Matrix Metalloproteinase 3 and 9 Cis-regulatory Variation and Atherosclerotic Lesions
Pöllänen, Perttu (2005)
Pöllänen, Perttu
Tampere University Press
2005
Kliininen kemia - Clinical Chemistry
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2005-10-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6397-8
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6397-8
Tiivistelmä
Valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi on tulehdusperäinen sairaus, joka aiheuttaa vuosittain tuhansia sepelvaltimotautikuolemia. Se on monitekijäinen sairaus, jossa mikään tekijä yksin ei riitä selittämään yksilön sairastumista eikä kaikkia sairastumiseen vaikuttavia muuttujia tunneta.
Matriksin metalloproteinaasit ovat proteolyyttisiä entsyymejä, jotka ilmenevät valtimon seinämän ateroskleroottisissa vaurioissa. Matriksin metalloproteinaasien toimintaa säädellään pääosin transkriptiotasolla geenipromoottorien cis-säätelyalueilla kasvutekijöiden ja sytokiinien vaikutuksesta. Eri yksilöiden välillä esiintyy cis-säätelyalueilla luonnollista geneettistä vaihtelua. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin lääketieteellisissä ruumiinavauksissa kerätyistä DNA- ja valtimonäytteistä, ovatko matriksin metalloproteinaasien 3 ja 9 (MMP3 ja MMP9) promoottorien genotyypit yhteydessä ateroskleroosiin eri tyyppisissä ateroskleroosin muutoksissa.
Väitöskirjatutkimuksessaan filosofian maisteri Perttu Juhana Pöllänen osoitti, että matriksin metalloproteinaasien 3 ja 9 geenipromoottorien cis-vaikuttava vaihtelu ja kahden lokuksen genotyyppien yhdistelmät saattavat vaikuttaa ateroskleroosin ilmenemisen eroihin. Miehillä, joilla on korkean promoottoriaktiivisuuden MMP3 genotyyppi, havaittiin keskimäärin suurempi sepelvaltimon seinämän kalkkeutuneen vaurion pinta-ala kuin miehillä, joilla on matalan promoottoriaktiivisuuden MMP3 genotyyppi. Vastaavasti miehillä, joilla on korkean promoottoriaktiivisuuden MMP9 genotyyppi, havaittiin suurempi sepelvaltimon seinämän komplisoituneen vaurion pinta-ala ja enemmän lamina elastica internan aukkoja munuaisvaltimoissa kuin miehillä, joilla on matalan promoottoriaktiivisuuden genotyyppi. Myös MMP3 ja MMP9 genotyyppien yhteisvaikutus on merkittävä siten, että miehillä, joilla on molempien geenien korkean promoottoriaktiivisuuden genotyyppi, havaittiin väitöskirjan kolmannessa osatyössä keskimäärin suurempi komplisoituneitten plakkien pinta-ala, mutta yhteyttä akuuttiin infarktiin ei todettu.
Väitöskirjatyö on perustutkimusta ja se antaa uutta tietoa valtimonkovettumataudin ja perimän välisestä suhteesta. Vaikuttavien geenien lukumäärän lisäksi eri tekijöiden voimakkuus ja yhteisvaikutukset ovat sairastumiseen vaikuttavia muuttujia. Sairastuminen on seurausta monimutkaisesta geneettisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Matriksin metalloproteinaasit ovat proteolyyttisiä entsyymejä, jotka ilmenevät valtimon seinämän ateroskleroottisissa vaurioissa. Matriksin metalloproteinaasien toimintaa säädellään pääosin transkriptiotasolla geenipromoottorien cis-säätelyalueilla kasvutekijöiden ja sytokiinien vaikutuksesta. Eri yksilöiden välillä esiintyy cis-säätelyalueilla luonnollista geneettistä vaihtelua. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin lääketieteellisissä ruumiinavauksissa kerätyistä DNA- ja valtimonäytteistä, ovatko matriksin metalloproteinaasien 3 ja 9 (MMP3 ja MMP9) promoottorien genotyypit yhteydessä ateroskleroosiin eri tyyppisissä ateroskleroosin muutoksissa.
Väitöskirjatutkimuksessaan filosofian maisteri Perttu Juhana Pöllänen osoitti, että matriksin metalloproteinaasien 3 ja 9 geenipromoottorien cis-vaikuttava vaihtelu ja kahden lokuksen genotyyppien yhdistelmät saattavat vaikuttaa ateroskleroosin ilmenemisen eroihin. Miehillä, joilla on korkean promoottoriaktiivisuuden MMP3 genotyyppi, havaittiin keskimäärin suurempi sepelvaltimon seinämän kalkkeutuneen vaurion pinta-ala kuin miehillä, joilla on matalan promoottoriaktiivisuuden MMP3 genotyyppi. Vastaavasti miehillä, joilla on korkean promoottoriaktiivisuuden MMP9 genotyyppi, havaittiin suurempi sepelvaltimon seinämän komplisoituneen vaurion pinta-ala ja enemmän lamina elastica internan aukkoja munuaisvaltimoissa kuin miehillä, joilla on matalan promoottoriaktiivisuuden genotyyppi. Myös MMP3 ja MMP9 genotyyppien yhteisvaikutus on merkittävä siten, että miehillä, joilla on molempien geenien korkean promoottoriaktiivisuuden genotyyppi, havaittiin väitöskirjan kolmannessa osatyössä keskimäärin suurempi komplisoituneitten plakkien pinta-ala, mutta yhteyttä akuuttiin infarktiin ei todettu.
Väitöskirjatyö on perustutkimusta ja se antaa uutta tietoa valtimonkovettumataudin ja perimän välisestä suhteesta. Vaikuttavien geenien lukumäärän lisäksi eri tekijöiden voimakkuus ja yhteisvaikutukset ovat sairastumiseen vaikuttavia muuttujia. Sairastuminen on seurausta monimutkaisesta geneettisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4980]