Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Early mother-infant interaction: Determinants and Predictivity

Mäntymaa, Mirjami (2006)

 
Avaa tiedosto
951-44-6604-7.pdf (797.1Kt)
Lataukset: 



Mäntymaa, Mirjami
Tampere University Press
2006

Lastenpsykiatria - Paediatric Psychiatry
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2006-05-06
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6604-7
Tiivistelmä
ÄIDIN JA VAUVAN VARHAINEN VUOROVAIKUTUS OHJAA LAPSEN KEHITYSTÄ

Vauvat ovat aktiivisia osapuolia vuorovaikutuksessa jo varhaisesta alkaen. Äidin ja vauvan varhaisessa vuorovaikutuksessa voidaan jo lapsen ollessa kahden kuukauden ikäinen tunnistaa piirteitä, jotka ennustavat lapsen hyvinvointia ja kehitystä seuraavan kahden vuoden aikana. Äidin lapsuudenaikainen suhde hänen omaan äitiinsä vaikuttaa siihen, miten hän toimii vuorovaikutuksessa pienen vauvansa kanssa. Äideillä, joilla on mielenterveysongelmia, myös parisuhteen vaikeudet voivat heijastua äidin ja vauvan varhaiseen vuorovaikutukseen.

Väitöstutkimukseni muodostuu neljästä osatyöstä, joissa selvitettiin varhaisen vuorovaikutuksen yhteyksiä äidin mielenterveyteen, läheisiin ihmissuhteisiin ja vauvan temperamenttiin sekä varhaisen vuorovaikutuksen ennustavuutta lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän oireisiin ja hänen yleiseen terveydentilaansa kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tutkimus on osa laajaa eurooppalaista tutkimusta lastenneuvoloissa annettavan varhaisen tuen merkityksestä lapsen psyykkisessä kehityksessä. Aineistoni muodostivat tämän laajemman tutkimuksen suomalaiset vauvaperheet, joista lähes puolella oli lastenneuvolan terveydenhoitajan arvioimana erityisen tuen tarvetta, esimerkiksi äidillä tai isällä oli mielenterveys- tai päihdeongelmia tai perheellä oli muita psykososiaalisia rasitustekijöitä. Aineistojen koot vaihtelivat eri osatöissä 50 - 131 äidin ja vauvan välillä. Äitejä haastateltiin vauvan ollessa 4-10 viikon ikäinen, ja haastattelun osana arvioitiin äidin mielenterveyttä. Äidit täyttivät tutkimuslomakkeet, jotka kartoittivat vanhempana toimimiseen liittyvää stressiä ja vauvan temperamenttia. Äidin ja vauvan vuorovaikutusta arvioitiin videoimalla vauvan ja äidin seurusteluhetki, kun vauva oli kahden kuukauden ikäinen. Lapsen ollessa 2-vuotias äitejä haastateltiin uudelleen ja he täyttivät kansainvälisesti laajasti käytetyn arviointilomakkeen lapsensa käyttäytymisestä.

Ensimmäisessä osatyössä osoitin varhaisen vuorovaikutuksen pulmien, erityisesti vauvan välttelevän käyttäytymisen ennustavan lapsen toistuvia sairasteluja kahden ensimmäisen vuoden aikana. Myös päiväkotihoito ja vauvan sairastelu jo kahden ensimmäisen kuukauden aikana lisäsivät merkitsevästi lapsen sairasteluriskiä. Toisessa osatyössä havaitsin äidin vihamielisyyden tai tunkeilevuuden varhaisessa vuorovaikutuksessa lisäävän lapsen riskiä käyttäytymisen ja tunne-elämän oireisiin kahden vuoden iässä. Myös vanhempien mielenterveysongelmat ja varhain aloitettu päiväkotihoito lisäsivät riskiä. Kolmannessa osatyössä varhaisen vuorovaikutuksen vaikeudet olivat yhteydessä siihen, että äiti koki vauvansa temperamentin vaikeaksi. Viimeinen osatyö osoitti, että äidin läheiset ihmissuhteet vaikuttavat hänen käyttäytymiseensä vauvansa kanssa. Äidin lapsuudenaikainen suhde hänen omaan äitiinsä vaikutti hänen käyttäytymiseensä ja tunneilmaisuun vuorovaikutuksessa. Äideillä, joilla oli mielenterveysongelmia, parisuhteen vaikeudet heijastuivat äidin vuorovaikutuskäyttäytymiseen. Vauvan ollessa kahden kuukauden ikäinen äidin käyttäytymiseen vuorovaikutuksessa voivat vaikuttaa mielenterveysongelmia enemmän äidin läheiset ihmissuhteet niillä äideillä, joiden mielenterveysongelmat eivät ole kovin vaikeita.

Varhaisen vuorovaikutuksen ongelmien havaitsemisella voidaan tunnistaa mahdollisimman aikaisin lapset, joiden psyykkinen kehitys on vaarassa vaikeutua, ja auttaa jo ennaltaehkäisevästi. Varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia voidaan hoitaa. Varhaista vuorovaikutusta arvioitaessa on tärkeää huomata vauva aktiivisena osapuolena jo ainakin kahden kuukauden iästä alkaen ja havainnoida sekä vauvan että äidin toimintaa. Hoitoa suunniteltaessa on tärkeää huomioida äiti ja vauva osana perheen ihmissuhdeverkostoa, ja perheiden erilaiset haavoittuvuudet ja vahvuudet.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [4671]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste