Understanding Work in the Age of Information. Finland in Focus

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomea tietoyhteiskuntakehityksen ja erityisesti tietotyön näkökulmasta. Tiedon tuottamiseen, käsittelyyn ja välittämiseen liittyvät ammatit ovat nousseet hallitsevaan asemaan. Rakennemuutos on kasvattanut korkeasti koulutettua asiantuntijatyövoimaa - tulevaisuuden työvoimatarpeeseen nähden jo liikaakin.

Vastoin optimistisimpia odotuksia tietotyön yleistyminen näyttää ohittaneen lakipisteensä. Informaatioammattien trendinomainen yleistyminen katkesi 1990-luvun puolivälissä, ja nykyisin näiden ammattien osuus kaikista työllisistä on vakiintunut 46 prosenttiin.

Toisaalta informaatioammattien sisäinen eriytyminen on jatkunut. Esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehitystyö sekä erilaisten asiantuntijapalveluiden ja markkinainformaation tuottajien osuus on kasvanut, mutta vastaavasti informaation rutiiniluonteiseen käsittelyyn liittyvien ammattien osuus on vähentynyt.

Tietotyön ohella myös uudet joustavat työn organisointitavat ovat yleistyneet. Vaikka puhtaat virtuaaliorganisaatiot ovat enemmän tieteiskirjallisuutta kuin työelämän arkea, nykyteknologia tarjoaa ainakin periaatteellisessa mielessä mahdollisuuden monien työtehtävien organisointiin ajasta ja paikasta riippumatta.

Tieto- ja viestintätekniikan vallankumouksesta huolimatta ajan ja paikan merkitys ei ole kuitenkaan katoamassa. Erityisesti työorganisaatioiden hajauttaminen yli maantieteellisten rajojen on osoittautunut useimpia odotuksia vaikeammaksi.

Yksilönkään näkökulmasta työn hajauttaminen ei ole edennyt odotusten mukaisesti. Työn liikkuvuus ja joustavuus on parantunut teknologisen kehityksen myötä, mutta tästä huolimatta työntekijöiden enemmistö pitää työyhteisöään ja tiimityötä tärkeämpänä kuin esimerkiksi etätyön tarjoamia mahdollisuuksia.

Tutkimus pohjautuu Suomen Akatemian ja Työsuojelurahaston rahoittamiin projekteihin. Näissä hankkeissa on kartoitettu suomalaisen työelämän kehitystä edustavien tilastojen ja laadullisten haastattelujen avulla.

Suomenkielisiä palkansaajia edustava kyselyaineisto kattaa vuodet 1981, 1988, 1994 ja 2000. Haastatteluaineisto (yhteensä 32 teemahaastattelua) on kerätty seitsemässä yksityisyrityksessä vuosina 2001-2003. Tutkimuksen pääpaino on laadullisen haastatteluaineiston analyysissa.

The aim of the research is to assess Finland s recent development towards an information society. The study focuses on knowledge work or, in other words, occupations related to the production and distribution of information. In Finland, following the example of the United States, knowledge workers now comprise the largest and arguably the most important segment of the workforce.

In contrast to optimistic expectations, however, the growth of knowledge work seems to have reached its natural point of saturation. Growth in these occupations has been virtually nonexistent since the mid-1990s, and currently knowledge workers comprise 46 per cent of all employed persons. Although the proportion of information occupations as a whole has not increased since the mid-1990s, the internal differentiation within this stratum has continued. The share of occupations related to the production of new information has continued to increase at the expense of jobs related to routine information handling.

In addition to the rise of knowledge work, new flexible work arrangements have become more common than before. Although pure virtual organizations remain very rare, at least in principle modern information and communication technologies provide a possibility to organize work irrespective of time and space.

Yet time and space matter. Despite the information technology revolution, it has proved extraordinarily difficult to distribute work organizations across temporal and spatial constraints. From the point of view of individuals, the taking up of telework also seems to be progressing much more slowly than anticipated. The flexibility and mobility of work has increased due to technological development, but the majority of employees consider teamwork and face-to face interaction more important than the possibilities offered by distributed work arrangements.

The study draws on research projects funded by the Academy of Finland and the Finnish Work Environment Fund. In these projects the development of Finnish working life has been monitored on the strength of extensive survey and interview materials. The survey data, representing Finnish wage-earning population, covers the years 1981, 1988, 1994 and 2000. Between 2001 and 2003 32 qualitative interviews were conducted in the context of seven business organizations. The focus of the study is on the latter data set.