Muusikoiden epäsuotuisat stressikokemukset ja niiden hallinta
Harra, Kimmo (2004)
Harra, Kimmo
Opetus-kasvatus- ja koulutusalojen säätiö - Okka-säätiö
2004
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2004-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5986-5
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5986-5
Tiivistelmä
Stressiaihe on varsin ajankohtainen ja mielenkiintoinen, sillä nykyelämä on nopeatempoista ja sitä leimaa alati uusiutuvat painetekijät, joiden hallinta vaatii entistä enemmän energiaa ja erilaisia keinoja. Tutkimus tarkastelee muusikoiden kokemaa epäsuotuisaa stressiä, johon on Suomessakin alettu kiinnittää lisääntyvää huomiota. Muusikon ammatti merkitsee toisaalta mahdollisuutta tehdä palkitsevaa, luovaa työtä, mutta toisaalta se on fyysisesti ja henkisesti raskasta. Muusikoilla uskotaan olevan enemmän henkisiä paineita kuin muissa ammateissa toimivilla.
Vuosina 1995-1996 hankittu tutkimusaineisto kerättiin kysely-ja haastattelumenetelmällä 37 ammattimuusikolta, jotka toimivat Suomen Kansallisoopperassa ja Tampereen kaupunginorkesterissa. Vertailuaineistona käytetiin Savonlinnan Taidelukion 15 opiskelijaa, jotka kirjoittivat vapaamuotoisen esseen omista epäsuotuisista stressikokemuksistaan. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysillä.
Ammattimuusikoiden stressikokemukset tarjoutuvat monenlaisista elämäntilanteen tekijöistä. Työstressin lähteistä suurin osa liittyy muusikoiden työtoimintaan ja työolosuhteisiin. Taidelukiolaisten musisoinnin stressi puolestaan aiheutuu pääasiassa esiintymisjännityksestä. Painetekijät merkitsevät muusikoille, samoin kuin taidelukiolaisille, ensisijaiseti kielteistä haittaa tai harmia. Ammattimuusikoiden stressi ilmenee suurimmaksi osaksi psyykkisinä oireina. Haastatellut muusikot puhuivat enemmän fyysisistä oireista. Opiskelijoiden stressireaktiot painottuvat psyykkisiin tekijöihin.
Muusikot kertoivat käyttävänsä erityyppisiä stressinhallintakeinoja tai resursseja. Hallintakeinoista nousevat esille psykologiset strategiat ja sosiaalinen tuki. Opiskelijat käyttivät eniten psykologisia keinoja stressikokemuksensa muuttamiseksi suotuisaan suuntaan. Tutkimuksella pitäisi luoda kuva siitä, että epäsuotuisa stressikokemus on ensisijaiseti elämäntaidollinen ongelma. Jokainen yksilö voi alkaa kehittää elämäntaidollisia valmiuksiaan ja saada erilaisten korjaavien toimenpiteiden, resurssien kehittämisen ja jatkuvan harjoittelun kautta muutoksia kielteisiin stressikokemuksiinsa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muusikkojen koulutuksessa, muusikkojen työ-ja toimintakulttuurin kehittämisessä sekä heidän henkisen hyvinvointinsa edistämisessä. Jatkotutkimuksen pitäisi ennen kaikkea kohdentua kysymykseen, miten muusikot parhaiten säätelevät kielteistä stressikokemustaan myönteisemmäksi ja siihen, mistä elämäntilanteista stressikokemukset tarjoutuvat.
Vuosina 1995-1996 hankittu tutkimusaineisto kerättiin kysely-ja haastattelumenetelmällä 37 ammattimuusikolta, jotka toimivat Suomen Kansallisoopperassa ja Tampereen kaupunginorkesterissa. Vertailuaineistona käytetiin Savonlinnan Taidelukion 15 opiskelijaa, jotka kirjoittivat vapaamuotoisen esseen omista epäsuotuisista stressikokemuksistaan. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysillä.
Ammattimuusikoiden stressikokemukset tarjoutuvat monenlaisista elämäntilanteen tekijöistä. Työstressin lähteistä suurin osa liittyy muusikoiden työtoimintaan ja työolosuhteisiin. Taidelukiolaisten musisoinnin stressi puolestaan aiheutuu pääasiassa esiintymisjännityksestä. Painetekijät merkitsevät muusikoille, samoin kuin taidelukiolaisille, ensisijaiseti kielteistä haittaa tai harmia. Ammattimuusikoiden stressi ilmenee suurimmaksi osaksi psyykkisinä oireina. Haastatellut muusikot puhuivat enemmän fyysisistä oireista. Opiskelijoiden stressireaktiot painottuvat psyykkisiin tekijöihin.
Muusikot kertoivat käyttävänsä erityyppisiä stressinhallintakeinoja tai resursseja. Hallintakeinoista nousevat esille psykologiset strategiat ja sosiaalinen tuki. Opiskelijat käyttivät eniten psykologisia keinoja stressikokemuksensa muuttamiseksi suotuisaan suuntaan. Tutkimuksella pitäisi luoda kuva siitä, että epäsuotuisa stressikokemus on ensisijaiseti elämäntaidollinen ongelma. Jokainen yksilö voi alkaa kehittää elämäntaidollisia valmiuksiaan ja saada erilaisten korjaavien toimenpiteiden, resurssien kehittämisen ja jatkuvan harjoittelun kautta muutoksia kielteisiin stressikokemuksiinsa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muusikkojen koulutuksessa, muusikkojen työ-ja toimintakulttuurin kehittämisessä sekä heidän henkisen hyvinvointinsa edistämisessä. Jatkotutkimuksen pitäisi ennen kaikkea kohdentua kysymykseen, miten muusikot parhaiten säätelevät kielteistä stressikokemustaan myönteisemmäksi ja siihen, mistä elämäntilanteista stressikokemukset tarjoutuvat.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4945]