Obligations, loyalties, conflicts. Highly educated women and family life in Nairobi, Kenya
Latvala, Johanna (2006)
Latvala, Johanna
Tampere University Press
2006
Sosiaaliantropologia - Social Anthropology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2006-03-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6589-X
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6589-X
Tiivistelmä
Millaisia ristiriitoja korkeasti koulutetut naiset kokevat perhe-elämässään tämän päivän Keniassa? Kuinka aviosuhteista ja perhevelvollisuuksista neuvotellaan kulttuurisessa kontekstissa, joka perustuu pitkälti ajatukseen yksilöstä kiinteänä osana sukua? Millaisia muutoksia perhe- ja sukupuolten välisissä suhteissa on meneillään urbaanissa Keniassa? Miten monivaimoisuus vaikuttaa aviopuolisoiden väleihin? Millaista on afrikkalainen feministinen ajattelu? Tutkimus käsittelee Kenian pääkaupungissa Nairobissa asuvien korkeasti koulutettujen naisten perhe- ja sukulaisuussuhteita. Tarkastelun keskiöön nousevat sukulaisten väliset velvollisuudet ja niistä neuvottelu. Tutkimus perustuu antropologisen kenttätyön kautta saatuun haastatteluaineistoon.
Korkeasti koulutettuihin ihmisiin kohdistuu Keniassa huomattava paine sukulaisten taholta: heidän odotetaan osallistuvan vähempiosaisten sukulaisten auttamiseen monin tavoin. Yhtäältä nämä odotukset nousevat sukulaisuuden merkityksestä keskeisenä instituutiona, johon yksilö tiiviisti kuuluu, ja jonka kautta hänen identiteettinsä monin tavoin rakentuu. Toisaalta odotuksilla on konkreettinen perusta: kenialainen yhteiskunta ei pysty takaamaan ihmisille riittävää perustoimeentuloa esimerkiksi sosiaaliavustusten muodossa ja näin ollen monien ainoa keino selviytyä on turvautua sukulaisiin.
Sukuvelvollisuuksia tarkastellaan naisten näkökulmasta, joskin naisten elämää, avioliittoa ja perhettä tarkastellaankin laajemmassa kontekstissa, valottaen suvun eri jäsenien tilanteita monimutkaisissa verkostoissa. Tutkimuksen pääteemat liittyvät yhtäältä aviopuolisoiden väliseen suhteeseen ja toisaalta avioparin ja muiden sukulaisten välisiin suhteisiin. Tutkimuksen kautta hahmottuu kuva hyvästä avioliitosta nimenomaan sellaisena sopimuksena, jossa molempien osapuolten mielipiteet yhtenevät suhteessa sukulaisiin; kuinka tiivis kontakti sukulaisiin on, kuinka paljon heitä autetaan ja millä tavoin. Vaikkakin ihanneavioliitto nähdään romanttisena suhteena, käytännössä toimiva avioliitto rakentuu erilaisten hyvinvointivelvollisuuksien sopimuksiin, joihin molemmat ovat tyytyväisiä. Tätä kautta myös kuva monivaimoisuudesta asettuu uudenlaiseen valoon. Tutkimukseen osallistuneet naiset kritisoivat monivaimoisuutta periaatteessa, kuitenkin käytännössä juuri avioliiton näkeminen sopimuksena saa monet naiset suhtautumaan monivaimoisuuteen sallivasti. Joillekin korkeasti koulutetuille naisille toiseksi vaimoksi ryhtyminen on mahdollisuus elää sosiaalisesti ja taloudellisesti turvattua, mutta samalla itsenäisempää elämää.
Perhettä ja sukua valotetaan tässä tutkimuksessa afrikkalaisen feministisen ajattelun kautta. Toisaalta perhe- ja sukuverkostoja tarkastellaan eräänlaisina suvun jäsenten välisinä käsikirjoituksina, jotka osaltaan vaikuttavat yksilöiden käyttäytymiseen. Tutkittavien elämän monimuotoisuus ja osin ristiriitaisuuskin pyritään tuomaan esiin myös metodologisin keinoin: tutkimuksessa tavoitellaan yhtenäisen kokonaisuuden sijaan pienten kokonaisuuksien, näkökulmien ja tilanteiden kuvaukseen, joista analyyttisen kehikon avulla rakennetaan mahdollisia tulkintoja tutkittavien elämästä ja kenialaisesta yhteiskunnasta.
Tutkimus pyrkii valottamaan korkeasti koulutetun kaupunkiväestön elämää tämän päivän Keniassa. Vaikkakin keskiössä on perhe ja sukulaisuus, niiden kautta hahmottuu käsitys laajemmin niistä ristiriidoista ja kysymyksistä, joita kenialaiset kohtaavat elämässään. Erityisesti sukupuoliroolit ja sukulaisuus ovat murroksessa, jossa "perinteet" ja uudemmat ajattelutavat limittäytyvät ja törmäävät. Tutkimuksen mukaan tämä murros on vahvasti sukupuolittunut.
Korkeasti koulutettuihin ihmisiin kohdistuu Keniassa huomattava paine sukulaisten taholta: heidän odotetaan osallistuvan vähempiosaisten sukulaisten auttamiseen monin tavoin. Yhtäältä nämä odotukset nousevat sukulaisuuden merkityksestä keskeisenä instituutiona, johon yksilö tiiviisti kuuluu, ja jonka kautta hänen identiteettinsä monin tavoin rakentuu. Toisaalta odotuksilla on konkreettinen perusta: kenialainen yhteiskunta ei pysty takaamaan ihmisille riittävää perustoimeentuloa esimerkiksi sosiaaliavustusten muodossa ja näin ollen monien ainoa keino selviytyä on turvautua sukulaisiin.
Sukuvelvollisuuksia tarkastellaan naisten näkökulmasta, joskin naisten elämää, avioliittoa ja perhettä tarkastellaankin laajemmassa kontekstissa, valottaen suvun eri jäsenien tilanteita monimutkaisissa verkostoissa. Tutkimuksen pääteemat liittyvät yhtäältä aviopuolisoiden väliseen suhteeseen ja toisaalta avioparin ja muiden sukulaisten välisiin suhteisiin. Tutkimuksen kautta hahmottuu kuva hyvästä avioliitosta nimenomaan sellaisena sopimuksena, jossa molempien osapuolten mielipiteet yhtenevät suhteessa sukulaisiin; kuinka tiivis kontakti sukulaisiin on, kuinka paljon heitä autetaan ja millä tavoin. Vaikkakin ihanneavioliitto nähdään romanttisena suhteena, käytännössä toimiva avioliitto rakentuu erilaisten hyvinvointivelvollisuuksien sopimuksiin, joihin molemmat ovat tyytyväisiä. Tätä kautta myös kuva monivaimoisuudesta asettuu uudenlaiseen valoon. Tutkimukseen osallistuneet naiset kritisoivat monivaimoisuutta periaatteessa, kuitenkin käytännössä juuri avioliiton näkeminen sopimuksena saa monet naiset suhtautumaan monivaimoisuuteen sallivasti. Joillekin korkeasti koulutetuille naisille toiseksi vaimoksi ryhtyminen on mahdollisuus elää sosiaalisesti ja taloudellisesti turvattua, mutta samalla itsenäisempää elämää.
Perhettä ja sukua valotetaan tässä tutkimuksessa afrikkalaisen feministisen ajattelun kautta. Toisaalta perhe- ja sukuverkostoja tarkastellaan eräänlaisina suvun jäsenten välisinä käsikirjoituksina, jotka osaltaan vaikuttavat yksilöiden käyttäytymiseen. Tutkittavien elämän monimuotoisuus ja osin ristiriitaisuuskin pyritään tuomaan esiin myös metodologisin keinoin: tutkimuksessa tavoitellaan yhtenäisen kokonaisuuden sijaan pienten kokonaisuuksien, näkökulmien ja tilanteiden kuvaukseen, joista analyyttisen kehikon avulla rakennetaan mahdollisia tulkintoja tutkittavien elämästä ja kenialaisesta yhteiskunnasta.
Tutkimus pyrkii valottamaan korkeasti koulutetun kaupunkiväestön elämää tämän päivän Keniassa. Vaikkakin keskiössä on perhe ja sukulaisuus, niiden kautta hahmottuu käsitys laajemmin niistä ristiriidoista ja kysymyksistä, joita kenialaiset kohtaavat elämässään. Erityisesti sukupuoliroolit ja sukulaisuus ovat murroksessa, jossa "perinteet" ja uudemmat ajattelutavat limittäytyvät ja törmäävät. Tutkimuksen mukaan tämä murros on vahvasti sukupuolittunut.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4847]