The Use of Assisted Fertilization in Finland:Health Effects and Equity
Klemetti, Reija (2006)
Klemetti, Reija
Stakes
2006
Epidemiologia - Epidemiology
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2007-01-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6860-5
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6860-5
Tiivistelmä
Koeputkihedelmöitys ja munasarjojen lääkkeellinen induktio ovat yleisiä hedelmöityshoitoja Suomessa. Niiden käytöstä ja terveysvaikutuksista hoitoja saaneille naisille ja hoitojen jälkeen syntyneille lapsille ei kuitenkaan vielä tiedetä riittävästi.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hedelmöityshoitojen jälkeisiä sairaalahoitoon johtaneita komplikaatioita ja keskenmenoja sekä hoitojen seurauksena syntyneiden lasten terveyttä terveydenhuollon rekistereitä käyttäen. Sen lisäksi tavoitteena oli kuvata hoitojen käyttöä ja koeputkihedelmöityshoitoihin käytettyjen resurssien jakautumista naisten taustatekijöiden mukaan.
Tutkimuksen mukaan koeputkihedelmöityksen seurauksena syntyneillä lapsilla oli enemmän terveysongelmia kuin muilla lapsilla, vaikka suurin osa lapsista syntyikin terveinä. Osa lasten lisääntyneistä riskeistä liittyi monisikiöisten raskauksien suureen lukumäärään. Naisten merkittävin riski oli munasarjojen hyperstimulaatiosyndrooma. Noin 15 % koeputkihedelmöityshoitoa ja 8 % muita hedelmöityshoitoja saaneista naisista päätyi komplikaatioiden tai keskenmenon takia sairaalahoitoon. Keskimääräiset kustannukset koeputkihedelmöityshoidosta olivat syntynyttä lasta kohti laskettuna 12 851 euroa alle 30-vuotiailla naisilla ja yli 40-vuotiailla 40 662 euroa. Koeputkihedelmöityshoitojen käytössä julkisella sektorilla ei juuri ollut sosiaaliryhmien välisiä eroja. Sen sijaan yksityissektorilla hoitoa saaneiden naisten sosioekonominen asema oli vertailuryhmää korkeampi. Alueelliset erot hoitojen käytössä ja resurssien jakautumisessa olivat vähäisiä.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää harkittaessa hedelmöityshoitoa ja neuvottaessa hoitoon hakeutuvia pareja. Yhteiskunnan kannalta tieto hoitojen alueellisen vaihtelun vähäisyydestä, sosiaaliryhmien välisistä eroista ja hoitojen kustannuksista on tärkeää. Lisätutkimuksia tarvitaan selvittämään hoitoja saaneiden naisten ja heidän lastensa pidemmän ajan terveyttä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hedelmöityshoitojen jälkeisiä sairaalahoitoon johtaneita komplikaatioita ja keskenmenoja sekä hoitojen seurauksena syntyneiden lasten terveyttä terveydenhuollon rekistereitä käyttäen. Sen lisäksi tavoitteena oli kuvata hoitojen käyttöä ja koeputkihedelmöityshoitoihin käytettyjen resurssien jakautumista naisten taustatekijöiden mukaan.
Tutkimuksen mukaan koeputkihedelmöityksen seurauksena syntyneillä lapsilla oli enemmän terveysongelmia kuin muilla lapsilla, vaikka suurin osa lapsista syntyikin terveinä. Osa lasten lisääntyneistä riskeistä liittyi monisikiöisten raskauksien suureen lukumäärään. Naisten merkittävin riski oli munasarjojen hyperstimulaatiosyndrooma. Noin 15 % koeputkihedelmöityshoitoa ja 8 % muita hedelmöityshoitoja saaneista naisista päätyi komplikaatioiden tai keskenmenon takia sairaalahoitoon. Keskimääräiset kustannukset koeputkihedelmöityshoidosta olivat syntynyttä lasta kohti laskettuna 12 851 euroa alle 30-vuotiailla naisilla ja yli 40-vuotiailla 40 662 euroa. Koeputkihedelmöityshoitojen käytössä julkisella sektorilla ei juuri ollut sosiaaliryhmien välisiä eroja. Sen sijaan yksityissektorilla hoitoa saaneiden naisten sosioekonominen asema oli vertailuryhmää korkeampi. Alueelliset erot hoitojen käytössä ja resurssien jakautumisessa olivat vähäisiä.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää harkittaessa hedelmöityshoitoa ja neuvottaessa hoitoon hakeutuvia pareja. Yhteiskunnan kannalta tieto hoitojen alueellisen vaihtelun vähäisyydestä, sosiaaliryhmien välisistä eroista ja hoitojen kustannuksista on tärkeää. Lisätutkimuksia tarvitaan selvittämään hoitoja saaneiden naisten ja heidän lastensa pidemmän ajan terveyttä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [5020]