että lopussa 1633 mieheltä ensimmäisessä 5-vuotisseurannassa ja 1618 mieheltä toisessa seurannassa.
Nokturiaa esiintyi 56 % miehistä 1994 tutkimuksessa kun otettiin huomioon lievimmätkin muodot eli nouseminen virtsalle vain kerran yön aikana. Vastaava vallitsevuus oli 60 % vuonna 1999 ja 74 % vuonna 2004. Nokturian vallitsevuus suureni iän mukana. Pienin vallitsevuus, 39 %, oli tutkimuksen alussa 50-vuotiailla miehillä ja suurin vuonna 2004, tuolloin 80-vuotiailla miehillä, 87 %. Yhdeksän kymmenestä yövirtsalla käyvästä miehestä heräsi unestaan kerran tai kahdesti. Vaikeampi nokturia, kolme tai useampia virtsauskertoja yössä, oli harvinaista, mutta sen vallitsevuus ja ilmaantuvuus suureni voimakkaasti 75 ikävuoden jälkeen. Nokturian ilmaantuvuus koko aineistossa oli 75 uutta tapausta vuosittain tuhatta miestä kohti 1994-99 tutkimuksessa ja 126 / 1000 vuosina 1999-2004. Nokturian ilmaantuvuus kasvoi nopeasti 50-60-vuotiailla miehillä, mutta kasvu hidastui myöhempinä vuosikymmeninä, vaikka vallitsevuus jatkoi tasaista nousuaan.
Haittaindeksi kehitettiin käyttäen hyväksi DAN-PSS-1 -kyselyn ominaisuutta, että jokaisen virtsaoireen aiheuttama haitta kysytään erikseen omalla kysymyksellään. Indeksin vaihtelu virtsaoireiden välillä oli suurempaa kuin oire- ja haittapisteiden suhteellisen vallitsevuuden vaihtelu ja se lisäsi näin informaatiota oireiden haittaa verrattaessa.
Masennus, sokeritauti ja nivelrikko olivat tilastollisesti merkitseviä riskitekijöitä yövirtsaisuudelle. Masennus lisäsi nokturian riskin 2,8 kertaiseksi. Vaikutus oli sitä suurempi, mitä vakavampi masennus oli. Nokturia ei lisännyt masennuksen ilmaantuvuutta, joten vaikutus oli yksisuuntainen.
Yövirtsaisuus on suomalaisten ikääntyneiden miesten keskuudessa yleistä ja sen vallitsevuus on hyvin samanlainen kuin muissa länsimaissa. Joka vuosi 50 ikävuoden jälkeen noin yksi mies kymmenestä alkaa herätä virtsalle kesken unen. Nokturian ilmaantuvuutta väestössä ei ole aikaisemmin julkaistu. Hoitamaton masennus on tutkimuksemme mukaan yövirtsaisuuden riskitekijä. Lääkehoidossa olleiden masennusoireet tai pelkkä lääkkeiden käyttö ei lisännyt nokturian ilmaantuvuutta. Tuloksemme ovat aikaisempien poikittaistutkimusten tuloksia tukevia, mutta vaikutuksen yksisuuntaisuus ja masennusoireiden vakavuuden ja nokturian ilmaantuvuuden positiivinen korrelaatio raportoitiin nyt ensimmäistä kertaa.
Osatutkimukset kuuluvat vuonna 1994 alkaneeseen Tampere Aging Male Urologic Study (TAMUS) projektiin, jonka seurantatutkimukset on tehty vuosina 1999 ja 2004. Tutkimusväestö koostui satunnaisesti valituista 3143 pirkanmaalaisesta miehestä, jotka olivat tutkimuksen alkaessa 50-70 -vuotiaita. Sama tutkimusväestö haastateltiin samalla menetelmällä viiden vuoden välein. Tutkimus toteutettiin postitse lähetetyillä kyselylomakkeilla, joka sisälsivät sosiodemografisten tietojen lisäksi kysymyksiä yleisestä terveyden tilasta, pitkäaikaissairauksista, virtsaoireista ja sukupuolielämästä sekä häiriöiden aiheuttamasta haitasta. Kyselyn palautti vuonna 1994 70 % , vuonna 1999 75 % ja vuonna 2004 76 % miehistä. Nokturiakysymykseen saatiin vastaus sekä seurannan alussa että lopussa 1633 mieheltä ensimmäisessä 5-vuotisseurannassa ja 1618 mieheltä toisessa seurannassa.
Nokturiaa esiintyi 56 % miehistä 1994 tutkimuksessa kun otettiin huomioon lievimmätkin muodot eli nouseminen virtsalle vain kerran yön aikana. Vastaava vallitsevuus oli 60 % vuonna 1999 ja 74 % vuonna 2004. Nokturian vallitsevuus suureni iän mukana. Pienin vallitsevuus, 39 %, oli tutkimuksen alussa 50-vuotiailla miehillä ja suurin vuonna 2004, tuolloin 80-vuotiailla miehillä, 87 %. Yhdeksän kymmenestä yövirtsalla käyvästä miehestä heräsi unestaan kerran tai kahdesti. Vaikeampi nokturia, kolme tai useampia virtsauskertoja yössä, oli harvinaista, mutta sen vallitsevuus ja ilmaantuvuus suureni voimakkaasti 75 ikävuoden jälkeen. Nokturian ilmaantuvuus koko aineistossa oli 75 uutta tapausta vuosittain tuhatta miestä kohti 1994-99 tutkimuksessa ja 126 / 1000 vuosina 1999-2004. Nokturian ilmaantuvuus kasvoi nopeasti 50-60-vuotiailla miehillä, mutta kasvu hidastui myöhempinä vuosikymmeninä, vaikka vallitsevuus jatkoi tasaista nousuaan.
Haittaindeksi kehitettiin käyttäen hyväksi DAN-PSS-1 -kyselyn ominaisuutta, että jokaisen virtsaoireen aiheuttama haitta kysytään erikseen omalla kysymyksellään. Indeksin vaihtelu virtsaoireiden välillä oli suurempaa kuin oire- ja haittapisteiden suhteellisen vallitsevuuden vaihtelu ja se lisäsi näin informaatiota oireiden haittaa verrattaessa.
Masennus, sokeritauti ja nivelrikko olivat tilastollisesti merkitseviä riskitekijöitä yövirtsaisuudelle. Masennus lisäsi nokturian riskin 2,8 kertaiseksi. Vaikutus oli sitä suurempi, mitä vakavampi masennus oli. Nokturia ei lisännyt masennuksen ilmaantuvuutta, joten vaikutus oli yksisuuntainen.
Yövirtsaisuus on suomalaisten ikääntyneiden miesten keskuudessa yleistä ja sen vallitsevuus on hyvin samanlainen kuin muissa länsimaissa. Joka vuosi 50 ikävuoden jälkeen noin yksi mies kymmenestä alkaa herätä virtsalle kesken unen. Nokturian ilmaantuvuutta väestössä ei ole aikaisemmin julkaistu. Hoitamaton masennus on tutkimuksemme mukaan yövirtsaisuuden riskitekijä. Lääkehoidossa olleiden masennusoireet tai pelkkä lääkkeiden käyttö ei lisännyt nokturian ilmaantuvuutta. Tuloksemme ovat aikaisempien poikittaistutkimusten tuloksia tukevia, mutta vaikutuksen yksisuuntaisuus ja masennusoireiden vakavuuden ja nokturian ilmaantuvuuden positiivinen korrelaatio raportoitiin nyt ensimmäistä kertaa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4980]