Preventio, sosiaalioikeus ja kunnat - ehkäisevä sosiaalipolitiikka kuntia velvoittavassa lainsäädännössä
Pajukoski, Marja (2006)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Pajukoski, Marja
Edita Publishing Oy
2006
Kunnallisoikeus - Local Public Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Väitöspäivä
2006-12-09Tiivistelmä
Tutkimuksessa kootaan kuntia velvoittava ehkäisemistä määrittävä lainsäädäntö. Tarkastelun kohteena on kunnan ja oikeusjärjestelmän välinen suhde, jonka sisältö ulottuu sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella lasten ja perheiden välisiä suhteita, opetusta ja kulttuuria, työtä ja työllistymistä, onnettomuuksien estämistä, ympäristönsuojelua, elinympäristöjen suunnittelua ja rakentamista, ravintoa, kulutusta ja tuoteturvallisuutta käsittelevään sääntelyyn. Preventiivisiä säännöksiä tarkastellaan sekä sosiaalioikeuden että hyvinvointivaltiollisen sosiaalipolitiikan kautta. Suhde hyvinvointivaltioon on tutkimukseen sisältyvä arvolähtökohta, suhde sosiaalioikeuteen määräytyy sääntelyn systematisoinnin kautta esille nousevien oikeusperiaatteiden ja niihin sisältyvien käsitteiden kautta.
Tutkimus tarkastelee kunnan roolia paikallisen hyvinvoinnin toteuttajana, lainsäädännön nojalla määrittyviä ehkäisemisen keinoja ja sitä koskevia vastuita kuntaorganisaation sisällä.
Tutkimusaineistona olleesta lainsäädännöstä systematisoitavissa olleiden suojelun, inkluusion ja syrjäytymisen ehkäisyn periaatteiden ja niihin sisältyvien käsitteiden muodostaman koherenssin nojalla preventiivisten säännösten voidaan katsoa erottuvan muusta sääntelystä erillisenä säädösten ryhmänä. Periaatteiden kautta on mahdollista hahmottaa, mitä muilla hallinnonaloilla toteutuva "sosiaalinen" on ja mitä se merkitsee kunnallisessa toiminnassa.
Kunnan toimivalta ehkäisemiseen liittyvissä tehtävissä on laaja. Kunta päättää strategisista perusvalinnoista ennakollisen tai jälkikäteisen toimintamallin välillä, samoin kuin siitä, minkälaisten keinojen tai palvelujen avulla ehkäisemistä toteutetaan. Tehtävät jakautuvat toiminnan rakenteellisia ehtoja määrittäviin poliittisiin linjauksiin ja viranomaistoimintoina suoritettaviin asiantuntija- ja valvontatehtäviin. Ehkäisevän sosiaalipolitiikan kannalta merkittävin rooli kunnan sisällä on valtuustolla, joka päättää talousarviosta myös erityistoimialojen toimielimille kuuluvien tehtävien resursoinnissa. Missä asemassa ehkäiseminen on kunnallisessa politiikassa määräytyy vain osaksi sääntelystä käsin. Olennaista on, pyritäänkö kunnallisten toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa tietoisesti ehkäisemään ja estämään hyvinvoinnin kannalta ongelmallisia kehityskulkuja ja myönnetäänkö palveluja ehkäisevinä vai vasta ongelmien syntyessä. Kunnan yhteys paikalliseen toimintaan ja ihmisten arkeen voi muodostua juuri prevention kautta edellyttäen, että paikalliset tarpeet ja kuntalaisten hyvinvointi hyväksytään politiikan lähtökohdaksi. Kunnan rooli ehkäisemisen järjestämisessä on pitkälle rinnakkainen valtionhallinnon kanssa. Kun valtio hoitaa kansalliset ja alueelliset tehtävät, kunnan vastuulla on paikallisen prevention toteuttaminen.
Tutkimus tarkastelee kunnan roolia paikallisen hyvinvoinnin toteuttajana, lainsäädännön nojalla määrittyviä ehkäisemisen keinoja ja sitä koskevia vastuita kuntaorganisaation sisällä.
Tutkimusaineistona olleesta lainsäädännöstä systematisoitavissa olleiden suojelun, inkluusion ja syrjäytymisen ehkäisyn periaatteiden ja niihin sisältyvien käsitteiden muodostaman koherenssin nojalla preventiivisten säännösten voidaan katsoa erottuvan muusta sääntelystä erillisenä säädösten ryhmänä. Periaatteiden kautta on mahdollista hahmottaa, mitä muilla hallinnonaloilla toteutuva "sosiaalinen" on ja mitä se merkitsee kunnallisessa toiminnassa.
Kunnan toimivalta ehkäisemiseen liittyvissä tehtävissä on laaja. Kunta päättää strategisista perusvalinnoista ennakollisen tai jälkikäteisen toimintamallin välillä, samoin kuin siitä, minkälaisten keinojen tai palvelujen avulla ehkäisemistä toteutetaan. Tehtävät jakautuvat toiminnan rakenteellisia ehtoja määrittäviin poliittisiin linjauksiin ja viranomaistoimintoina suoritettaviin asiantuntija- ja valvontatehtäviin. Ehkäisevän sosiaalipolitiikan kannalta merkittävin rooli kunnan sisällä on valtuustolla, joka päättää talousarviosta myös erityistoimialojen toimielimille kuuluvien tehtävien resursoinnissa. Missä asemassa ehkäiseminen on kunnallisessa politiikassa määräytyy vain osaksi sääntelystä käsin. Olennaista on, pyritäänkö kunnallisten toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa tietoisesti ehkäisemään ja estämään hyvinvoinnin kannalta ongelmallisia kehityskulkuja ja myönnetäänkö palveluja ehkäisevinä vai vasta ongelmien syntyessä. Kunnan yhteys paikalliseen toimintaan ja ihmisten arkeen voi muodostua juuri prevention kautta edellyttäen, että paikalliset tarpeet ja kuntalaisten hyvinvointi hyväksytään politiikan lähtökohdaksi. Kunnan rooli ehkäisemisen järjestämisessä on pitkälle rinnakkainen valtionhallinnon kanssa. Kun valtio hoitaa kansalliset ja alueelliset tehtävät, kunnan vastuulla on paikallisen prevention toteuttaminen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [5015]