Nuorten johtajien sopeutuminen uuteen kulttuuriin
Metsänen, Riitta (2006)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Metsänen, Riitta
Hämeen ammattikorkeakoulu
2006
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Väitöspäivä
2006-05-15Tiivistelmä
Nykyään paikasta toiseen siirtyminen on vaivatonta ja nopeaa. Ihmisen sopeutuminen uuteen ympäristöön ja uuteen kulttuuriin vaatii kuitenkin oman aikansa. Vanhan sanonnan mukaan muutettaessa paikasta toiseen keho saapuu perille ensin, mutta sielu ja mieli tekevät matkaa pitemmän aikaa. Uuteen kulttuuriin sopeutuminen, sopeutumattomuuden näkökulmasta on viime aikoina ollut runsaasti esillä. Uutisotsikoissa ovat olleet niin Ranskan maahanmuuttajanuorten autonpolttamiset kuin Britannian pomminkantajat. Lisäksi Muhammed pilapiirroksista levinnyt maailmanlaajuinen mielenilmausten aalto kulttuuristen arvojen loukkaamattomuudesta ulottui myös pienenä laineena Suomeen.
Kun muutetaan maasta toiseen, esimerkiksi Suomesta Kiinaan ihmiset joutuvat sopeutumaan siihen, etteivät opitut tavat, normit, säännöt ja roolit toimikaan samalla tavalla kuin kotimaassa. Samoin yhteiskunnan toiminta ja rakenteet ovat erilaisia kuin mihin kotimaassa on totuttu. Ulkomailla ja monikulttuurisissa työyhteisöissä työskentely lisääntyy globalisaation myötä. Toimintaympäristön muuttuminen asettaa työntekijälle ammattitaidon lisäksi vaatimuksia, jotka liittyvät hänen käyttäytymiseensä ja persoonallisuuteensa. Aikaisempien tutkimusten mukaan työskentely erilaisessa kulttuuriympäristössä vaatii työntekijältä monenlaisia tietoja, taitoja ja ominaisuuksia. Luettelot ominaisuuksista ovat pitkiä ja vaativia. Yksilön persoonallisuus ja hänen toimintatyylinsä ovat yhteydessä siihen, miten hän uuteen ympäristöön sopeutuu ja miten hän siellä toimii. Tässä tutkimuksessa on tutkittu ulkomaille työhön lähtevien sopeutumista yksilön persoonallisuuteen yhteydessä olevien ominaisuuksien lähtökohdasta. Minkälaiset persoonallisuudet ominaisuudet ja minkälaiset opitut tiedot ja taidot ovat yhteydessä uuteen kulttuuriin sopeutumiseen? Mitkä muut tekijät ovat tärkeitä sopeutumisessa?
Tässä tutkimuksessa on tutkittu nuorten, koulutettujen johtajien sopeutumista uuteen kulttuuriin, Kiinaan. Sopeutuminen on määritelty psyykkiseksi hyvinvoinniksi uusissa olosuhteissa. Psyykkinen hyvinvointi nähdään laajasti yksilön kykynä tehdä työtä ja elää elämäänsä uusissa olosuhteissa eli hyvinvointi ilmenee toimintakykynä sekä työelämässä että henkilökohtaisissa suhteissa.
Tutkimuksen tavoitteena on ollut ymmärtää uuteen kulttuuriin sopeutumista sekä selvittää sopeutumiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Uuteen kulttuuriin sopeutumista on tarkasteltu EU-Kiina nuorten johtajien koulutusohjelmaan osallistuneiden 15 eri Euroopan maasta tulleiden nuorten johtajien kautta. Nuoret johtajat arvioivat persoonallisuutensa piirteitä valintatilaisuudessa itsearviointi tyyppisellä testillä. Heidän sopeutumistaan Kiinaan seurattiin kyselyjen avulla. Ohjauskeskustelujen ja kyselyjen kautta saatiin tietoja tutkimukseen osallistuneiden sopeutumisesta ja sijoittumisesta koulutusohjelman jälkeen.
Minkälaiset tekijät sitten ovat yhteydessä uuteen kulttuuriin sopeutumiseen? Vastoin aikaisempia tutkimustuloksia tämän tutkimuksen tulokset eivät tukeneet käsitystä siitä, että on olemassa vain yksi, tietynlainen ihannetyyppi, joka pärjää ulkomaisissa työsuhteissa. Tässä tutkimuksessa nousi esille kolme erilaista sopeutujatyyppiä, jotka erosivat toisistaan persoonallisuuden piirteiden osalta muun muassa. ulospäin suuntautuneisuuden, ryhmäytymisen, eloisuuden ja sosiaalisen rohkeuden ulottuvuuksilla. Sopeutujatyypit erosivat toisistaan selkeästi myös siinä, mikä motivoi heitä osallistumaan EU-Kiina ohjelmaan sekä minkälaisia selviytymistyylejä he käyttivät. Yhteistä näille sopeutujatyypeille oli se, että kaikilla oli realistiset odotukset siitä, mitä Kiinassa eläminen on. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla oli lisäksi pitkä ulkomaan kokemustausta.
Tutkimukseen osallistujat arvioivat persoonallisuutensa piirteitä itsearvionti tyyppisellä persoonallisuustestillä. Heidän itsearvionsa vastasivat niitä persoonallisuuden piirteitä, joita pidetään aikaisempien tutkimusten mukaan keskeisinä sopeutumisessa uuteen kulttuuriin, joskin he arvioivat itseään persoonallisuustestin asteikolla äärimmäisesti. He kuvasivat itseään sosiaalisesti erittäin rohkeina, ulospäin suuntautuneina ja tasapainoisina ihmisinä, joilla on vahva minä. He arvioivat lisäksi olevansa lujahermoisia, muutoksille alttiita, aitoja ja paksunahkaisia .
Tutkimukseen osallistujien itsearviot erosivat kiinalaisten ja amerikkalaisten johtajien arvioista persoonallisuustestin asteikolla äärimmäiseen suuntaan. Naisten ja miesten itsearviointien erot olivat merkitseviä. Tutkimuksen tuloksena voidaankin esittää, että naiset arvioivat itseään kovempina, riippumattomampina ja hallitsevampina kuin miehet. Psyykkisistä oireista, univaikeuksista, keskittymisvaikeuksista, päänsärystä ja stressikokemuksista, raportoi Kiinan sopeutumisen alkuvaiheessa noin puolet tutkimukseen osallistuneista.
Tutkimuksen tuloksissa tulee esille myös uralla etenemisen ja ulkomaan kokemuksen hyödyntämisen vaikutukset sopeutumisprosessissa. Eräs tutkimuksen tulos onkin ohjauksen ja tuen merkityksen korostuminen ulkomaisten työsuhteiden hyödyntämisen ja yksilöllisen sopeutumisen kannalta. Ohjauksen keinoin keskustelemalla ja käymällä läpi kokemuksia voidaan käsitellä ulkomailla työskentelevien psyykkisiä, itseen liittyviä tunteita ja prosesseja sekä urakehitykseen ja ammatilliseen kasvuun liittyviä kysymyksiä.
Tutkimustulosten synteesinä esitetään ulkomaille työhön lähtevien rekrytointiin liittyvä arviointimalli sekä ulkomailla työskentelevien sopeutumisen tukemisen malli.
Kun muutetaan maasta toiseen, esimerkiksi Suomesta Kiinaan ihmiset joutuvat sopeutumaan siihen, etteivät opitut tavat, normit, säännöt ja roolit toimikaan samalla tavalla kuin kotimaassa. Samoin yhteiskunnan toiminta ja rakenteet ovat erilaisia kuin mihin kotimaassa on totuttu. Ulkomailla ja monikulttuurisissa työyhteisöissä työskentely lisääntyy globalisaation myötä. Toimintaympäristön muuttuminen asettaa työntekijälle ammattitaidon lisäksi vaatimuksia, jotka liittyvät hänen käyttäytymiseensä ja persoonallisuuteensa. Aikaisempien tutkimusten mukaan työskentely erilaisessa kulttuuriympäristössä vaatii työntekijältä monenlaisia tietoja, taitoja ja ominaisuuksia. Luettelot ominaisuuksista ovat pitkiä ja vaativia. Yksilön persoonallisuus ja hänen toimintatyylinsä ovat yhteydessä siihen, miten hän uuteen ympäristöön sopeutuu ja miten hän siellä toimii. Tässä tutkimuksessa on tutkittu ulkomaille työhön lähtevien sopeutumista yksilön persoonallisuuteen yhteydessä olevien ominaisuuksien lähtökohdasta. Minkälaiset persoonallisuudet ominaisuudet ja minkälaiset opitut tiedot ja taidot ovat yhteydessä uuteen kulttuuriin sopeutumiseen? Mitkä muut tekijät ovat tärkeitä sopeutumisessa?
Tässä tutkimuksessa on tutkittu nuorten, koulutettujen johtajien sopeutumista uuteen kulttuuriin, Kiinaan. Sopeutuminen on määritelty psyykkiseksi hyvinvoinniksi uusissa olosuhteissa. Psyykkinen hyvinvointi nähdään laajasti yksilön kykynä tehdä työtä ja elää elämäänsä uusissa olosuhteissa eli hyvinvointi ilmenee toimintakykynä sekä työelämässä että henkilökohtaisissa suhteissa.
Tutkimuksen tavoitteena on ollut ymmärtää uuteen kulttuuriin sopeutumista sekä selvittää sopeutumiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Uuteen kulttuuriin sopeutumista on tarkasteltu EU-Kiina nuorten johtajien koulutusohjelmaan osallistuneiden 15 eri Euroopan maasta tulleiden nuorten johtajien kautta. Nuoret johtajat arvioivat persoonallisuutensa piirteitä valintatilaisuudessa itsearviointi tyyppisellä testillä. Heidän sopeutumistaan Kiinaan seurattiin kyselyjen avulla. Ohjauskeskustelujen ja kyselyjen kautta saatiin tietoja tutkimukseen osallistuneiden sopeutumisesta ja sijoittumisesta koulutusohjelman jälkeen.
Minkälaiset tekijät sitten ovat yhteydessä uuteen kulttuuriin sopeutumiseen? Vastoin aikaisempia tutkimustuloksia tämän tutkimuksen tulokset eivät tukeneet käsitystä siitä, että on olemassa vain yksi, tietynlainen ihannetyyppi, joka pärjää ulkomaisissa työsuhteissa. Tässä tutkimuksessa nousi esille kolme erilaista sopeutujatyyppiä, jotka erosivat toisistaan persoonallisuuden piirteiden osalta muun muassa. ulospäin suuntautuneisuuden, ryhmäytymisen, eloisuuden ja sosiaalisen rohkeuden ulottuvuuksilla. Sopeutujatyypit erosivat toisistaan selkeästi myös siinä, mikä motivoi heitä osallistumaan EU-Kiina ohjelmaan sekä minkälaisia selviytymistyylejä he käyttivät. Yhteistä näille sopeutujatyypeille oli se, että kaikilla oli realistiset odotukset siitä, mitä Kiinassa eläminen on. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla oli lisäksi pitkä ulkomaan kokemustausta.
Tutkimukseen osallistujat arvioivat persoonallisuutensa piirteitä itsearvionti tyyppisellä persoonallisuustestillä. Heidän itsearvionsa vastasivat niitä persoonallisuuden piirteitä, joita pidetään aikaisempien tutkimusten mukaan keskeisinä sopeutumisessa uuteen kulttuuriin, joskin he arvioivat itseään persoonallisuustestin asteikolla äärimmäisesti. He kuvasivat itseään sosiaalisesti erittäin rohkeina, ulospäin suuntautuneina ja tasapainoisina ihmisinä, joilla on vahva minä. He arvioivat lisäksi olevansa lujahermoisia, muutoksille alttiita, aitoja ja paksunahkaisia .
Tutkimukseen osallistujien itsearviot erosivat kiinalaisten ja amerikkalaisten johtajien arvioista persoonallisuustestin asteikolla äärimmäiseen suuntaan. Naisten ja miesten itsearviointien erot olivat merkitseviä. Tutkimuksen tuloksena voidaankin esittää, että naiset arvioivat itseään kovempina, riippumattomampina ja hallitsevampina kuin miehet. Psyykkisistä oireista, univaikeuksista, keskittymisvaikeuksista, päänsärystä ja stressikokemuksista, raportoi Kiinan sopeutumisen alkuvaiheessa noin puolet tutkimukseen osallistuneista.
Tutkimuksen tuloksissa tulee esille myös uralla etenemisen ja ulkomaan kokemuksen hyödyntämisen vaikutukset sopeutumisprosessissa. Eräs tutkimuksen tulos onkin ohjauksen ja tuen merkityksen korostuminen ulkomaisten työsuhteiden hyödyntämisen ja yksilöllisen sopeutumisen kannalta. Ohjauksen keinoin keskustelemalla ja käymällä läpi kokemuksia voidaan käsitellä ulkomailla työskentelevien psyykkisiä, itseen liittyviä tunteita ja prosesseja sekä urakehitykseen ja ammatilliseen kasvuun liittyviä kysymyksiä.
Tutkimustulosten synteesinä esitetään ulkomaille työhön lähtevien rekrytointiin liittyvä arviointimalli sekä ulkomailla työskentelevien sopeutumisen tukemisen malli.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4773]