In Search of High-Penetrant Hereditary Prostate Cancer Susceptibility Genes
Rökman, Annika (2004)
Rökman, Annika
Tampere University Press
2004
Syöpägenetiikka - Cancer Genetics
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2004-11-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6142-8
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6142-8
Tiivistelmä
Tutkimuksessa etsittiin eturauhassyövälle voimakkaasti altistavia geenejä suomalaisessa väestössä, joka on geneettisesti varsin yhdenmukainen ja siksi hyvä tutkimuskohde ns. monitekijäisissä taudeissa.
Ensimmäisessä osatyössä vertailevalla genomisella hybridisaatiolla tutkittiin eri kromosomialueiden yli- ja alimääriä eturauhassyöpäperheisiin kuuluvien potilaiden eturauhassyöpäkudoksesta. Kyseiset alueet voivat osoittaa syövänestäjägeenien (alimäärät) tai esisyöpägeenien (ylimäärät) sijaintipaikkoja. Tulokset osoittivat, että muutokset perinnöllisissä eturauhassyövissä ovat hyvin samanlaisia kuin satunnaisissa eturauhassyövissä on todettu.
Toisessa ja kolmannessa osatyössä tutkittiin kahta uutta geneettisillä kytkentäanalyyseillä löydettyä ehdokasgeeniä, ELAC2:a ja RNASEL:ia, jotka on yhdistetty eturauhassyövän sairastumisalttiuteen. Kyseisten geenien merkitystä tutkittiin suomalaisissa eturauhassyöpäsuvuissa ja satunnaisissa eturauhassyövissä mutaatioanalyysillä ja assosiaatioanalyysillä. Näiden geenien ei todettu selittävän eturauhassyöpäperheiden muodostumista Suomessa, mutta ELAC2:n tietyt muutokset voivat vaikuttaa eturauhassyöpäriskiin väestötasolla ja RNASEL:n tietyt muutokset aikaistaa sairastumisikää eturauhassyöpäperheissä.
Neljännessä osatyössä geneettisen kytkentäanalyysin avulla on selvitetty edelleen kahden aikaisemmassa koko genomin laajuisessa kytkentäanalyysissä löydetyn alueen, 3p25-p26 ja 11q14, merkitystä suomalaisissa eturauhassyöpäsuvuissa. Tulokset tukivat alueen 3p26 merkitystä suomalaisessa eturauhassyöpäaltistuksessa ja tutkittavaa aluetta saatiin kavennettua jatkotutkimuksia varten etsittäessä alueelta varsinaista alttiusgeeniä. Toistaiseksi alueelta on tutkittu kymmenen ehdokasgeeniä, joiden ei todettu liittyvän eturauhassyöpäalttiuteen.
Tutkimus liittyy saumattomasti alan kansainväliseen tutkimuskenttään ja uusien eturauhassyövän alttiusgeenien haku on myös osa suurempia kansainvälisiä yhteishankkeita. Tutkimuksella on merkitystä syövän perinnöllisen taustan ja mekanismien selvittämiselle, mutta myös eturauhassyövän hoidolle, jos uusia alttiusgeenejä löydetään. Tutkimustulokset antavat hyvän pohjan eturauhassyövän alttiusgeenien löytämiselle suomalaisessa populaatiossa.
Ensimmäisessä osatyössä vertailevalla genomisella hybridisaatiolla tutkittiin eri kromosomialueiden yli- ja alimääriä eturauhassyöpäperheisiin kuuluvien potilaiden eturauhassyöpäkudoksesta. Kyseiset alueet voivat osoittaa syövänestäjägeenien (alimäärät) tai esisyöpägeenien (ylimäärät) sijaintipaikkoja. Tulokset osoittivat, että muutokset perinnöllisissä eturauhassyövissä ovat hyvin samanlaisia kuin satunnaisissa eturauhassyövissä on todettu.
Toisessa ja kolmannessa osatyössä tutkittiin kahta uutta geneettisillä kytkentäanalyyseillä löydettyä ehdokasgeeniä, ELAC2:a ja RNASEL:ia, jotka on yhdistetty eturauhassyövän sairastumisalttiuteen. Kyseisten geenien merkitystä tutkittiin suomalaisissa eturauhassyöpäsuvuissa ja satunnaisissa eturauhassyövissä mutaatioanalyysillä ja assosiaatioanalyysillä. Näiden geenien ei todettu selittävän eturauhassyöpäperheiden muodostumista Suomessa, mutta ELAC2:n tietyt muutokset voivat vaikuttaa eturauhassyöpäriskiin väestötasolla ja RNASEL:n tietyt muutokset aikaistaa sairastumisikää eturauhassyöpäperheissä.
Neljännessä osatyössä geneettisen kytkentäanalyysin avulla on selvitetty edelleen kahden aikaisemmassa koko genomin laajuisessa kytkentäanalyysissä löydetyn alueen, 3p25-p26 ja 11q14, merkitystä suomalaisissa eturauhassyöpäsuvuissa. Tulokset tukivat alueen 3p26 merkitystä suomalaisessa eturauhassyöpäaltistuksessa ja tutkittavaa aluetta saatiin kavennettua jatkotutkimuksia varten etsittäessä alueelta varsinaista alttiusgeeniä. Toistaiseksi alueelta on tutkittu kymmenen ehdokasgeeniä, joiden ei todettu liittyvän eturauhassyöpäalttiuteen.
Tutkimus liittyy saumattomasti alan kansainväliseen tutkimuskenttään ja uusien eturauhassyövän alttiusgeenien haku on myös osa suurempia kansainvälisiä yhteishankkeita. Tutkimuksella on merkitystä syövän perinnöllisen taustan ja mekanismien selvittämiselle, mutta myös eturauhassyövän hoidolle, jos uusia alttiusgeenejä löydetään. Tutkimustulokset antavat hyvän pohjan eturauhassyövän alttiusgeenien löytämiselle suomalaisessa populaatiossa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4865]