Psykologinen näkökulma työpaikkojen sisäilmasto-ongelmiin: psykososiaalinen työympäristö ja organisaation ongelmanratkaisutaidot ongelmavyyhden osatekijöinä

Abstract

Viihtyvyyshaittoja ja terveysriskejä aiheuttavat sisäilmasto-ongelmat ovat yhä useamman toimistotyöpaikan ajankohtainen haaste. Huonon sisäilman aiheuttamista merkittävistä terveyshaitoista on arvioitu aiheutuvan kansantaloudelle vuosittain 1,2 - 1,5 miljardin euron kustannukset. Perinteisesti sisäilmasto-ongelmia on lähestytty teknisestä ja lääketieteellisestä näkökulmasta. Tutkimustiedon lisääntyessä sisäilmasto-ongelmat ovat osoittautuneet taustaltaan monitekijäisiksi kemiallisten, fysikaalisten, biologisten ja psykososiaalisten työympäristötekijöiden sekä yksilöllisten tekijöiden vuorovaikutuksesta kehittyväksi tilaksi. Tämän työ- ja organisaatiopsykologian alaan kuuluvan tutkimuksen yleisenä tavoitteena on auttaa paremmin ymmärtämään sisäilmasto-ongelmien monimutkaisuutta sekä edistää valmiuksia ratkaista niitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin psykososiaalisen työympäristön piirteiden roolia sisäilmasto-ongelmien synnyssä ja pahenemisessa sekä analysoitiin sisäilmasto-ongelman käsittely- ja ratkaisuprosessia työpaikoilla erityisesti prosessin inhimillisten ja sosiaalisten aspektien hallinnan näkökulmasta.

Tutkimusaineisto koostui 11 154 henkilön kyselytutkimusaineistosta sekä yhteensä 24 työpaikasta, joissa sisäilmasto-ongelman käsittely- ja ratkaisuprosessia tutkittiin tapaustutkimuksen keinoin. Tapaustutkimukseen osallistuneilta työpaikoilta kerätty aineisto sisälsi kyselytutkimus- ja haastatteluaineistoa, rakennusteknistä katselmus- ja työhygieenistä mittausaineistoa sekä ongelman käsittelyprosessia kuvaavaa dokumenttiaineistoa.

Tutkimuksen tulokset tukivat näkemystä psykososiaalisen työympäristön merkityksestä sisäilmasto-ongelmien tausta- ja osatekijänä. Työnsä harvoin tai ei koskaan mielenkiintoiseksi arvioivat henkilöt sekä liian suuren työkuorman alla työskentelevät ja omat vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi kokevat työntekijät raportoivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän olosuhdehaittoja ja sisäilmastoon liitettyjä oireita kuin psykososiaalista työympäristöä myönteisesti arvioivat. Tutkimuksessa voitiin myös havaita rajujen organisaatiomuutosten ja niiden aiheuttaman henkisesti kuormittavan tilanteen kärjistävän koettuja sisäilmasto-ongelmia.

Toimistotyöpaikkojen sisäilmasto-ongelmat eivät tämän tutkimuksen tulosten mukaan ole ymmärrettävissä ja hallittavissa perinteiseen tekniseen viitekehykseen rajautuvalla tutkimus- tai työotteella. Sisäilmasto-ongelmien ydin on fyysisessä työympäristössä, mutta myös psykososiaalinen työympäristö vaikuttaa siihen, millaisen ilmiasun ongelma saa työpaikalla. Henkisesti kuormittava työ ja työyhteisön ongelmat voivat pahentaa tilannetta. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä on monissa tapauksissa prosessissa säätelevä rooli: haitallinen psyykkinen kuormitus voi lisätä herkkyyttä fyysisen työympäristön fysikaalisille, kemiallisille ja biologisille altisteille.

Tämä on lähellä monien arkikokemusta. Suomalaisilla työpaikoilla ollaan tänä päivänä monenlaisten paineiden puristuksessa. On jatkuvaa kiirettä, alati kasvavia osaamisvaatimuksia, monenlaisia muutospaineita, toimintojen alasajoa, ihmissuhderistiriitoja. Tässä tilanteessa sisäilmasto-ongelma ja sen aiheuttamat hyvinvoinnin ja terveyden häiriöt saattavat olla "viimeinen pisara". Stressaava tilanne lisää sairastumisherkkyyttä ja voi pahentaa oireita tai taudinkulkua. Syntyy ongelmavyyhti, josta on vaikea saada otetta. Sama sisäilmasto-ongelma toisenlaisessa työyhteisön tilanteessa saattaisi saada aivan erilaisen ilmiasun yhteisössä.

Sisäilmasto-ongelman ratkaisu vaatii työpaikalla monen ammattiryhmän osaamista ja työpanosta. Asioiden käsittelyyn kytkeytyy suuri joukko ihmisiä: ongelmasta havaintoja tehneitä ja oireilevia työntekijöitä, työyksikön esimiehiä ja johdon edustajia, kiinteistöhuollosta vastaavia henkilöitä, työsuojelu- ja työterveyshenkilöstöä, kiinteistön omistajan edustajia sekä erilaisia ulkopuolisia asiantuntijoita. Kysymys on mittavasta moniammatillisen yhteistyön ponnistuksesta. Sisäilmasto-ongelmien ratkaisuprosessin organisoiminen erilaisten näkökulmien, työkäytäntöjen, intressien ja joskus arvojenkin ristiaallokossa näyttää törmäävän herkästi monenlaisiin vaikeuksiin ja sudenkuoppiin. Yksin sisäilmasto-ongelman määrittely ja sen terveydellisen merkityksen arviointi on usein vaikeaa ja aiheuttaa ristiriitoja. Puutteelliset toimintastrategiat ja kommunikaatio voivat johtaa ongelmatilanteeseen jumiutumiseen ja sisäilmasto-ongelman pahenemiseen. Epäonnistuneella prosessin hoidolla voidaan hukata käytettävissä olevat taloudelliset ja tekniset resusurssit. Prosessi voi pahimmillaan laajeta yhteisön kriisitilanteeksi, eräänlaiseksi noidankehäksi, jossa sisäilmasto-ongelman kierteeseen jumiutuminen ruokkii epäluottamuksen ilmapiiriä työyhteisössä, heikentää yhteisön toimivuutta sekä lisää yksilöiden kokemaa stressiä ja oireilua, jotka kaikki ovat puolestaan omiaan yhä vaikeuttamaan sisäilmasto-ongelman hoitamista.

Työpaikan sisäilmasto-ongelman ratkaiseminen vaatii työotetta, jossa huomioidaan ongelman teknisen ratkaisun ohella myös ongelman ratkaisuprosessin inhimillinen ja sosiaalinen puoli. Tutkimuksessa voitiin eritellä neljä menestystekijää, jotka parhaiten erottelivat sisäilmasto-ongelman ratkaisussa onnistuneiden ryhmän ongelmatilanteeseen jumiutuneiden ryhmästä. Tutkimustulosten mukaan onnistuminen edellyttää laajaa moniammatillista yhteistyötä ja - toisin kuin perinteiseen tekniseen viitekehykseen rajautuvassa työotteessa on totuttu - henkilöstöä osallistavaa toimintatapaa. Se edellyttää myös suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa, tiedotukseen ja riskikommunikaatioon panostamista sekä prosessimaista etenemistä ja palautteesta oppimista.

The study examined the role of the psychosocial work environment in the emergence and exacerbation of indoor air problems. Also, the process of managing indoor air problems, especially the human and social factors promoting or inhibiting the successful solution of an indoor air problem, were analysed. The research material comprised surveys conducted in 122 offices with 11 154 employees. In addition, a collective case study of 24 workplaces was based on data from questionnaires, interviews and various documentary materials. Technical inspections of the buildings and indoor air quality measurements were also carried out.

The association between the psychosocial work environment measured by the Indoor Air Questionnaire (MM-40) and the occupants complaints concerning the indoor air, as well as their symptoms attributed to indoor air was significant. Those who felt that their work was never interesting, whose workload was too great, and who felt that their possibilities for control were minor, reported more complaints and symptoms attributed to indoor air. The results also suggest that organizational changes may play an important role in aggravating indoor air problems at workplaces.

The study indicates that tackling an indoor air problem is not solely a question of solving a technical problem, it is a complex process involving human experiences and, often enough, strong emotions, beliefs, values, goals as well as conflicts, which may arise. Four success factors that best differentiated the group of successful cases from the group of cases stagnated in the problem situation were defined: 1) extensive multiprofessional collaboration and participative action, 2) systematic action and perseverance, 3) investment in information and communication, and 4) process thinking and learning. The study indicates that failure in the proper handling of these social and human aspects of the problem solving process may lead to wasting of resources and result in the problem situation becoming stagnant or worse.

The core of indoor air problems is in the physical work environment. However, the psychosocial work environment contributes to how the problem manifests itself at the workplace and what kind of resolution is achieved. The study proposed a theoretical model for the role of the psychosocial work environment in indoor air problems.