Supermarketin valossa. Kapitalismi, subjekti ja minuus Mari Mörön romaanissa Kiltin yön lahjat ja Juha Seppälän novellissa "Supermarket"
Ojajärvi, Jussi (2006)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Ojajärvi, Jussi
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
2006
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Väitöspäivä
2006-04-29Tiivistelmä
Miten kapitalismi muovaa yksilöä ja sosiaalisia suhteita? Miten rahan valta liittyy identiteetin kysymyksiin? Miten suomalainen nykykirjallisuus osallistuu tähän keskusteluun?
FL Jussi Ojajärven väitöstutkimus avaa näitä kysymyksiä tulkitsemalla kahta 1990-luvun tärkeää proosatekstiä: Mari Mörön romaania Kiltin yön lahjat (1998) ja Juha Seppälän novellia Supermarket (kokoelmasta Super Market, 1991). Tulkintojen kehykseksi luodaan tiivistävää yleiskatsausta suomalaisen nykykirjallisuuden teemoihin.
Tutkimus kuuluu Suomen kirjallisuuden oppialaan, mutta on lähestymistavaltaan monitieteinen hyödyntäessään niin sosiologisia näkökulmia, psykoanalyysia kuin kulttuurintutkimustakin. Keskeinen lähtökohta on tarkastella toimintaa ja identiteettiä kohtauspaikkana, jossa sosiokulttuurisista käytännöistä ja psyykestä nousevat vaikuttimet yhdistyvät tai eriytyvät.
Supermarketissa kertoja avaa puhuttelemalleen päähenkilölle, sinälle , näkymän siitä, mitä markkinoilla on. Ilmitasolla kuluttaja esitetään kuninkaana: sinä voit valita! Kiihkeästi kuluttava päähenkilö näyttäytyy kuitenkin sisäisesti tyhjänä, tavarasta tavaraan kiertävän rahan kaltaisena. Market-maailman muut ihmiset, etenkin naiset, taas ovat patsasmaisia eli kirjaimellisesti esineistettyjä: kauppatavaroita ja edustamakseen työvoimaksi redusoituja. Seppälän novelli kuvaa satiirisesti tilanteen, jossa sosiaaliset suhteet on sovitettu tiukasti pääoman kierron (ja maskulinismin) vaateisiin. Mielenkiintoista on, että novellissa kuvattu henkinen maisema ikään kuin ennakoi tiettyjä markkinaliberalistisessa kapitalismissa tavattavia merkitysrakenteita, esimerkiksi ns. tositelevision sadomasokistisia piirteitä ja kauppatavaroiden seksualisoitumista.
Tutkimuksen pääkohde on Mörön Kiltin yön lahjat, jossa raha, tavaramaailma ja luokkamiljöö niveltyvät minuuteen, toiveisiin ja torjuntaan. Päähenkilö ja yksi kertojista on alle kouluikäinen Siia, joka asuu yksinhuoltajaäitinsä kanssa kerrostalolähiössä. Kun äitiä ei kuulu kotiin, Siia esiintyy urheasti toimeliaana ja leikkisänä. Hän on kuitenkin epäluotettava kertoja ja särkynyt hahmo, ja hymyisä ulkoasu on lähinnä defenssi eli torjuntaa, joka juontuu läheisen minä-tuen puutteesta. Siian minuus alkaa rakentua kapitalististen korvikkeiden - kaupanteon, tavaroiden ja rahan - varaan. Hän myös omaksuu sukupuolitettua ruumiinkuvaa voidakseen olla miehille kelpaavien naisten kaltainen ja siten sosiaalisesti kelvollinen. Barbie-leikeissään hän matkii yläluokan elämäntyyliä ja kaupallisen viihteen esitystapoja; samalla leikit sekä piilottavat että verhotulla tavalla paljastavat hänen kohtaamansa ongelmat. Romaanin muista hahmoista löytyy Siian sijaishoivaajia, mutta toisaalta he myös kuvittavat tavara- ja rahakorvikkeiden levinneisyyttä. Lisäksi he edustavat luokka- ja sukupuolijakoja sekä niihin liittyvää yhteiskunnallistunutta psykodynamiikkaa.
Tutkitut kaksi tekstiä ovat varsin erilaisia, mutta kumpikin kuvaa tuotantotapaan, luokkaan, markkinoihin ja kulutukseen liittyviä yhteiskunnallisia asemia sekä sosiaalisten suhteiden rapautumisen ja kaupallisten suhteiden leviämisen rinnakkaisuutta. Ne myös herättävät kysymyksen ideologisesta paineesta, joka ehdottaa intensiivisesti kuluttajuutta ja vaatii ankarasti inhimillisen toiminnan myymistä tavarana. Lyhyesti sanoen tekstit käsittelevät kapitalistisen ideologian mahdollista ylivaltaa ihmisestä.
Tutkimuksen loppuluvussa on tiivis yleiskatsaus, jossa viitataan noin viiteenkymmeneen vuosien 1990-2004 suomalaiseen romaaniin. Näin päädytään ehdottamaan, että kapitalismi ja sen eteneminen entistä kattavampaan vaiheeseen on koko ajanjakson ollut suomalaisessa kirjallisuudessa merkittävä temaattinen kenttä. Kapitalismiproblematiikallaan tutkimus tuo kirjallisuuden ja kulttuurin kuvaan sekä identiteettikeskusteluun turhan vähälle huomiolle jääneitä ja siksi osin korjaaviakin näkemyksiä. Se myös syventää käsitystä sanataiteesta yhteiskunnallisen ja ihmiskäsityksellisen pohdinnan foorumina.
FL Jussi Ojajärven väitöstutkimus avaa näitä kysymyksiä tulkitsemalla kahta 1990-luvun tärkeää proosatekstiä: Mari Mörön romaania Kiltin yön lahjat (1998) ja Juha Seppälän novellia Supermarket (kokoelmasta Super Market, 1991). Tulkintojen kehykseksi luodaan tiivistävää yleiskatsausta suomalaisen nykykirjallisuuden teemoihin.
Tutkimus kuuluu Suomen kirjallisuuden oppialaan, mutta on lähestymistavaltaan monitieteinen hyödyntäessään niin sosiologisia näkökulmia, psykoanalyysia kuin kulttuurintutkimustakin. Keskeinen lähtökohta on tarkastella toimintaa ja identiteettiä kohtauspaikkana, jossa sosiokulttuurisista käytännöistä ja psyykestä nousevat vaikuttimet yhdistyvät tai eriytyvät.
Supermarketissa kertoja avaa puhuttelemalleen päähenkilölle, sinälle , näkymän siitä, mitä markkinoilla on. Ilmitasolla kuluttaja esitetään kuninkaana: sinä voit valita! Kiihkeästi kuluttava päähenkilö näyttäytyy kuitenkin sisäisesti tyhjänä, tavarasta tavaraan kiertävän rahan kaltaisena. Market-maailman muut ihmiset, etenkin naiset, taas ovat patsasmaisia eli kirjaimellisesti esineistettyjä: kauppatavaroita ja edustamakseen työvoimaksi redusoituja. Seppälän novelli kuvaa satiirisesti tilanteen, jossa sosiaaliset suhteet on sovitettu tiukasti pääoman kierron (ja maskulinismin) vaateisiin. Mielenkiintoista on, että novellissa kuvattu henkinen maisema ikään kuin ennakoi tiettyjä markkinaliberalistisessa kapitalismissa tavattavia merkitysrakenteita, esimerkiksi ns. tositelevision sadomasokistisia piirteitä ja kauppatavaroiden seksualisoitumista.
Tutkimuksen pääkohde on Mörön Kiltin yön lahjat, jossa raha, tavaramaailma ja luokkamiljöö niveltyvät minuuteen, toiveisiin ja torjuntaan. Päähenkilö ja yksi kertojista on alle kouluikäinen Siia, joka asuu yksinhuoltajaäitinsä kanssa kerrostalolähiössä. Kun äitiä ei kuulu kotiin, Siia esiintyy urheasti toimeliaana ja leikkisänä. Hän on kuitenkin epäluotettava kertoja ja särkynyt hahmo, ja hymyisä ulkoasu on lähinnä defenssi eli torjuntaa, joka juontuu läheisen minä-tuen puutteesta. Siian minuus alkaa rakentua kapitalististen korvikkeiden - kaupanteon, tavaroiden ja rahan - varaan. Hän myös omaksuu sukupuolitettua ruumiinkuvaa voidakseen olla miehille kelpaavien naisten kaltainen ja siten sosiaalisesti kelvollinen. Barbie-leikeissään hän matkii yläluokan elämäntyyliä ja kaupallisen viihteen esitystapoja; samalla leikit sekä piilottavat että verhotulla tavalla paljastavat hänen kohtaamansa ongelmat. Romaanin muista hahmoista löytyy Siian sijaishoivaajia, mutta toisaalta he myös kuvittavat tavara- ja rahakorvikkeiden levinneisyyttä. Lisäksi he edustavat luokka- ja sukupuolijakoja sekä niihin liittyvää yhteiskunnallistunutta psykodynamiikkaa.
Tutkitut kaksi tekstiä ovat varsin erilaisia, mutta kumpikin kuvaa tuotantotapaan, luokkaan, markkinoihin ja kulutukseen liittyviä yhteiskunnallisia asemia sekä sosiaalisten suhteiden rapautumisen ja kaupallisten suhteiden leviämisen rinnakkaisuutta. Ne myös herättävät kysymyksen ideologisesta paineesta, joka ehdottaa intensiivisesti kuluttajuutta ja vaatii ankarasti inhimillisen toiminnan myymistä tavarana. Lyhyesti sanoen tekstit käsittelevät kapitalistisen ideologian mahdollista ylivaltaa ihmisestä.
Tutkimuksen loppuluvussa on tiivis yleiskatsaus, jossa viitataan noin viiteenkymmeneen vuosien 1990-2004 suomalaiseen romaaniin. Näin päädytään ehdottamaan, että kapitalismi ja sen eteneminen entistä kattavampaan vaiheeseen on koko ajanjakson ollut suomalaisessa kirjallisuudessa merkittävä temaattinen kenttä. Kapitalismiproblematiikallaan tutkimus tuo kirjallisuuden ja kulttuurin kuvaan sekä identiteettikeskusteluun turhan vähälle huomiolle jääneitä ja siksi osin korjaaviakin näkemyksiä. Se myös syventää käsitystä sanataiteesta yhteiskunnallisen ja ihmiskäsityksellisen pohdinnan foorumina.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4985]