Early mother-infant interaction: Determinants and Predictivity

Abstract

ÄIDIN JA VAUVAN VARHAINEN VUOROVAIKUTUS OHJAA LAPSEN KEHITYSTÄ

Vauvat ovat aktiivisia osapuolia vuorovaikutuksessa jo varhaisesta alkaen. Äidin ja vauvan varhaisessa vuorovaikutuksessa voidaan jo lapsen ollessa kahden kuukauden ikäinen tunnistaa piirteitä, jotka ennustavat lapsen hyvinvointia ja kehitystä seuraavan kahden vuoden aikana. Äidin lapsuudenaikainen suhde hänen omaan äitiinsä vaikuttaa siihen, miten hän toimii vuorovaikutuksessa pienen vauvansa kanssa. Äideillä, joilla on mielenterveysongelmia, myös parisuhteen vaikeudet voivat heijastua äidin ja vauvan varhaiseen vuorovaikutukseen.

Väitöstutkimukseni muodostuu neljästä osatyöstä, joissa selvitettiin varhaisen vuorovaikutuksen yhteyksiä äidin mielenterveyteen, läheisiin ihmissuhteisiin ja vauvan temperamenttiin sekä varhaisen vuorovaikutuksen ennustavuutta lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän oireisiin ja hänen yleiseen terveydentilaansa kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tutkimus on osa laajaa eurooppalaista tutkimusta lastenneuvoloissa annettavan varhaisen tuen merkityksestä lapsen psyykkisessä kehityksessä. Aineistoni muodostivat tämän laajemman tutkimuksen suomalaiset vauvaperheet, joista lähes puolella oli lastenneuvolan terveydenhoitajan arvioimana erityisen tuen tarvetta, esimerkiksi äidillä tai isällä oli mielenterveys- tai päihdeongelmia tai perheellä oli muita psykososiaalisia rasitustekijöitä. Aineistojen koot vaihtelivat eri osatöissä 50 - 131 äidin ja vauvan välillä. Äitejä haastateltiin vauvan ollessa 4-10 viikon ikäinen, ja haastattelun osana arvioitiin äidin mielenterveyttä. Äidit täyttivät tutkimuslomakkeet, jotka kartoittivat vanhempana toimimiseen liittyvää stressiä ja vauvan temperamenttia. Äidin ja vauvan vuorovaikutusta arvioitiin videoimalla vauvan ja äidin seurusteluhetki, kun vauva oli kahden kuukauden ikäinen. Lapsen ollessa 2-vuotias äitejä haastateltiin uudelleen ja he täyttivät kansainvälisesti laajasti käytetyn arviointilomakkeen lapsensa käyttäytymisestä.

Ensimmäisessä osatyössä osoitin varhaisen vuorovaikutuksen pulmien, erityisesti vauvan välttelevän käyttäytymisen ennustavan lapsen toistuvia sairasteluja kahden ensimmäisen vuoden aikana. Myös päiväkotihoito ja vauvan sairastelu jo kahden ensimmäisen kuukauden aikana lisäsivät merkitsevästi lapsen sairasteluriskiä. Toisessa osatyössä havaitsin äidin vihamielisyyden tai tunkeilevuuden varhaisessa vuorovaikutuksessa lisäävän lapsen riskiä käyttäytymisen ja tunne-elämän oireisiin kahden vuoden iässä. Myös vanhempien mielenterveysongelmat ja varhain aloitettu päiväkotihoito lisäsivät riskiä. Kolmannessa osatyössä varhaisen vuorovaikutuksen vaikeudet olivat yhteydessä siihen, että äiti koki vauvansa temperamentin vaikeaksi. Viimeinen osatyö osoitti, että äidin läheiset ihmissuhteet vaikuttavat hänen käyttäytymiseensä vauvansa kanssa. Äidin lapsuudenaikainen suhde hänen omaan äitiinsä vaikutti hänen käyttäytymiseensä ja tunneilmaisuun vuorovaikutuksessa. Äideillä, joilla oli mielenterveysongelmia, parisuhteen vaikeudet heijastuivat äidin vuorovaikutuskäyttäytymiseen. Vauvan ollessa kahden kuukauden ikäinen äidin käyttäytymiseen vuorovaikutuksessa voivat vaikuttaa mielenterveysongelmia enemmän äidin läheiset ihmissuhteet niillä äideillä, joiden mielenterveysongelmat eivät ole kovin vaikeita.

Varhaisen vuorovaikutuksen ongelmien havaitsemisella voidaan tunnistaa mahdollisimman aikaisin lapset, joiden psyykkinen kehitys on vaarassa vaikeutua, ja auttaa jo ennaltaehkäisevästi. Varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia voidaan hoitaa. Varhaista vuorovaikutusta arvioitaessa on tärkeää huomata vauva aktiivisena osapuolena jo ainakin kahden kuukauden iästä alkaen ja havainnoida sekä vauvan että äidin toimintaa. Hoitoa suunniteltaessa on tärkeää huomioida äiti ja vauva osana perheen ihmissuhdeverkostoa, ja perheiden erilaiset haavoittuvuudet ja vahvuudet.

In this dissertation the association of the quality of early mother-infant interaction with the child s physical health during the subsequent two years (n=120, Study I) and with the child s behavioural and emotional symptoms at two years (n=50, Study II) was examined. Maternal psychopathology (Studies II and IV) as well as the mother s close relationships (n=131, Study IV) were investigated as possible determinants of the mother s behaviour in early mother-infant interaction with her infant. The association between the quality of early mother-infant interaction and mother s perception of her child s temperament was investigated (n=124, Study III). Also, the role of the infant in early mother-infant interaction was addressed (Studies I-III), and aspects of the dyad were considered. Studies I and II were longitudinal and Studies III and IV cross-sectional.

The participants were from the Finnish subsample of a more extensive European early intervention study (the European Early Promotion Project, EEPP). The mothers were interviewed when the infants were 4-10 weeks of age, and as a part of the interview, the mothers mental health was assessed using a structured diagnostic psychiatric interview (Structured Clinical Interview for DSM-IV, SCID). The mothers completed questionnaires on parenting stress (Parenting Stress Index, PSI) and their infant s temperament (Infant Characteristics Questionnaire, ICQ). Mother-infant interaction was videotaped when the infants were 8-11 weeks of age, and analysed using Global Rating Scale for Mother-Infant Interaction (GRS). After two years a follow-up interview was conducted and the mothers completed a questionnaire on their child s behaviour (Child Behavior Checklist, CBCL).

Certain deviant features in early mother-infant interaction were associated with the child s poorer outcome. Infant s poor interactive behaviour (i.e. avoidance and a lack of active communication and positive vocalisations) predicted the child s chronic or recurrent health problems during the subsequent two years. Mother s hostility and/or intrusiveness was a significant predictor of high externalising symptom scores and high total problem scores of the child at two years assessed by CBCL. Surprisingly, mother s mental health problems were not related to maternal behaviour in interaction with her two-month-old infant whereas the mother s childhood relationship with her own mother was an important determinant of her behaviour. Also, among mothers with mental health problems poor/disengaged marital relationship was associated with the mother s poorer interactive behaviour. Infant s poor interactive behaviour and mother s intrusiveness in early mother-infant interaction increased the infant s risk of being perceived as difficult. The role of the infant as an active partner of the dyad was already important when the infant was two months old.

The results of this study imply that an important determinant of infant outcome may be the mutual adaptation capacity of the dyad - the extent to which the dyad, the infant and the mother, can adjust to achieve a balance between the two of them, but also in relation to complex systems of other relationships in the family, and in relation to other internal or external states. The deviant features that have been shown to relate to the infant s less than optimal outcome may be seen as indicators of the overloaded mutual adaptation capacity of the dyad.

Better and more accurate observational methods are still needed in order to be able to assess the infant s behaviour, and the functioning of the dyad in more detail. In the future, when assessing infants and early mother-infant interaction we need to combine these two aspects: a detailed observation and a systemic view of the dyad.