Effect of Silver Nitrate and Ofloxacine Blended Caprolactone-L-lactide Coatings on the Properties of Bioabsorbine Self-reinforced Polylactide Urospirals
Multanen, Markku (2002)
Multanen, Markku
Tampere University Press
2002
Urologia - Urology
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2002-08-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5421-9
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5421-9
Tiivistelmä
´Hopeanitraatti- ja ofloksasiinisekoitteisten kaprolaktoni-L-laktidipäällysteiden vaikutus biohajoavien itsevahvistettujen polylaktidiurospiraalien ominaisuuksiin´
Runsaat kaksikymmentä vuotta sitten esiteltiin urospiraali, joka piti eturauhasen lohkot erillään ja mahdollisti täten virtsan paremman kulun. Biohajoavat spiraalit hajoavat itsestään, joten niitä ei tarvitse poistaa. Urospiraaleilla on useita ongelmia, kuten infektoituminen ja karstoittuminen.
Väitöskirjatyössä haluttiin selvittää, voitaisiinko urospiraaleja sopivasti pinnoittamalla estää bakteerien kiinnittymistä spiraaliin ja mahdollisesti myös estää karstoittumista. Haluttiin myös selvittää, kuinka pinnoittaminen vaikuttaa spiraalin kudosyhteensopivuuteen ja hajoamisnopeuteen.
Väitöskirjatyö oli kokeellinen. Bakteerien kiinnittymistä tutkittiin kahdessa koeputkityössä, joissa selvitettiin viiden eri bakteerikannan kiinnittymistä. Kudosyhteensopivuutta tutkittiin uroskanien selkä- lihaksessa ja virtsaputkessa. Karstoittumista ja hajoamista tutkittiin toisaalta uroskanien virtsaputkessa, toisaalta koeputkessa keinovirtsassa.
Koska tutkimus on kokeellinen, on varottava yliarvioimasta löydösten merkitystä potilaitten hoidossa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sekä hopeanitraatti- että ofloksasiinipinnoitteet vähentävät bakteerien tarttuvuutta urospiraaleihin. Näin ollen nämä pinnoitteet saattavat vähentää urospiraaleihin liittyviä virtsatietulehduksia. Pinnoitettujen urospiraalien kudosyhteensopivuus vaikutti hyvältä sekä lihaksessa että virtsaputkessa.
Keinovirtsatyössä pinnoitettujen spiraalien karstoittuminen ei poikennut yleisesti käytössä olevan terässpiraalin karsoittumisesta. Tutkittaessa spiraalien käyttäytymistä kanin virtsaputkessa todettiin, että hopeanitraatilla päällystetty spiraali karstoittui vähemmän ja keräsi vähemmän bakteereita ja tulehdussoluja kuin muut tutkitut spiraalit.
Hopeanitraatilla ja ofloksasiinilla pinnoitettujen urospiraalien hyvä kudosyhteensopivuus antaa mahdollisuuden jatkotutkimuksiin ajatellen sovellutuksia potilastyössä. Todettu bakteerien kiinnittymisen estyminen saattaa vähentää urospiraaleihin liittyviä virtsatieinfektioita. Merkittävä löydös oli myös hopeanitraattipinnoitteen vähäinen karstoittuminen.
Runsaat kaksikymmentä vuotta sitten esiteltiin urospiraali, joka piti eturauhasen lohkot erillään ja mahdollisti täten virtsan paremman kulun. Biohajoavat spiraalit hajoavat itsestään, joten niitä ei tarvitse poistaa. Urospiraaleilla on useita ongelmia, kuten infektoituminen ja karstoittuminen.
Väitöskirjatyössä haluttiin selvittää, voitaisiinko urospiraaleja sopivasti pinnoittamalla estää bakteerien kiinnittymistä spiraaliin ja mahdollisesti myös estää karstoittumista. Haluttiin myös selvittää, kuinka pinnoittaminen vaikuttaa spiraalin kudosyhteensopivuuteen ja hajoamisnopeuteen.
Väitöskirjatyö oli kokeellinen. Bakteerien kiinnittymistä tutkittiin kahdessa koeputkityössä, joissa selvitettiin viiden eri bakteerikannan kiinnittymistä. Kudosyhteensopivuutta tutkittiin uroskanien selkä- lihaksessa ja virtsaputkessa. Karstoittumista ja hajoamista tutkittiin toisaalta uroskanien virtsaputkessa, toisaalta koeputkessa keinovirtsassa.
Koska tutkimus on kokeellinen, on varottava yliarvioimasta löydösten merkitystä potilaitten hoidossa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sekä hopeanitraatti- että ofloksasiinipinnoitteet vähentävät bakteerien tarttuvuutta urospiraaleihin. Näin ollen nämä pinnoitteet saattavat vähentää urospiraaleihin liittyviä virtsatietulehduksia. Pinnoitettujen urospiraalien kudosyhteensopivuus vaikutti hyvältä sekä lihaksessa että virtsaputkessa.
Keinovirtsatyössä pinnoitettujen spiraalien karstoittuminen ei poikennut yleisesti käytössä olevan terässpiraalin karsoittumisesta. Tutkittaessa spiraalien käyttäytymistä kanin virtsaputkessa todettiin, että hopeanitraatilla päällystetty spiraali karstoittui vähemmän ja keräsi vähemmän bakteereita ja tulehdussoluja kuin muut tutkitut spiraalit.
Hopeanitraatilla ja ofloksasiinilla pinnoitettujen urospiraalien hyvä kudosyhteensopivuus antaa mahdollisuuden jatkotutkimuksiin ajatellen sovellutuksia potilastyössä. Todettu bakteerien kiinnittymisen estyminen saattaa vähentää urospiraaleihin liittyviä virtsatieinfektioita. Merkittävä löydös oli myös hopeanitraattipinnoitteen vähäinen karstoittuminen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4980]