Verkostojen toimivuus ja alueen kilpailukyky
Linnamaa, Reija (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Linnamaa, Reija
HAUS kehittämiskeskus Oy
2004
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Väitöspäivä
2004-09-11Tiivistelmä
Aluekehittämisessä tarvitaan johtajuutta
Aluekehittämisessä on 1990-luvulta lähtien korostunut kilpailukyvyn kehittäminen, verkostomainen toiminta ja usko erilaisiin strategioihin ja ohjelmiin. Uudet painotukset ovat merkinneet muutoksia myös kehittäjien ajattelu- ja toimintatavoissa: kehittämisessä tunnistetaan se, että ilman verkostomaista yhteistyötä aikaansaannokset jäävät vähäiseksi. Toisaalta verkostojen toimivuuden kehittämiseen ei juurikaan ole kiinnitetty huomiota.
Linnamaan tutkimuksessa tutkimuskysymyksenä on se, miten verkostojen toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä voidaan jäsentää ja verkostojen toimivuutta edistää alueen kilpailukyvyn kehittämisessä. Tutkimus tarjoaa uusia ajattelu- ja toimintatapoja kaikille verkostomaisessa toimintaympäristössä toimiville ja verkostojen toimintalogiikasta kiinnostuneille.
Tutkimus koostuu viidestä erillisestä osatutkimuksesta (artikkelista) sekä yhteenveto-osasta. Alueen kilpailukyvyn kehittämistä ja verkostomaista toimintaa on tarkasteltu Ouluseudulla, Seinäjoen seudulla, Etelä-Pohjanmaalla ja Jyväkylän seudulla. Näillä alueilla on tehty yhteensä 134 haastattelua. Haastattelujen lisäksi aineistona on käytetty alueiden erilaisia kehittämisasiakirjoja.
Tutkimus tuo uuden näkökulman alueen kilpailukyvyn tutkimukseen: Linnamaan tutkimuksessa verkostojen toimivuus nostetaan esiin yhtenä kilpailukyvyn elementtinä, samanlaisena resurssina kuin esimerkiksi alueen yritykset ja niiden kilpailukyky tai infrastruktuuri.
Tutkimus korostaa verkostojen johtamisen tärkeyttä aluekehittämisessä; verkostoja on perinteisesti pidetty toimintatapana, jossa ei ole hierarkioita eikä kukaan johda ketään. Verkostojen johtamisessa on olennaista tunnistaa johtamiskontekstin erilaisuus suhteessa yhden organisaation johtamiseen. Kaikkiaan johtaminen on aluekehittämisessä liian vähän huomiota saanut teema.
Tutkimus tuo yhteen eri tutkimusperinteistä kuten verkostotutkimuksesta sekä strategisen suunnittelun ja alueen kilpailukyvyn tutkimuksesta lähtöisin olevia käsitteitä. Tutkimuksen tuloksena on malli verkostojen toimivuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Aluekehittämisessä on 1990-luvulta lähtien korostunut kilpailukyvyn kehittäminen, verkostomainen toiminta ja usko erilaisiin strategioihin ja ohjelmiin. Uudet painotukset ovat merkinneet muutoksia myös kehittäjien ajattelu- ja toimintatavoissa: kehittämisessä tunnistetaan se, että ilman verkostomaista yhteistyötä aikaansaannokset jäävät vähäiseksi. Toisaalta verkostojen toimivuuden kehittämiseen ei juurikaan ole kiinnitetty huomiota.
Linnamaan tutkimuksessa tutkimuskysymyksenä on se, miten verkostojen toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä voidaan jäsentää ja verkostojen toimivuutta edistää alueen kilpailukyvyn kehittämisessä. Tutkimus tarjoaa uusia ajattelu- ja toimintatapoja kaikille verkostomaisessa toimintaympäristössä toimiville ja verkostojen toimintalogiikasta kiinnostuneille.
Tutkimus koostuu viidestä erillisestä osatutkimuksesta (artikkelista) sekä yhteenveto-osasta. Alueen kilpailukyvyn kehittämistä ja verkostomaista toimintaa on tarkasteltu Ouluseudulla, Seinäjoen seudulla, Etelä-Pohjanmaalla ja Jyväkylän seudulla. Näillä alueilla on tehty yhteensä 134 haastattelua. Haastattelujen lisäksi aineistona on käytetty alueiden erilaisia kehittämisasiakirjoja.
Tutkimus tuo uuden näkökulman alueen kilpailukyvyn tutkimukseen: Linnamaan tutkimuksessa verkostojen toimivuus nostetaan esiin yhtenä kilpailukyvyn elementtinä, samanlaisena resurssina kuin esimerkiksi alueen yritykset ja niiden kilpailukyky tai infrastruktuuri.
Tutkimus korostaa verkostojen johtamisen tärkeyttä aluekehittämisessä; verkostoja on perinteisesti pidetty toimintatapana, jossa ei ole hierarkioita eikä kukaan johda ketään. Verkostojen johtamisessa on olennaista tunnistaa johtamiskontekstin erilaisuus suhteessa yhden organisaation johtamiseen. Kaikkiaan johtaminen on aluekehittämisessä liian vähän huomiota saanut teema.
Tutkimus tuo yhteen eri tutkimusperinteistä kuten verkostotutkimuksesta sekä strategisen suunnittelun ja alueen kilpailukyvyn tutkimuksesta lähtöisin olevia käsitteitä. Tutkimuksen tuloksena on malli verkostojen toimivuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4551]