Verkostojen toimivuus ja alueen kilpailukyky

Abstract

Aluekehittämisessä tarvitaan johtajuutta

Aluekehittämisessä on 1990-luvulta lähtien korostunut kilpailukyvyn kehittäminen, verkostomainen toiminta ja usko erilaisiin strategioihin ja ohjelmiin. Uudet painotukset ovat merkinneet muutoksia myös kehittäjien ajattelu- ja toimintatavoissa: kehittämisessä tunnistetaan se, että ilman verkostomaista yhteistyötä aikaansaannokset jäävät vähäiseksi. Toisaalta verkostojen toimivuuden kehittämiseen ei juurikaan ole kiinnitetty huomiota.

Linnamaan tutkimuksessa tutkimuskysymyksenä on se, miten verkostojen toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä voidaan jäsentää ja verkostojen toimivuutta edistää alueen kilpailukyvyn kehittämisessä. Tutkimus tarjoaa uusia ajattelu- ja toimintatapoja kaikille verkostomaisessa toimintaympäristössä toimiville ja verkostojen toimintalogiikasta kiinnostuneille.

Tutkimus koostuu viidestä erillisestä osatutkimuksesta (artikkelista) sekä yhteenveto-osasta. Alueen kilpailukyvyn kehittämistä ja verkostomaista toimintaa on tarkasteltu Ouluseudulla, Seinäjoen seudulla, Etelä-Pohjanmaalla ja Jyväkylän seudulla. Näillä alueilla on tehty yhteensä 134 haastattelua. Haastattelujen lisäksi aineistona on käytetty alueiden erilaisia kehittämisasiakirjoja.

Tutkimus tuo uuden näkökulman alueen kilpailukyvyn tutkimukseen: Linnamaan tutkimuksessa verkostojen toimivuus nostetaan esiin yhtenä kilpailukyvyn elementtinä, samanlaisena resurssina kuin esimerkiksi alueen yritykset ja niiden kilpailukyky tai infrastruktuuri.

Tutkimus korostaa verkostojen johtamisen tärkeyttä aluekehittämisessä; verkostoja on perinteisesti pidetty toimintatapana, jossa ei ole hierarkioita eikä kukaan johda ketään. Verkostojen johtamisessa on olennaista tunnistaa johtamiskontekstin erilaisuus suhteessa yhden organisaation johtamiseen. Kaikkiaan johtaminen on aluekehittämisessä liian vähän huomiota saanut teema.

Tutkimus tuo yhteen eri tutkimusperinteistä kuten verkostotutkimuksesta sekä strategisen suunnittelun ja alueen kilpailukyvyn tutkimuksesta lähtöisin olevia käsitteitä. Tutkimuksen tuloksena on malli verkostojen toimivuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Since 1990s the distinctive features in regional development include focus on competitiveness, networking and reliance in various strategies and programmes. The new priorities are consequences of changes in the developmental logic: in addition to a region s position as a part of global flows, regional success is increasingly determined by local competitiveness with regard to desired target groups and issues. Simultaneously, the operational environment is characterised by increased dynamism, complexity and unpredictability. New priorities have triggered changes in procedures and patterns of thinking amongst those in charge of regional development: an essential insight into all development is that without networking any achievements are bound to remain limited. On the other hand, functional development of the networks remains largely overlooked. The key question in this study is how various factors affecting the functionality of networks can be determined and how the functionality of networks can be enhanced in the context of the development of regional competitiveness.

The study at hand consists of five separate parts (articles) and a summary section. The study focuses on six constituent problems: 1) How do changes in operational environment affect the ways of developing regional competitiveness? 2) What are the essential factors contributing to regional competitiveness; 3) What are the main components determining the quality of co-operation processes and how can these be used to promote regional competitiveness; 4) What is network management and how can it be used to enhance functionality of networks; 5) How is network management expressed in practical development; and 6) How can procedures implemented by development networks of regional competitiveness be developed to allow these net-works to enhance regional competitiveness? Three of the articles are based on thematic interviews. Geographical range of these articles concerning regional competitiveness and networking include the city of Oulu with its surroundings, Seinäjoki region, Southern Ostrobothnia and the region of Jyväskylä.

This study introduces a new approach to the conceptualisation of regional competitiveness by presenting functionality of the networks as a component contributing to competitiveness: a core resource equal to regional enterprises and their competitive edge or the regional infrastructure. The extent of network functionality is an essential factor affecting the development of regional competitiveness. On the other hand, significance of the functionality of the development network and that of network management to the regional competitiveness is difficult to estimate.

The study emphasises importance of network management in regional development; networks have traditionally been viewed as a way of operation characterised by lack of hierarchical and managerial structures. A crucial issue in the networking management is to recognise the different nature of the related management context in comparison to managing an organisation. On the whole, management in regional development has been largely overlooked.

This study draws on concepts with origin in different research traditions including study of networks, strategic planning and regional competitiveness. As a result the study presents a model of factors linked to functionality of networks. Components of this model include the capabilities of the involved actors to work in networks and characteristics of the network and network manager, sufficiency of resources, institutional support for networking, degree of conver-gence between ensuing perceptions as well as compatibility of trends of thought and topics sub-ject to discussion in these networks. These factors interact with one another.