Necrotising enterocolitis in preterm infants: frequency, risk factors, laboratory diagnosis and microbiological etiology
Hällström, Minna (2005)
Hällström, Minna
Tampere University Press
2005
Lastentautioppi - Paediatrics
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2005-02-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6207-6
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6207-6
Tiivistelmä
Nekrotisoiva enterokoliitti on keskosilla esiintyvä suolistosairaus, joka pahimmillaan voi vaurioittaa suolta niin, että suoli puhkeaa. Tällöin leikkaushoito on välttämätön. Tämä vaikein tautimuoto on yksi tärkeistä kuolinsyistä pienillä keskosilla. Keskosten tehohoitokäytännöissä on tapahtunut kehittymistä ja yhä pienempiä ja epäkypsempiä keskosia jää henkiin ja näille ennenaikaisille vastasyntyneille kehittyy nekrotisoiva enterokoliitti. Nekrotisoivan enterokoliitin esiintyvyys näyttää muuttuvan ja uutta tietoa taudin riskitekijöistä, laboratoriodiagnostiikasta ja etiologiasta kaivataan keskosten hoidon parantamiseksi.
Väitöskirjatutkimuksessa seurataan nekrotisoivan enterokoliitin esiintymistä tiettynä ajanjaksona (vuosina 1998-1999) Tampereen yliopistollisessa sairaalassa hoidetuilla, alle 33 raskausviikon iässä syntyneillä keskosilla, selvitetään epidemiologisesti nekrotisoivan enterokoliitin syntyyn vaikuttavia tekijöitä, siihen liittyviä laboratoriolöydöksiä sekä suoliston mikrobiflooran muutoksien yhteyttä nekrotisoivann enterokoliittiin.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa syntyi vuosina 1998-1999 140 lasta alle 33 raskausviikolla. Nekrotisoiva enterokoliitti on yleinen alle 33 raskausviikolla syntyneillä keskosilla: lähes viidesosalla (18.6%) esiintyi tämän taudin oireita ja 8.6% kehitti pitkälle edenneen, vaikean tautimuodon. Nekrotisoivaan enterokoliittiin oli yhteydessä äidillä esiintyvä infektio raskauden lopussa, sikiön kasvuhäiriö ja pitkä hengityskonehoito. Varhainen rintamaitoruokinta oli yhteydessä vähenevään nekrotisoivan enterokoliitin riskiin, kun taas rintamaidon vahvistaminen proteiinilisällä oli yhteydessä lisääntyneeseen nekrotisoivan enterokoliitin riskiin. Morfiinilääkitys oli yhteydessä lisääntyneeseen nekrotisoivan enterokoliitin riskiin.
Laboratoriotutkimuksissa todettiin nekrotisoivaa enterokoliittia hyvin ennustaviksi löydöksiksi matalat verihiutalearvot, happo-emäs-tasapainon muuttuminen happamaan suuntaan ja korkea verensokeri.
Suoliston bakteerifloora tutkittiin bakteeriseinämien rasvahappoprofiilia kaasukromatografisesti analysoiden ja taudin alkaessa suolistofloorassa tapahtui muutos, joka voi viitata suolen bakteerien liikakasvuun ja muutos voi olla taustalla keskosen nekrotisoivan enterokoliitin syntyprosessissa.
Väitöskirjatutkimuksessa seurataan nekrotisoivan enterokoliitin esiintymistä tiettynä ajanjaksona (vuosina 1998-1999) Tampereen yliopistollisessa sairaalassa hoidetuilla, alle 33 raskausviikon iässä syntyneillä keskosilla, selvitetään epidemiologisesti nekrotisoivan enterokoliitin syntyyn vaikuttavia tekijöitä, siihen liittyviä laboratoriolöydöksiä sekä suoliston mikrobiflooran muutoksien yhteyttä nekrotisoivann enterokoliittiin.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa syntyi vuosina 1998-1999 140 lasta alle 33 raskausviikolla. Nekrotisoiva enterokoliitti on yleinen alle 33 raskausviikolla syntyneillä keskosilla: lähes viidesosalla (18.6%) esiintyi tämän taudin oireita ja 8.6% kehitti pitkälle edenneen, vaikean tautimuodon. Nekrotisoivaan enterokoliittiin oli yhteydessä äidillä esiintyvä infektio raskauden lopussa, sikiön kasvuhäiriö ja pitkä hengityskonehoito. Varhainen rintamaitoruokinta oli yhteydessä vähenevään nekrotisoivan enterokoliitin riskiin, kun taas rintamaidon vahvistaminen proteiinilisällä oli yhteydessä lisääntyneeseen nekrotisoivan enterokoliitin riskiin. Morfiinilääkitys oli yhteydessä lisääntyneeseen nekrotisoivan enterokoliitin riskiin.
Laboratoriotutkimuksissa todettiin nekrotisoivaa enterokoliittia hyvin ennustaviksi löydöksiksi matalat verihiutalearvot, happo-emäs-tasapainon muuttuminen happamaan suuntaan ja korkea verensokeri.
Suoliston bakteerifloora tutkittiin bakteeriseinämien rasvahappoprofiilia kaasukromatografisesti analysoiden ja taudin alkaessa suolistofloorassa tapahtui muutos, joka voi viitata suolen bakteerien liikakasvuun ja muutos voi olla taustalla keskosen nekrotisoivan enterokoliitin syntyprosessissa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4862]