Sosiaalityön kriittinen arviointi. Sosiaalityön kriittisen arvioinnin perustelut, teoriat ja menetelmät

Abstract

Arviointi tai arviointitutkimus on yleistynyt eri aloilla, myös sosiaalityössä. Arviointeja tehdään kuitenkin hyvin monesta lähtökohdasta ja tarpeesta. Usein tarve tulee hallinnosta. Sosiaalityön asiakkaat ja palvelujen käyttäjät eivät juuri pääse osallistumaan arviointeihin kuin korkeintaan välillisesti. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin arviointia, jossa huomion kohteena olivat sosiaalityössä korostettavat tekijät, kuten heikommassa asemassa olevien asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien tilanteiden parantaminen.

Tutkimus on niin sanottu artikkeliväitöskirja, joka rakentuu viidestä aiemmin julkaistusta artikkelista ja niiden yhteenveto-osasta. Sosiaalityön kriittistä arviointia tutkittiin tarkastelemalla lähemmin niitä perusteluja, teorioita ja menetelmiä, joihin kyseinen arviointitoiminta voi tukeutua.

Tutkimuksessa havaittiin, että sosiaalityön kriittisen arvioinnin perustelut tulevat sosiaalityön sisältä, eli sosiaalityön käytännöistä, oppialalta tai siten, että sosiaalityö on ollut tutkimuskohteena. Sosiaalityön sisältä tulevia perusteluja olivat tarve laajentaa sosiaalityön vaikuttavuuden arviointia, sitoutuminen sosiaalityön eettisiin periaatteisiin, sosiaalityön tiedontuotannon tarpeet sekä tarve kehittää sosiaalityötä kriittiseen suuntaan. Sosiaalityön ulkoa tulevia perusteluja on puolestaan löydettävissä esimerkiksi erilaisista arviointisuosituksista sekä ohjelmaperustaisesta kehittämisestä. Ulkoa tulevat perustelut eivät tukeneet kriittisen arvioinnin tarvetta. Ne kuvasivat kuitenkin tämänhetkistä arviointia koskevaa keskustelua, joka korostaa tehokkuuden ja tilivelvollisuuden vaatimuksia.

Sosiaalityön kriittisen arvioinnin teorioina tarkasteltiin moderneja ja postmoderneja kriittisiä teorioita. Modernit teoriat ohjaavat arvioimaan, miten sosiaalityö edistää heikommassa asemassa olevien asiakkaiden oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja valtaistumista sekä heitä koskevien rakenteiden ja olosuhteiden muuttamista. Modernit teoriat auttavat myös kehittämään sosiaalityötä kriittiseen suuntaan ja antavat välineitä tuottaa kriittistä sosiaalityötä edistävää arviointitietoa. Postmodernit kriittiset teoriat ohjaavat arvioimaan, miten tasa-arvoisia ja oikeudenmukaisia sosiaalityön puhe- ja vuorovaikutustilanteet ovat.

Sosiaalityön kriittinen arviointi on mahdollista kytkeä osaksi päivittäistä sosiaalityötä tai toteuttaa arviointi ulkopuolisen arvioitsijan toimesta. Arvioinnissa voidaan käyttää monenlaisia menetelmiä, jotka ovat yhteneväisiä sosiaalityön kriittisen arvioinnin perustelujen ja arviointia ohjaavien teorioiden kanssa, kuten toiminnallisia, osallistavia tai dialogisia menetelmiä.

Johtopäätöksinä todettiin, että sosiaalityön kriittinen arviointi tulee toteuttaa tutkimuksellisena prosessina. Prosessiin on syytä liittää paneutuva ja analyyttinen arvioinnin suunnitteluvaihe, jossa arvioinnin perustelut, teoriat ja menetelmät tarkennetaan. Jo arvioinnin suunnittelussa on oltava niiden sosiaalityön asiakkaiden edustus, joita koskevia asioita arvioidaan. Arvioinnin suunnittelussa on tärkeää saada eri osapuolten osallistumista ehkäisevät ja osallistumista parantavat tekijät kartoitetuksi. Jatkotutkimuksina tarvitaan sosiaalityön kriittisen arvioinnin tarveanalyysimenetelmien kehittämistä sekä arviointia ohjaavien teorioiden ja menetelmien kehittämistä ja testaamista käytännön arviointitilanteissa. Sosiaalityön kriittisen arvioinnin vakiintuminen osaksi alan arviointitoimintaa edellyttää ammatillista, tieteellistä ja poliittista tahtoa nostaa sosiaalityön sisältä tulevat perustelut keskeiseen arvoon. Tämä on tärkeää, että sosiaalityön arviointitoiminta ei kapeudu liiaksi, esimerkiksi palvelemaan ainoastaan tehokkuuden ja tilivelvollisuuden vaatimuksia.

The study deals with the critical evaluation of social work. The aim is to study the justifications, theories and methods for the critical evaluation of social work. Focusing on a little-studied phenomenon, the study is explorative. The study consists of five articles and a summary. The first article deals with the foundations and opportunities of critical evaluation for the development of social work. The second one deals with the social orientations of professionals of social work and the challenges for the development of their work. The third one focuses on the role of critical evaluation in deconstructing the gendering meanings and prac-tices of social work. The fourth one concerns the implementation of critical evaluation, using the methods of action research. The fifth article is a critical reflection on the evaluation plan of the VARPUNEN project. In the articles, the critical evaluation of social work is studied by means of a qualitative survey (article I), by cutting up existing theoretical data (articles II and III) as well as analyzing reports and articles based on existing empirical data (article IV) into themes, as well as by reflecting critically on empirical data collected by the author (article V). By nature, the summary is a review-study. In the summary, the analysis is followed up by means of a literature review based on theoretical and empirical data.

Justifications for the critical evaluation of social work are viewpoints as to whether there is a need for critical evaluation in social work. Justifications for the critical evaluation of social work arise from social work itself. Justifications are related to a need to broaden the evaluation of the effectiveness of social work, the ethical justifications for social work and values connected to them, the needs to produce knowledge in social work, as well as the need to develop social work towards a critical direction. Justifications coming from outside social work do not support the need for critical evaluation. Yet, they describe the actual discussion about evaluation, which emphasizes demands for efficiency and accountability.

As theories on the critical evaluation of social work, it is considered modern and postmodern critical theories. Of the modern critical theories, it is considered Habermas critical theory, anti-oppressive theories, empowering approaches and feminist modern theories. Modern critical theories lead to evaluate how social work promotes clients justice, equality and empowerment, which is a prerequisite for changing social structures and conditions. Modern critical theories help develop social work towards a critical direction. They provide means to produce knowledge which promotes critical social work. Of the postmodern critical theories, it is considered Foucault s theory, postmodern feminism, as well as postmodern critical social work. Postmodern critical theories lead to evaluate how social work promotes fair and equal speech and interaction situations and discourses. It is possible to integrate the critical evaluation of social work into daily work or to implement it as separate activity.

Of the critical evaluation methods of social work, it is considered cooperative and participatory methods, dialogue, critical reflection, narrative methods and triangulation. Cooperative and participatory methods, dialogue and critical reflection work best in promoting equality and justice sought in the critical evaluation of social work. All the methods considered allow the combining of social work and evaluation.

On the basis of the study results, the critical evaluation of social work should be carried out as a research-oriented process. The process is possible to carry out either reforming or transforming way. In the critical evaluation of social work, a crucial element is the deep-going and analytic planning phase of the evaluation, where the justifications, theories and methods of the evaluation are analysed and specified. The clients of social work, who are stakeholders in the evaluation, should be represented in the planning phase of the evaluation. It is important to identify the factors hampering and increasing their participation.

The entrenchment of the critical evaluation of social work as part of the evaluation of social work requires professional, scientific and political willingness to raise the justifications as key issues in the expanding field of evaluation research. There is a need for the development of the needs analysis methods of the critical evaluation of social work, to be carried out as a further study. Furthermore, critical theories and methods reacting to justifications rising from social work should be studied in practical evaluation projects.