Ääntä kohti. Ääniympäristön kuuntelu, muutos ja merkitys
Uimonen, Heikki (2005)
Uimonen, Heikki
Tampere University Press
2005
Etnomusikologia - Ethnomusicology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2005-11-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6442-7
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6442-7
Tiivistelmä
Väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan ääniympäristöä akustisen kommunikaation, etnomusikologian ja viestinnän kulttuurisen tutkimuksen näkökulmasta. Monitieteistä lähestymistapaa sovelletaan kuulemisen/kuuntelun, ympäristöäänten merkitysten ja äänimaisemien historiallis-kulttuuristen muutosten tutkimukseen. Tapaustutkimuksissa tarkastellaan muutoksia kylä- ja työyhteisöissä sekä arvioidaan musiikin uusien käyttötapojen vaikutuksia ääniympäristöön. Työ koostuu seitsemästä tieteellisestä artikkelista ja teoreettisesta johdannosta, ja se on ensimmäinen ääniantropologian/äänimaisematutkimuksen alaan kuuluva väitöskirjatason tutkimus Suomessa.
Ääniympäristön historiallisia ja kulttuurisia muutoksia tarkastellaan skotlantilaisessa Dollarin kylässä ja kanadansuomalaisten Brittiläisessä Kolumbiassa sijaitsevassa Sointulan siirtokunnassa. Kadonneiden ja ympäristössä kuuluvien äänten välityksellä yhteisö liittyy osaksi laajempia historiallisia ja globaaleja rakenteellisia muutoksia. Molemmissa kylissä yhteisön akustinen kommunikaatio rakentuu paikallisille toimille, niihin liittyville kulttuurisille arvoille ja äänellisesti ilmeneville kansallisille ja globaaleille tekijöille. Samalla tavalla kun ääniympäristössä ovat läsnä menneisyys ja nykyhetki, siihen vaikuttavat yksilön toimet, kulttuuriset ja rakenteelliset tekijät sekä näiden kaikkien vuorovaikutus.
Nykypäivän ääniympäristöä lähestytään äänen tallennettavuuden, muokattavuuden ja toistettavuuden näkökulmasta ts. kuinka sähköakustiset innovaatiot ovat muokanneet ympäristöä ja mitkä muutosten kulttuuriset vaikutukset ovat muiden muassa kuuntelemiseen. Esimerkiksi radion työpaikkakäyttö avokonttorissa ei riipu ainoastaan musiikki- tai muusta ohjelmatarjonnasta, vaan sitä säätelevät ajan myötä muodostuneet konventiot ja samassa tilassa työskentelevien musiikilliset mieltymykset, minkä vuoksi kollektiivinen kuunteleminen ei ole aina täysin ristiriidatonta.
Kuuntelumahdollisuudet lisääntyivät suomalaisen populaarimusiikin suhteen radiotoiminnan vapautumisen yhteydessä kahdeksankymmentäluvun puolessa välissä. Kaupalliset paikalliskanavat ryhtyivät kilpasille siitä, kuka soittaa ensimmäiseksi uusimmat kappaleet. Nykyradiot ovat tehneet välttämättömyydestä hyveen: tapaustutkimuksen perusteella näyttää siltä, että samat esitykset soivat kerta toisensa jälkeen suurimmilla suomalaisilla radioasemilla ja asemaketjuilla. Tutkimus nosti esiin tarpeen yksityiskohtaisemmasta paikallisradioiden musiikkitarjonnan kartoituksesta viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta. Musiikinkäyttöä tulisi tarkastella myös laajemmassa yhteydessä: taustamusiikkina julkisessa tilassa sekä ympäristön äänellisenä yhdenmukaistumisena ja ennen muuta suhteessa siihen, kenellä on valta rakentaa äänellä yhteistä ääniympäristöä.
Yhteistä ääniympäristöä rakentavat myös televiestinnän muutokset. Muutos ilmenee puhelinkeskusteluina, joka ovat siirtyneet yksityistilasta julkiseen sekä matkapuhelinten soittoääninä. Soittoäänet valitaan musiikillisten mieltymysten mukaan eikä niitä voi siten tarkastella persoonattomina signaaleina. Soittoääniä voidaan käyttää erottumisen ja identiteetin välineinä samalla tavalla kuin muutakin musiikkia. Vaikka äänen laatu poikkeaa alkuperäisestä enemmän kuin sivustakuulijan mielestä olisi kenties luvallista, soittoäänet ovat miellettävissä musiikiksi niihin liitettävien henkilökohtaisten ja yhteisten mielleyhtymien vuoksi.
Luettelo alkuperäisjulkaisuista
Artikkelit on julkaistu vertaisarviointijärjestelmää noudattavissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa.
1. Soundscape Studies and Auditory Cognition. Kärjä Antti-Ville (ed.) Etnomusikologian vuosikirja 14. Helsinki, Suomen etnomusikologinen seura, 2003, 2140.
2. You don t hear anything round here! Cognitive Maps and Auditory Perception. Teoksessa Järviluoma Helmi & Wagstaff Gregg (eds.) Soundscape Studies and Methods. Vaasa, Finnish Society for Ethnomusicology, Department of Art, Literature and Music, University of Turku, 2002, 171184.
3. Äänestä kertomalla. Skotlantilaisen kylän puhuttu menneisyys. Kärjä Antti-Ville ja Aho Marko (toim.) Etnomusikologian vuosikirja 16. Helsinki, Suomen Etnomusikologinen Seura, 2004, 186206.
4. Pois maailman mellakasta. Sointulan siirtokunnan ääniympäristön muutos. Teoksessa Jokinen Outi ja Kilpiö Kaarina (toim.) Kuultava menneisyys. Suomalaista äänimaiseman historiaa. Historia Mirabilis 3, Turun historiallinen yhdistys, 2005, 3870.
5. Radio työpaikan äänimaisemassa. Niemi Jarkko (toim.) Etnomusikologian vuosikirja 11. Helsinki, Suomen etnomusikologinen seura, 1999, 118133.
6. Kuuloaistin valtakunta. Urbaani ääniympäristö ja radion musiikkitarjonta. Teoksessa Itkonen Matti, Heikkinen, V.A. ja Inkinen Sam (toim.) Eletty tapakulttuuri. Arkea, juhlaa ja pyhää etsimässä. Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto, 2004, 598625.
7. Sorry can t hear you! I m on a train! Ringing tones, meanings and the Finnish Soundscape. Popular Music, vol.23, part 1, January, 2004, 5162
Ääniympäristön historiallisia ja kulttuurisia muutoksia tarkastellaan skotlantilaisessa Dollarin kylässä ja kanadansuomalaisten Brittiläisessä Kolumbiassa sijaitsevassa Sointulan siirtokunnassa. Kadonneiden ja ympäristössä kuuluvien äänten välityksellä yhteisö liittyy osaksi laajempia historiallisia ja globaaleja rakenteellisia muutoksia. Molemmissa kylissä yhteisön akustinen kommunikaatio rakentuu paikallisille toimille, niihin liittyville kulttuurisille arvoille ja äänellisesti ilmeneville kansallisille ja globaaleille tekijöille. Samalla tavalla kun ääniympäristössä ovat läsnä menneisyys ja nykyhetki, siihen vaikuttavat yksilön toimet, kulttuuriset ja rakenteelliset tekijät sekä näiden kaikkien vuorovaikutus.
Nykypäivän ääniympäristöä lähestytään äänen tallennettavuuden, muokattavuuden ja toistettavuuden näkökulmasta ts. kuinka sähköakustiset innovaatiot ovat muokanneet ympäristöä ja mitkä muutosten kulttuuriset vaikutukset ovat muiden muassa kuuntelemiseen. Esimerkiksi radion työpaikkakäyttö avokonttorissa ei riipu ainoastaan musiikki- tai muusta ohjelmatarjonnasta, vaan sitä säätelevät ajan myötä muodostuneet konventiot ja samassa tilassa työskentelevien musiikilliset mieltymykset, minkä vuoksi kollektiivinen kuunteleminen ei ole aina täysin ristiriidatonta.
Kuuntelumahdollisuudet lisääntyivät suomalaisen populaarimusiikin suhteen radiotoiminnan vapautumisen yhteydessä kahdeksankymmentäluvun puolessa välissä. Kaupalliset paikalliskanavat ryhtyivät kilpasille siitä, kuka soittaa ensimmäiseksi uusimmat kappaleet. Nykyradiot ovat tehneet välttämättömyydestä hyveen: tapaustutkimuksen perusteella näyttää siltä, että samat esitykset soivat kerta toisensa jälkeen suurimmilla suomalaisilla radioasemilla ja asemaketjuilla. Tutkimus nosti esiin tarpeen yksityiskohtaisemmasta paikallisradioiden musiikkitarjonnan kartoituksesta viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta. Musiikinkäyttöä tulisi tarkastella myös laajemmassa yhteydessä: taustamusiikkina julkisessa tilassa sekä ympäristön äänellisenä yhdenmukaistumisena ja ennen muuta suhteessa siihen, kenellä on valta rakentaa äänellä yhteistä ääniympäristöä.
Yhteistä ääniympäristöä rakentavat myös televiestinnän muutokset. Muutos ilmenee puhelinkeskusteluina, joka ovat siirtyneet yksityistilasta julkiseen sekä matkapuhelinten soittoääninä. Soittoäänet valitaan musiikillisten mieltymysten mukaan eikä niitä voi siten tarkastella persoonattomina signaaleina. Soittoääniä voidaan käyttää erottumisen ja identiteetin välineinä samalla tavalla kuin muutakin musiikkia. Vaikka äänen laatu poikkeaa alkuperäisestä enemmän kuin sivustakuulijan mielestä olisi kenties luvallista, soittoäänet ovat miellettävissä musiikiksi niihin liitettävien henkilökohtaisten ja yhteisten mielleyhtymien vuoksi.
Luettelo alkuperäisjulkaisuista
Artikkelit on julkaistu vertaisarviointijärjestelmää noudattavissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa.
1. Soundscape Studies and Auditory Cognition. Kärjä Antti-Ville (ed.) Etnomusikologian vuosikirja 14. Helsinki, Suomen etnomusikologinen seura, 2003, 2140.
2. You don t hear anything round here! Cognitive Maps and Auditory Perception. Teoksessa Järviluoma Helmi & Wagstaff Gregg (eds.) Soundscape Studies and Methods. Vaasa, Finnish Society for Ethnomusicology, Department of Art, Literature and Music, University of Turku, 2002, 171184.
3. Äänestä kertomalla. Skotlantilaisen kylän puhuttu menneisyys. Kärjä Antti-Ville ja Aho Marko (toim.) Etnomusikologian vuosikirja 16. Helsinki, Suomen Etnomusikologinen Seura, 2004, 186206.
4. Pois maailman mellakasta. Sointulan siirtokunnan ääniympäristön muutos. Teoksessa Jokinen Outi ja Kilpiö Kaarina (toim.) Kuultava menneisyys. Suomalaista äänimaiseman historiaa. Historia Mirabilis 3, Turun historiallinen yhdistys, 2005, 3870.
5. Radio työpaikan äänimaisemassa. Niemi Jarkko (toim.) Etnomusikologian vuosikirja 11. Helsinki, Suomen etnomusikologinen seura, 1999, 118133.
6. Kuuloaistin valtakunta. Urbaani ääniympäristö ja radion musiikkitarjonta. Teoksessa Itkonen Matti, Heikkinen, V.A. ja Inkinen Sam (toim.) Eletty tapakulttuuri. Arkea, juhlaa ja pyhää etsimässä. Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto, 2004, 598625.
7. Sorry can t hear you! I m on a train! Ringing tones, meanings and the Finnish Soundscape. Popular Music, vol.23, part 1, January, 2004, 5162
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4891]