Radiological findings in nephropathia epidemica. Analysis of chest radiography, renal ultrasonography and renal magnetic resonance imaging
Paakkala, Antti (2005)
Paakkala, Antti
Tampere University Press
2005
Sisätautioppi - Internal Medicine
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2005-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6293-9
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6293-9
Tiivistelmä
Myyräkuume eli epideeminen nefropatia on metsämyyrästä ihmiseen tarttuva virusinfektio, joka kuuluu munuaisoireisten verenvuotokuumeiden ryhmään. Taudinkuvaan kuuluvat äkillisesti alkanut korkea kuume, päänsärky, pahoinvointi, selkä- ja vatsakivut sekä akuutissa vaiheessa virtsamäärien vähentyminen ja toipumisvaiheessa virtsamäärien lisääntyminen. Myyräkuumeessa esiintyy myös hengitystieoireita ja keuhkomuutoksia. Tyypillisiä laboratoriolöydöksiä ovat kohonnut seerumin kreatiniini arvo, trombosytopenia, hypoproteinemia, kohonnut lasko ja CRP arvo sekä hematuria ja proteinuria. Myyräkuumeen patogeneesi on pääosin selvittämättä. Myyräkuumeen keuhkokuvalöydöksiä ei ole aikaisemmin verrattu potilaiden taudin kliiniseen kuvaan. Munuaisten ultraääni- ja magneettikuvauslöydöksiä ei ole aikaisemmin selvitetty myyräkuumepotilailla.
Tutkimuksessa selvitettiin erilaisilla radiologisilla kuvantamismenetelmillä viidessä eri osatyössä myyräkuumeen keuhko- ja munuaismuutoksia, jotta ymmärrettäisiin tautiin liittyvien keuhko- ja munuaismuutosten patogeneesiä ja sairauden kulkua. Haluttiin selvittää miten mahdolliset radiologiset muutokset korjaantuvat potilaiden toipuessa taudista. Pyrittiin selvittämään radiologisten tutkimusten merkitystä arvioitaessa myyräkuumepotilaiden kliinistä taudinkuvaa.
Ensimmäisessä osatyössä selvitettiin retrospektiivisesti 125 myyräkuumepotilaan keuhkojen röntgenkuva löydökset. Toisessa osatyössä tutkittiin retrospektiivisesti 380 myyräkuumepotilaan radiologiset löydökset. Kolmannessa osatyössä selvitettiin prospektiivisesti 23 myyräkuumepotilaan munuaisten kvantitatiiviset ja neljännessä retrospektiivisesti kvalitatiiviset ultraäänikuvauslöydökset. Viidennessä osatyössä tutkittiin prospektiivisesti 20 myyräkuumepotilaan munuaisten magneettikuvauslöydökset. Kaikissa tutkimuksissa radiologisia löydöksiä verrattiin potilaiden taudin kliiniseen kuvaan.
Ensimmäisessä osatyössä 28%:lla ja toisessa 35%:lla oli myyräkuumeeseen liittyviä muutoksia keuhkokuvassa. Molemmissa tutkimuksissa yleisimpiä löydöksiä olivat pleuraneste, atelektaasi ja interstitiaaliset infiltraatit. Keuhkokuvalöydökset liittyivät potilaiden nesteretentioon, munuaisten vajaatoiminnan asteeseen, korkeaan verenpaineeseen, leukosytoosiin ja trombosytopeniaan.
Kolmannessa osatyössä kvantitatiivisia munuaisten ultraäänikuvauslöydöksiä oli kaikilla potilailla ja neljännessä osatyössä kvalitatiivisia 87-91%:lla. Toisessa osatyössä, jossa ei ollut kontrolli ultraäänitutkimusta käytettävissä vertailuun munuaisten kvalitatiivisia ultraäänikuvauslöydöksiä oli 47%:lla. Munuaisten pituus pieneni kaikilla potilailla seurannassa. Yleisimpiä kvalitatiivisia löydöksiä olivat munuaisten turpeus, parenkyymin kaikuisuuden lisääntyminen ja kortikomedullaarisen rajan epätarkkuus. Munuaisten ultraäänikuvauslöydökset liittyivät nesteretentioon, kliiniseen munuaisten vajaatoiminnan asteeseen ja leukosytoosiin.
Viidennessä osatyössä munuaisten magneettikuvauslöydöksiä oli kaikilla potilailla. Munuaisten tilavuus, pituus ja parenkyymin paksuus pienenivät kaikilla seurannassa. Magneettikuvauslöydökset liittyivät potilaiden nesteretentioon, kliiniseen munuaisten vajaatoiminnan asteeseen, korkeaan verenpaineeseen, inflammaatiota kuvaaviin laboratoriolöydöksiin ja trombosytopeniaan.
Näiden tutkimusten perusteella voidaan todeta, että myyräkuumeen keuhko- ja munuaismuutosten patogeneesissä kapillaarivuoto, inflammaatio ja nesteretentio ovat keskeisessä asemassa.
Radiologisesti nähtäviä pysyviä muutoksia keuhkoihin tai munuaisiin ei sairastetusta myyräkuumeesta jää. Keuhkokuva-, munuaisten ultraääni- ja magneettikuvauslöydökset eivät ole myyräkuumeelle spesifejä, samanlaisia muutoksia nähdään myös muissa taudeissa. Kvalitatiiviset munuaisten ultraäänilöydökset ovat yhtä herkkiä kuin kvantitatiiviset löydökset arvioitaessa potilaiden taudin kliinistä kuvaa, jos käytettävissä on vertailututkimus. Munuaisten ultraääni- ja magneettikuvauslöydökset eivät ole kuitenkaan kovin hyviä arvioitaessa taudin kliinistä kuvaa. Magneettikuvaus on parempi kuin ultraäänikuvaus tutkittaessa kvantitatiivisia munuaislöydöksiä, sillä pystytään myös arvioimaan paremmin vatsaontelon nestekeräymiä. Ultraäänitutkimus on kuitenkin järkevämpi kuin magneettikuvaus arvioitaessa taudin kliinistä kuvaan, koska ultraäänitutkimus on paremmin saatavilla, se on nopeampi tehdä ja halvempi. Pääasiallinen syy ultraäänitutkimuksen tekemiseen myyräkuumeen akuutissa vaiheessa on muiden akuutin munuaisten vajaatoiminnan syiden poissulku. Keuhkokuvaus on järkevää myyräkuumepotilailta, jos heillä on hengitystieoireita, koska kuvauksella voidaan nähdä mahdolliset myyräkuumeeseen liittyvät vaikeat keuhkomuutokset ja poissulkea muut tulehdukselliset syyt sekä sydämen vajaatoiminta.
Tutkimuksessa selvitettiin erilaisilla radiologisilla kuvantamismenetelmillä viidessä eri osatyössä myyräkuumeen keuhko- ja munuaismuutoksia, jotta ymmärrettäisiin tautiin liittyvien keuhko- ja munuaismuutosten patogeneesiä ja sairauden kulkua. Haluttiin selvittää miten mahdolliset radiologiset muutokset korjaantuvat potilaiden toipuessa taudista. Pyrittiin selvittämään radiologisten tutkimusten merkitystä arvioitaessa myyräkuumepotilaiden kliinistä taudinkuvaa.
Ensimmäisessä osatyössä selvitettiin retrospektiivisesti 125 myyräkuumepotilaan keuhkojen röntgenkuva löydökset. Toisessa osatyössä tutkittiin retrospektiivisesti 380 myyräkuumepotilaan radiologiset löydökset. Kolmannessa osatyössä selvitettiin prospektiivisesti 23 myyräkuumepotilaan munuaisten kvantitatiiviset ja neljännessä retrospektiivisesti kvalitatiiviset ultraäänikuvauslöydökset. Viidennessä osatyössä tutkittiin prospektiivisesti 20 myyräkuumepotilaan munuaisten magneettikuvauslöydökset. Kaikissa tutkimuksissa radiologisia löydöksiä verrattiin potilaiden taudin kliiniseen kuvaan.
Ensimmäisessä osatyössä 28%:lla ja toisessa 35%:lla oli myyräkuumeeseen liittyviä muutoksia keuhkokuvassa. Molemmissa tutkimuksissa yleisimpiä löydöksiä olivat pleuraneste, atelektaasi ja interstitiaaliset infiltraatit. Keuhkokuvalöydökset liittyivät potilaiden nesteretentioon, munuaisten vajaatoiminnan asteeseen, korkeaan verenpaineeseen, leukosytoosiin ja trombosytopeniaan.
Kolmannessa osatyössä kvantitatiivisia munuaisten ultraäänikuvauslöydöksiä oli kaikilla potilailla ja neljännessä osatyössä kvalitatiivisia 87-91%:lla. Toisessa osatyössä, jossa ei ollut kontrolli ultraäänitutkimusta käytettävissä vertailuun munuaisten kvalitatiivisia ultraäänikuvauslöydöksiä oli 47%:lla. Munuaisten pituus pieneni kaikilla potilailla seurannassa. Yleisimpiä kvalitatiivisia löydöksiä olivat munuaisten turpeus, parenkyymin kaikuisuuden lisääntyminen ja kortikomedullaarisen rajan epätarkkuus. Munuaisten ultraäänikuvauslöydökset liittyivät nesteretentioon, kliiniseen munuaisten vajaatoiminnan asteeseen ja leukosytoosiin.
Viidennessä osatyössä munuaisten magneettikuvauslöydöksiä oli kaikilla potilailla. Munuaisten tilavuus, pituus ja parenkyymin paksuus pienenivät kaikilla seurannassa. Magneettikuvauslöydökset liittyivät potilaiden nesteretentioon, kliiniseen munuaisten vajaatoiminnan asteeseen, korkeaan verenpaineeseen, inflammaatiota kuvaaviin laboratoriolöydöksiin ja trombosytopeniaan.
Näiden tutkimusten perusteella voidaan todeta, että myyräkuumeen keuhko- ja munuaismuutosten patogeneesissä kapillaarivuoto, inflammaatio ja nesteretentio ovat keskeisessä asemassa.
Radiologisesti nähtäviä pysyviä muutoksia keuhkoihin tai munuaisiin ei sairastetusta myyräkuumeesta jää. Keuhkokuva-, munuaisten ultraääni- ja magneettikuvauslöydökset eivät ole myyräkuumeelle spesifejä, samanlaisia muutoksia nähdään myös muissa taudeissa. Kvalitatiiviset munuaisten ultraäänilöydökset ovat yhtä herkkiä kuin kvantitatiiviset löydökset arvioitaessa potilaiden taudin kliinistä kuvaa, jos käytettävissä on vertailututkimus. Munuaisten ultraääni- ja magneettikuvauslöydökset eivät ole kuitenkaan kovin hyviä arvioitaessa taudin kliinistä kuvaa. Magneettikuvaus on parempi kuin ultraäänikuvaus tutkittaessa kvantitatiivisia munuaislöydöksiä, sillä pystytään myös arvioimaan paremmin vatsaontelon nestekeräymiä. Ultraäänitutkimus on kuitenkin järkevämpi kuin magneettikuvaus arvioitaessa taudin kliinistä kuvaan, koska ultraäänitutkimus on paremmin saatavilla, se on nopeampi tehdä ja halvempi. Pääasiallinen syy ultraäänitutkimuksen tekemiseen myyräkuumeen akuutissa vaiheessa on muiden akuutin munuaisten vajaatoiminnan syiden poissulku. Keuhkokuvaus on järkevää myyräkuumepotilailta, jos heillä on hengitystieoireita, koska kuvauksella voidaan nähdä mahdolliset myyräkuumeeseen liittyvät vaikeat keuhkomuutokset ja poissulkea muut tulehdukselliset syyt sekä sydämen vajaatoiminta.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4772]