Changes in the Distribution of Economic Wellbeing in Finland

Abstract

Työn keskeinen tavoite on kuvata tulojen ja hyvinvoinnin jakaumien muutosta Suomessa erityisesti 1990-luvulla. Tämä on ajanjakso, jolloin Suomi koki sekä vakavan taloudellisen laman että laman jälkeisen nousukauden. Siten kyseinen ajanjakso on erittäin mielenkiintoinen tulonjaon näkökulmasta; sosiaaliturvan leikkaukset, työllisyyden vaihtelut ja kotitalouksien tulojen muutokset näkyvät tuloeroja ja köyhyyttä kuvaavissa mittareissa.

Kaikki artikkelit liittyvät tavalla tai toisella kotitalouksien toimintaan. Tutkimus kuvaa mm. kotitalouden sisäisiä tuloeroja sekä lisää palkattoman kotitaloustyön arvon perinteiseen tulo-käsitteeseen. Tutkimus koostuu neljästä itsenäisestä artikkelista ja johdanto-osasta. Menetelmällisesti mielenkiintoista on, että artikkelissa, joka käsittelee kannustinloukku uudistuksia, käytetään mikrosimulointia laskemaan tehtyjen muutosten työntarjontavaikutuksia. Menetelmää on sovellettu Suomessa harvoin käyttäytymismuutosten selvittämiseen.

Artikkelissa 'Taloussuhdanteet, instituutiot ja tulonjako: voiko kotitalouden sisäinen eriarvoisuus selittää suomalaisen tulonjaon muutoksia 1990-luvulla?' selvitetään, miten muutokset taloudellisessa tilanteessa ja talouden eri instituutioissa ovat vaikuttanet kotitalouksien sisäisiin tuloeroihin. Kotitalouksien sisäiset tuloerot tarkoittaisivat hyvinvointieroja saman kotitalouden yksilöiden välillä. Saadut tulokset antavat kuitenkin hyvin vähän tukea sille, että kotitalouksien sisäiset tuloerot olisivat muuttuneet 1990-luvulla. Kotitalouksien sisäiset tuloerot eivät ole myöskään vahvistaneet 1990-luvun lopun yleistä tuloerojen kasvua. Täten syyt, jotka ovat johtaneet kasvaneisiin tuloeroihin Suomessa, tulee löytää muualta kuin kotitalouksien sisäisten tuloerojen kasvusta.

Artikkelissa 'Kotitaloustyön arvo ja tuloeromuutokset Suomessa 1979-2000' lasketaan palkattoman kotitaloustyön arvon vaikutusta tuloeroihin. Kotitaloustyön arvo lisätään yksilön ja/tai kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin ja tätä uutta tuloa kutsutaan kulutusmahdollisuuksiksi. Tuloeromittareiden ja tulokvintiiliryhmien keskitulojen avulla selvitetään muutosta ns. perinteisen käytettävissä olevan tulon ja kulutusmahdollisuuksien välillä.

Tulosten perusteella on selvää, että kotitalouksissa tehtävä tuottava työ lisää kulutusmahdollisuuksia kaikissa tuloryhmissä. Täten kotitaloustyö lisää myös taloudellista hyvinvointia. Kulutusmahdollisuudet ovat tasaisemmin jakautuneet kuin perinteiset käytettävissä olevat tulot. Tämä tarkoittaa sitä, että kotitaloustyö muodostaa erittäin keskeisen osan pienituloisiin kuuluvien yksilöiden ja kotitalouksien kulutusmahdollisuuksista. Tulokset osoittavat myös, että naiset kompensoivat miehiin verrattuna matalampia palkkoja tekemällä enemmän kotitaloustyötä kuin miehet. Käsityksemme tuloeroista muuttuu siis huomattavasti, kun siirrymme katsomaan kulutusmahdollisuuksia perinteisen tulokäsitteen sijaan.

Suomessa toteutettiin kannustinloukku uudistuksia vuosina 1996-1998 kannustinloukkutyöryhmän ehdotusten perusteella. Artikkeli 'Suomen kannustinloukku uudistusten tuloerovaikutukset' keskittyy laskemaan mainittujen uudistusten vaikutusta tulojen ja taloudellisen hyvinvoinnin jakaumaan. Erikoista tässä artikkelissa on se, että laskelmat suoritetaan mikrosimulointimallia käyttäen. Näin voidaan erottaa kannustinloukku uudistukset sekä samanaikaiset verouudistukset muista tuloihin vaikuttaneista tekijöistä.

Tulokset lasketaan ensin ilman käyttäytymismuutoksia ja sen jälkeen käyttäytymismuutosten kanssa eli työntarjonta vaikutukset huomioiden. Laskelmat osoittavat, että ilman käyttäytymismuutoksia keskimmäisten ja ylimpien tulodesiiliryhmien keskitulot nousevat enemmän kuin alempien tulodesiiliryhmien keskitulot. Näyttäisi siis siltä, että keski- ja suurituloiset olisivat hyötyneet enemmän kuin pienituloiset. Kuitenkin, kun katsotaan työntarjonta vaikutuksia, on selvää, että uudistuksilla ei ole juuri lainkaan ollut tuloerovaikutuksia tai vaikutusta alimpien tulodesiiliryhmien keskituloihin. On huomioitava, että oikeudenmukaisuus periaatteen kannalta onnistuneet uudistukset sosiaaliturvassa ja/tai verotuksessa laskevat tuloeroja. Uudistusten tulisi lisäksi nostaa alimpien tulodesiiliryhmien keskituloja suhteessa korkeampien desiiliryhmien tuloihin.

Lasten hyvinvoinnin kehitystä ja jakaumaa käsitellään artikkelissa 'Lasten hyvinvointi: tulot ja ajankäyttö suomalaisissa perheissä 1990-luvulla'. Lasten hyvinvointiin katsotaan keskeisesti vaikuttavan perheen tulotaso ja vanhempien käyttämä aika lasten kanssa. Tulokset osoittavat, että lasten hyvinvointi on epätasaisemmin jakautunut vuonna 2000 kuin vuonna 1988. Lapset kaikkein alimmassa tulodesiiliryhmissä kasvavat suuremmalla todennäköisyydellä yksinhuoltajaperheessä kuin ylempien tulodesiiliryhmissä lapset. Lisäksi alimmassa tulodesiiliryhmässä vanhemmat ovat usein alhaisesti koulutettuja ja/tai työttömiä. Toisaalta, ylimmässä tulodesiiliryhmässä lapset kasvavat usein kahden työssäkäyvän ja hyvin koulutetun vanhemman perheessä. Tulokset osoittavat lisäksi, että samaan aikaan kun tuloerot kasvoivat, kasvoi myös lasten hyvinvoinnin kuilu alimpien ja ylimpien tulodesiiliryhmien välillä. Suomalaiset lapset kohtaavat jakautuneen ja eriarvoistuvan yhteiskunnan. Kuitenkin, tulokset näyttävät myös, että kokonaisaika, jonka vanhemmat käyttävät lasten kanssa, on lisääntynyt. Myös äitien ja isien ero ajankäytössä on kaventunut. Näiden seikkojen voidaan olettaa lisäävän lasten hyvinvointia. Toki äidit käyttävät edelleen huomattavasti enemmän aikaa lasten hoitoon kuin isät.

This research study consists of four self-contained essays on 1. intra-household inequality, 2. the value of household production and consumption possibilities, 3. the income inequality effects of A Finnish Work Incntive Trap Reform and 4. the children's wellbeing. All the essays focus on changes in the distribution of economic wellbeing in Finland during the past decades. More precisely, they concentrate on the development of income inequality and poverty and those many factors that cause changes in income distribution within and between households. The essays also include the era of strong economic and structural turns in Finland, the 1990s. This is the period during which Finland experienced a severe depression, drastic cuts in social security, a time of recovery, and fast growing income inequality. We have a lot to learn from all the reforms and amendments made during that time and the effects that all the changes that were made had on economic wellbeing.