Itsesäätelyvalmiudet musiikin opiskelussa

Abstract

Itsesäätelyvalmiudet ovat välttämättömiä yhtäältä ammatillisen kompetenssin hyödyntämisen ja toisaalta ammatillisen kompetenssin jatkuvan ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta. Ammatillista kasvua ja kehittymistä ohjaavia keskeisiä valmiuksia ovat muun muassa sinnikkyys, sisäinen tavoiteorientaatio, tehokkuususkomukset, tulosodotukset sekä metakognitiiviset ja resurssienhallintaan liittyvät taidot. Tutkimuksessa keskitytään itsesäätelyvalmiuksien osuuteen musiikkialan opiskelussa. Kyseistä ilmiötä on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän.

Teoreettisen viitekehyksen rungon muodostavat sosiokognitiiviseen teoriaan pohjautuvan itsesäätelymallin kuvaaminen sekä itsesäätelyprosessiin liittyvien käsitteiden avaaminen. Itsesäätely on sidoksissa kognitiivisen, affektisen ja konatiivisen alueen rakenteisiin/käsitteisiin. Niihin viitataan tässä tutkimuksessa käsitteillä motivationaaliset ja strategiset valmiudet.

Itsesäätelyvalmiuksien mittaaminen perustuu professori Paul Pintrichin tutki-jaryhmän kehittelemään Motivated Strategies for Learning ­kyselylomakkeeseen (MSLQ), jonka pohjalta professori Pekka Ruohotie on laatinut suomalaiseen ammattikasvatukseen soveltuvan version Abilities for Professional Learning (APLQ). Lomakkeeseen liitettiin muutamia avoimia täs-mentäviä kysymyksiä. Tiedot kerättiin vuoden 2003 alussa. Kyselyyn vastasi yhteensä 350 musiikin ammatillisessa koulutuksessa olevaa opiskelijaa, joista naisia oli 214 ja miehiä 136. Vastaajista 105 opiskeli ammatillisessa peruskoulutuksessa, 87 ammattikorkeakoulussa ja 158 Sibelius-Akatemiassa. Tulosten analysoinnissa käytettiin perinteisten tilastomenetelmien lisäksi bayesilaista riippuvuussuhdemallinnusta sekä kvalitatiivisen aineiston kuvailuun kehiteltyjä luokituskategorioita.

Musiikin opiskelijoiden motivationaaliset valmiudet jäsentyivät kuudeksi ulottuvuudeksi: tehokkuususkomukset, koe- ja esiintymisjännitys, opiskelun hyödyllisyys ja kiinnostavuus, ulkoinen tavoiteorientaatio, sisäinen tavoiteorientaatio sekä vastuu omasta oppimisesta. Riippuvuussuhdemallinnuksessa osa edellä mainituista dimensioista yhdistyi sisäinen motivaatio -klusteriksi.

Opiskelijoiden käyttämät oppimisstrategiset valmiudet jäsentyivät yhdeksäksi osa-alueeksi: musiikillisen tietämyksen rakentaminen, vertaisoppiminen, muistiinpanojen tekeminen, tunnollisuus opinnoissa, ajankäytön hallinta, ymmärtämisen varmistaminen, määrätietoinen ponnistelu, vuorovaikutuksessa oppiminen ja itseltä kysyminen. Bayesilaisessa riippuvuussuhdemallinnuksessa erottui oppimisprosessin kokonaisvaltainen hallinta, jossa integroituvat musiikillisen tietämyksen rakentaminen, metakognitiivinen säätely ja resurssienhallinta.

Motivaatio ja metataidot ovat keskeisiä opintomenestyksen selittäjiä musiikkialan ammattiopinnoissa. Sekä riippuvuussuhdemallin että polkumallin mukaan opiskelijoiden opintomenestystä selittää parhaiten itseluottamuksen (tehokkuususkomusten) ja ajankäytön hallinnan yhdistelmä. Muita opintomenestyksen yhteydessä olevia tekijöitä olivat sisäiset attribuutiotulkinnat, opiskelun mielekkyys (hyödyllisyys ja kiinnostavuus), musiikillisen tietämyksen rakentaminen, metakognitiivinen säätely ja sosiaalinen vuorovaikutus (vertaisoppiminen). Analyysien tuloksena saadut selitysmallit osoittavat konatiiviselle alueelle sijoittuvien itsesäätelyvalmiuksien keskeisen roolin musiikkialan erikoisosaamisen kehittämisessä. Motivationaalisten valmiuksien osalta nousee esille sisäisen motivaation ja sen osatekijöiden merkitys; strategisten tai kognitiivisten valmiuksien osalta korostuvat resurssienhallinta ja metataidot: musiikillisen tietämyksen rakentaminen ja metakognitiivinen säätely ovat käsitteellisen oppimisen avainselittäjiä.

Motivationaalisissa ja strategisissa valmiuksissa on jonkin verran eroja sukupuolten ja eri ikäryhmien välillä samoin kuin koulutustason ja erikoistumisalan mukaan muodostettujen ryhmien välillä. Miesopiskelijat luottavat enemmän itseensä ja ovat sisäisesti tavoiteorientoituneempia kuin naisopiskelijat. Miehet hyödyntävät vuorovaikutuksessa oppimista tehokkaammin kuin naiset; muistiinpanojen tekemisessä naiset ovat puolestaan tehokkaampia. Nuorin ikäryhmä (alle 20-vuotiaat) korostaa yrittämisen merkitystä opiskelussa enemmän kuin muut ikäryhmät; vanhin ikäryhmä (yli 27-vuotiaat) on tunnollisin opinnoissaan. Taidemusiikkia opiskelevat luottavat itseensä ja omiin kykyihinsä enemmän kuin pop- ja jazzmusiikin, kirkkomusiikin ja musiikkikasvatuksen opiskelijat. Mielenkiintoinen piirre on myös se, että kirkkomusiikin opiskelijoilla sisäinen tavoiteorientaatio on heikompi kuin muissa erikoistumisryhmissä.

Sinnikkyys näyttää olevan perustavaa laatua oleva piirre tavoitteellisessa opiskelussa. Sitkeyden avulla opiskelija uskoo voivansa kompensoida puutteitaan motivaation ja lahjakkuuden alueilla. Opiskelijoilla on mielestään selkeä käsitys itsestään oppijoina. Heidän sisäinen motivaationsa on keskimäärin korkea ja heidän oppimiskuvauksensa osoittavat kykyä hallita omaa oppimistaan.

Self-regulatory abilities are necessary, on one hand, for making use of one s professional competence, and, on the other hand, for constant maintenance and development of that professional competence. Professional growth and development, a key topic of our time, is directed by significant individual abilities, including perseverance, intrinsic goal orientation, organizational trust, and professional expectations as well as on metacognitive abilities and skills related to resource management. Despite obvious personal and organizational benefits, this phenomenon, surprisingly, has not been studied enough. Here we focus particularly on the role of self-regulatory abilities in music studies. The purpose is to shed light on professional behaviour and to suggest pathways for future research. The theoretical framework rests on a self-regulatory model based on sociocognitive theory, and on concepts that explain the self-regulation process itself. Self-regulation is connected to the structures/concepts of the conative, affective and cognitive areas of one s development. For our investigatory purposes those abilities are divided into two parts, motivational and strategic abilities. Measuring self-regulatory abilities is based on a questionnaire Motivated Strategies for Learning (MSLQ), which was developed by a research group lead by Professor Paul Pintrich. On the basis of this questionnaire, a version applicable to the Finnish vocational/professional education, Abilities for Professional Learning (APLQ), has been created by Professor Pekka Ruohotie. The questionnaire was supplemented with openended questions intended to gather significant indepth qualitative data. The data were gathered at the beginning of the year 2003. A total of 350 students of vocational music education responded to the questionnaire, 214 of them females and 136 males. Of the respondents, 105 studied in vocational basic education, 87 in a polytechnic and 158 in a music university, Sibelius Academy. In addition to traditional statistical methods, the data were analysed with Bayesian dependence modelling and categories were developed for the description of qualitative data.

The motivational abilities of the music students were organised into six dimensions: efficacy beliefs, exam and stage anxiety, meaningfulness of studies, extrinsic goal orientation, intrinsic goal orientation and control beliefs. In the dependence modelling some of these dimensions were combined into a cluster called intrinsic motivation.

The abilities related to the learning strategies used by the students were organised into nine sectors: construction of musical knowledge, peer learning, note taking, conscientiousness in one s studies, time management, ensuring understanding, determined effort, learning through interaction and selfquestioning. The Bayesian modelling highlighted the importance of comprehensive management of the learning process, in which the construction of musical knowledge, metacognitive regulation and resource management are integrated. Motivation and metaskills are key factors that explain successful development in the field of music. According to both the dependence and the path models, success in music is best explained by a combination of selfconfidence (efficacy beliefs) and time management. Other factors associated with successful development include internal attribution interpretations, meaningfulness of the studies (how useful and interesting they were), constructing musical knowledge, metacognitive regulation and social interaction (peer learning). The resulting explanatory models from the analysis show that self-regulatory abilities in the cognitive area occupy a central role in developing expert skills and knowledge in the field of music. As for motivational abilities, the significance of intrinsic motivation and its elements was clearly demonstrated. Likewise with strategic and cognitive skills, it is resource management and metaskills that are emphasised ­ constructing musical knowledge and metacognitive regulation are undeniable factors of conceptual learning.

The motivational and strategic abilities differ somewhat according to gender and age and well as level of education and the area of specialisation. Male students have greater selfconfidence and internal goal orientation than female students. The males also utilize learning in interaction more efficiently than females, while females are more efficient in taking notes. The youngest age group (under 20) emphasises the importance of perseverance in studies more than the other groups; the oldest group (over 27) are most conscientious in their studies. The students of art music have a greater confidence in themselves and their skills than do the students of public performance music, church music and music education. Another interesting finding is that the students of church music possess a weaker internal goal orientation than the other specialisation groups.

Perseverance seems to be a fundamental characteristic of persistent studies. With the help of perseverance, students believe they can compensate for weaknesses in motivation or talent. The students themselves believe they have a clear idea of themselves as learners. On average, their internal motivation is high, and their descriptions of their own learning indicate that they are able to manage their learning well.