Yhteisötalous Suomessa, sisäpiirin slangia vai uutta yhteistyön taloutta
Immonen, Niina (2006)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Immonen, Niina
Tampereen seudun osuustoiminnan kehittämisyhdistys ry
2006
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Väitöspäivä
2006-06-30Tiivistelmä
Yhteisötalous taloutta ihmiseltä ihmiselle
HL Niina Immosen väitöskirja Yhteisötalous Suomessa sisäpiirin slangia vai uutta yhteistyön taloutta nostaa esille yhteisötaloudeksi kutsutun taloudellisen toiminnan kentän suomalaisessa yhteiskunnassa. Väitöstutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa, miten suomalainen yhteisötalous määrittyy suhteessa julkiseen-, yksityiseen- ja kolmanteen sektoriin ja mitä yhteisötaloudella ylipäätään voitaisiin suomalaisessa kontekstissa tarkoittaa.
Tutkimuksessa jäsennettiin yhteisötalouden ilmiötä kartoittamalla sen rajoja suhteessa eurooppalaiseen keskusteluun esimerkiksi käsitteisiin third system, non-profit ja social enterprise. Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin suomalaisen yhteisötalouden juridista määrittymistä sekä taloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksessa selvitettiin myös yhteisötalouden suomalaista käsittymistä eli sitä, miten yh-teisötalouden käsite ja sisältö mielletään.
Yhteisötalouden toimijat
Tutkimuksen tuloksena on muodostettu ensimmäisen suomalaista yhteisötaloutta määrittävä malli. Tutkimuksen mukaan suomalainen yhteisötalous jäsentyy kolmannen-, julkisen- ja yksityisen sektorin rajapinnoille ja muodostaa itsenäisesti mitattavissa olevan taloudellisen toiminnan alueen. Suomalaisessa yhteisötaloudessa toimii osuuskuntia, keskinäisiä yhtiöitä sekä yhdistyksiä ja säätiötä. Yhteisötalouteen kuuluvilla yhdistyksillä ja säätiöillä tulee olla selkeä liiketoiminnallinen ulottuvuus toiminnassaan. Lisäksi yhteisötaloudessa toimii sosiaalisia yrityksiä, silloin kuin niiden yhteisöoikeudellinen muoto on jokin edellä luetelluista. Yhteisötalous muodostaa haasteellisen kokonaisuuden, koska osa toimijoista kiinnittyy lähemmin kolmanteen sektoriin ja osa yksityiseen sektoriin.
Taloudellinen vaikuttavuus
Tutkimuksen mukaan suomalainen yhteisötalous työllistää noin 5%:a kaikista palkansaajista ja muodostaa myös 5%:a nettokansantulon palkkojen ja palkkioiden määrästä (v. 2003). Yhteisötalouden toimijoiden lukumäärä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, esim. osuuskuntien lukumäärä on kasvanut 86% (1994-2003), kun samaan aikaan uusien toiminimi- ja osakeyhtiöiden perustamismäärä on ollut laskusuunnassa.
Yhteisötalous talous ihmistä varten
Tutkimuksen tuloksena muodostettujen käsittämisen eri luokkien perusteella voidaan todeta, että yhteisötalouden käsitteellistyminen on Suomessa vielä epäselvää ja hajanaista. Euroopan unionin yritysosaston (DG Enterprise) edistämä social economy (suomeksi yhteisötalous) on meillä talouden osa-alue, josta mikään yksittäinen poliittinen- tai viranomaistaho ei ota selkeää vastuuta ja jonka yhteiskunnallista merkitystä ei ole vielä tunnistettu.
Yhteisötalous tarjoaa kuitenkin yhä useammalle inhimillisen tavan yrittää ja tulla toimeen. Yhteisötaloudessa toimitaan ääni/jäsen periaatteella eikä voiton tavoittelu ole toiminnan ensi sijainen ta-voite. Yhteisötalouteen yhdistyy ajatus jäsenen edusta ja vahva inhimillisyys, joka näkyy taloudelli-sen ja sosiaalisen hyvinvoinnin yhdistämisenä. Yhteisötalouden valinneiden henkilöiden maailmassa yhteistoiminnallisuus on arvo ja talous on ihmistä varten.
HL Niina Immosen väitöskirja Yhteisötalous Suomessa sisäpiirin slangia vai uutta yhteistyön taloutta nostaa esille yhteisötaloudeksi kutsutun taloudellisen toiminnan kentän suomalaisessa yhteiskunnassa. Väitöstutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa, miten suomalainen yhteisötalous määrittyy suhteessa julkiseen-, yksityiseen- ja kolmanteen sektoriin ja mitä yhteisötaloudella ylipäätään voitaisiin suomalaisessa kontekstissa tarkoittaa.
Tutkimuksessa jäsennettiin yhteisötalouden ilmiötä kartoittamalla sen rajoja suhteessa eurooppalaiseen keskusteluun esimerkiksi käsitteisiin third system, non-profit ja social enterprise. Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin suomalaisen yhteisötalouden juridista määrittymistä sekä taloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksessa selvitettiin myös yhteisötalouden suomalaista käsittymistä eli sitä, miten yh-teisötalouden käsite ja sisältö mielletään.
Yhteisötalouden toimijat
Tutkimuksen tuloksena on muodostettu ensimmäisen suomalaista yhteisötaloutta määrittävä malli. Tutkimuksen mukaan suomalainen yhteisötalous jäsentyy kolmannen-, julkisen- ja yksityisen sektorin rajapinnoille ja muodostaa itsenäisesti mitattavissa olevan taloudellisen toiminnan alueen. Suomalaisessa yhteisötaloudessa toimii osuuskuntia, keskinäisiä yhtiöitä sekä yhdistyksiä ja säätiötä. Yhteisötalouteen kuuluvilla yhdistyksillä ja säätiöillä tulee olla selkeä liiketoiminnallinen ulottuvuus toiminnassaan. Lisäksi yhteisötaloudessa toimii sosiaalisia yrityksiä, silloin kuin niiden yhteisöoikeudellinen muoto on jokin edellä luetelluista. Yhteisötalous muodostaa haasteellisen kokonaisuuden, koska osa toimijoista kiinnittyy lähemmin kolmanteen sektoriin ja osa yksityiseen sektoriin.
Taloudellinen vaikuttavuus
Tutkimuksen mukaan suomalainen yhteisötalous työllistää noin 5%:a kaikista palkansaajista ja muodostaa myös 5%:a nettokansantulon palkkojen ja palkkioiden määrästä (v. 2003). Yhteisötalouden toimijoiden lukumäärä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, esim. osuuskuntien lukumäärä on kasvanut 86% (1994-2003), kun samaan aikaan uusien toiminimi- ja osakeyhtiöiden perustamismäärä on ollut laskusuunnassa.
Yhteisötalous talous ihmistä varten
Tutkimuksen tuloksena muodostettujen käsittämisen eri luokkien perusteella voidaan todeta, että yhteisötalouden käsitteellistyminen on Suomessa vielä epäselvää ja hajanaista. Euroopan unionin yritysosaston (DG Enterprise) edistämä social economy (suomeksi yhteisötalous) on meillä talouden osa-alue, josta mikään yksittäinen poliittinen- tai viranomaistaho ei ota selkeää vastuuta ja jonka yhteiskunnallista merkitystä ei ole vielä tunnistettu.
Yhteisötalous tarjoaa kuitenkin yhä useammalle inhimillisen tavan yrittää ja tulla toimeen. Yhteisötaloudessa toimitaan ääni/jäsen periaatteella eikä voiton tavoittelu ole toiminnan ensi sijainen ta-voite. Yhteisötalouteen yhdistyy ajatus jäsenen edusta ja vahva inhimillisyys, joka näkyy taloudelli-sen ja sosiaalisen hyvinvoinnin yhdistämisenä. Yhteisötalouden valinneiden henkilöiden maailmassa yhteistoiminnallisuus on arvo ja talous on ihmistä varten.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [5022]