Asthma and Oral Health
Laurikainen, Kari (2002)
Laurikainen, Kari
Tampere University Press
2002
Epidemiologia - Epidemiology
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2002-08-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5404-9
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5404-9
Tiivistelmä
Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin astman, allergian ja astmalääkityksen vaikutusta suun terveydentilaan. Tutkimukseen osallistui yli 600 astmaa sairastavaa aikuista ja saman verran terveitä henkilöitä vertailuryhmänä. Tutkimukseen osallistuvat täyttivät haaastattelulomakkeen, jossa tiedusteltiin suuoireiden esiintymistä, ja lisäksi osa tutkittavista henkilöistä kutsuttiin hammaslääkärin tarkastukseen.
Tutkimuksessa todettiin, että aikuisilla astmaa sairastavilla henkilöillä oli alhaisempi syljeneritys kuin tutkimukseen osallistuneilla terveillä aikuisilla. Astmapotilaat myös kärsivät verrokkihenkilöitä useammin suun kuivuudesta. Syljeneritys on suun terveydelle olennainen, ja syljenerityksen alentuminen yleensä lisää monien suun sairauksien esiintymistä. Tutkimuksessa todettu alhaisempi syljeneritys näyttäisi liitttyvän astman hoidossa käytettäviin lääkkeisiin. Toisaalta tutkimuksessa havaittiin, että muiden kuin astmalääkkeiden käyttö lisäsi myös huomattavasti suun kuivumista. Aiemmin onkin kirjallisuudessa todettu, että monet yleisesti käytettävät lääkeaineet aiheuttavat sivuvaikutuksena syljen erityksen alenemista, ja siten vaikuttavat suun terveyteen.
Tutkimuksessa todettiin lisäksi, että astmaa sairastavilla aikuisilla on enemmmä hampaiden tukikudosten tulehdussairauksia kuin terveillä henkilöillä. Tarkempi analyysi kuitenkin osoitti, että tämä ongelma liittyy pikemminkin astman kanssa usein samanaikaisesti esiintyvään allergiaan kuin itse astmaan.
Yllättävä löydös tutkimuksessa oli, että erityisesti allergiasta kärsivillä henkilöillä oli selvästi enemmän leukanivelen toimintahäiriöhin viittaavia oireita, kuin muilla tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä. Aikaisemmin on kirjallisuudessa esitetty, että allergiaan liittyvät ylempien hengitys-teiden tukokset, kuten toistuva allerginen nuha, saattavat lapsuusiässä vaikuttaa alaleuan kasvuun ja kehitykseen, ja siten vaikuttaa myöhemmin myös leukanivelen toimintaan. Tämä tutkimus tukee varsin hyvin esitettyä olettamusta.
Yleisesti ottaen, henkilöillä, joilla oli samanaikaisesti sekä astma, allergia ja säännöllinen astmalääkitys, oli myös suurin riski erilaisten suuoireiden esiintymiselle. Näiden tutkimustulosten käytännön merkitys on, että astmaatikot, joilla on samanaikainen allergia ja säännöllinen astmalääkitys vaativat erityistä seurantaa myös hammashoidossa. Astman hoitoon osallistuvien lääkäreiden ja sairaanhoitajien olisi hyvä ottaa tämä huomion astmapotilaiden ohjauksessa.
Tutkimuksessa todettiin, että aikuisilla astmaa sairastavilla henkilöillä oli alhaisempi syljeneritys kuin tutkimukseen osallistuneilla terveillä aikuisilla. Astmapotilaat myös kärsivät verrokkihenkilöitä useammin suun kuivuudesta. Syljeneritys on suun terveydelle olennainen, ja syljenerityksen alentuminen yleensä lisää monien suun sairauksien esiintymistä. Tutkimuksessa todettu alhaisempi syljeneritys näyttäisi liitttyvän astman hoidossa käytettäviin lääkkeisiin. Toisaalta tutkimuksessa havaittiin, että muiden kuin astmalääkkeiden käyttö lisäsi myös huomattavasti suun kuivumista. Aiemmin onkin kirjallisuudessa todettu, että monet yleisesti käytettävät lääkeaineet aiheuttavat sivuvaikutuksena syljen erityksen alenemista, ja siten vaikuttavat suun terveyteen.
Tutkimuksessa todettiin lisäksi, että astmaa sairastavilla aikuisilla on enemmmä hampaiden tukikudosten tulehdussairauksia kuin terveillä henkilöillä. Tarkempi analyysi kuitenkin osoitti, että tämä ongelma liittyy pikemminkin astman kanssa usein samanaikaisesti esiintyvään allergiaan kuin itse astmaan.
Yllättävä löydös tutkimuksessa oli, että erityisesti allergiasta kärsivillä henkilöillä oli selvästi enemmän leukanivelen toimintahäiriöhin viittaavia oireita, kuin muilla tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä. Aikaisemmin on kirjallisuudessa esitetty, että allergiaan liittyvät ylempien hengitys-teiden tukokset, kuten toistuva allerginen nuha, saattavat lapsuusiässä vaikuttaa alaleuan kasvuun ja kehitykseen, ja siten vaikuttaa myöhemmin myös leukanivelen toimintaan. Tämä tutkimus tukee varsin hyvin esitettyä olettamusta.
Yleisesti ottaen, henkilöillä, joilla oli samanaikaisesti sekä astma, allergia ja säännöllinen astmalääkitys, oli myös suurin riski erilaisten suuoireiden esiintymiselle. Näiden tutkimustulosten käytännön merkitys on, että astmaatikot, joilla on samanaikainen allergia ja säännöllinen astmalääkitys vaativat erityistä seurantaa myös hammashoidossa. Astman hoitoon osallistuvien lääkäreiden ja sairaanhoitajien olisi hyvä ottaa tämä huomion astmapotilaiden ohjauksessa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4906]