Huomisen opettajat. Luokanopettajakoulutus ammatillisen identiteetin rakentajana
Laine, Tuula (2004)
Laine, Tuula
Tampere University Press
2004
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2004-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5996-2
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5996-2
Tiivistelmä
Opettajankoulutus on se prosessi, jossa ammatilliset tiedot ja taidot omaksutaan. Tämän tutkimuksen kohteena on Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Hämeenlinnan toimipaikassa tapahtuva luokanopettajakoulutus ja sen opiskelijat. Tutkimuksen avulla tarkastellaan opettajankoulutusta opiskelijan kokemuksen näkökulmasta.
Tutkimus on laadullinen ja ymmärtämään pyrkivä. Tutkimushenkilöinä olivat koulutuksensa vuonna 1993 aloittaneet opiskelijat (n=64. Tutkimusaineistoina ovat olleet opiskelijoiuden kirjoittamat kasvatustieteen opintoihin liittyneet esseet ja syventävään opetusharjoitteluun liittyneet portfoliot sekä 12 opiskelijan haastattelut opintojen eri vaiheissa (2-3 kertaa). Tutkimusaineistoa kerättiin neljänä vuonna.
Taustaoletuksena on, että opiskelijoilla on erilaisia käsityksiä hyvästä opettajuudesta jo opintojen alkuvaiheessa. Nämä käsitykset suuntaavat opettajaksi kehittymistä. Opiskelijat luokiteltiin viiteen eri luokkaan edustamiensa opettajuuden ideaalien perusteella: 1) didaktiset osaajat, 2) affektiivisesti oppilaskeskeiset, 3) tavoite- ja tehtäväorientoituneet, 4) ilmapiiriä korostavat ja 5) vaikuttamisorientaation omaavat opettajaopiskelijat. Opettajapersoonallisuus tulkittiin opettajuuden perustekijäksi. Opettajan ammatillinen identiteetti rakentuu dialogissa yksilön sisäisen todellisuuden ja ulkoisen todellisuuden välillä. Luokanopettajakoulutus edistää eri tavoin ammatillista kehittymistä.
Ammatillisen identiteetin kokemuksellisiksi ulottuvuuksiksi aineiston perusteella tulkittiin kokemus 1) itsestä ja omasta osaamisesta, 2) tehtävä- ja toiminta-alueesta, 3) toimintatavoista ja roolista, 4) valta-asemasta, 5) vastuusta, 6) ammatin ulkoisesta kuvasta, 7) ammatillisesta kehityshistoriasta ja 8) ammatin tulevaisuudesta. Ammatillisen identiteetin säilyttäminen muuttuvissa olosuhteissa vaatii henkistä työtä ja identiteetin rajojen vartiointia. Ammatilliseen identiteetin kehittymiseen liityneet opettajuuden ideaalit näyttävät säilyvän yksilötasolla tarkasteltuina suhteellisen muuttumattomina, ehkä hieman laajentuen alaltaan.
Tutkimus on toteuttamistavaltaan pitkäkestoinen ja edustaa toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Koulutusta arvioidaan sisältä päin siihen osallistuvien näkökulmasta. Tutkimus tuo esille ammatillisen identiteetin merkityksen omaa kehitystä ja opettajan toimintaa suuntaavana tekijänä sekä nostaa esille kehittämisen kohteita myös luokanopettajakoulutuksessa. Tutkimustuloksilla on merkitystä luokanopettajakoulutuksen sisältöjä ja kaksiportaiseen tutkintoon siirtymistä suunniteltaessa.
Tutkimus on laadullinen ja ymmärtämään pyrkivä. Tutkimushenkilöinä olivat koulutuksensa vuonna 1993 aloittaneet opiskelijat (n=64. Tutkimusaineistoina ovat olleet opiskelijoiuden kirjoittamat kasvatustieteen opintoihin liittyneet esseet ja syventävään opetusharjoitteluun liittyneet portfoliot sekä 12 opiskelijan haastattelut opintojen eri vaiheissa (2-3 kertaa). Tutkimusaineistoa kerättiin neljänä vuonna.
Taustaoletuksena on, että opiskelijoilla on erilaisia käsityksiä hyvästä opettajuudesta jo opintojen alkuvaiheessa. Nämä käsitykset suuntaavat opettajaksi kehittymistä. Opiskelijat luokiteltiin viiteen eri luokkaan edustamiensa opettajuuden ideaalien perusteella: 1) didaktiset osaajat, 2) affektiivisesti oppilaskeskeiset, 3) tavoite- ja tehtäväorientoituneet, 4) ilmapiiriä korostavat ja 5) vaikuttamisorientaation omaavat opettajaopiskelijat. Opettajapersoonallisuus tulkittiin opettajuuden perustekijäksi. Opettajan ammatillinen identiteetti rakentuu dialogissa yksilön sisäisen todellisuuden ja ulkoisen todellisuuden välillä. Luokanopettajakoulutus edistää eri tavoin ammatillista kehittymistä.
Ammatillisen identiteetin kokemuksellisiksi ulottuvuuksiksi aineiston perusteella tulkittiin kokemus 1) itsestä ja omasta osaamisesta, 2) tehtävä- ja toiminta-alueesta, 3) toimintatavoista ja roolista, 4) valta-asemasta, 5) vastuusta, 6) ammatin ulkoisesta kuvasta, 7) ammatillisesta kehityshistoriasta ja 8) ammatin tulevaisuudesta. Ammatillisen identiteetin säilyttäminen muuttuvissa olosuhteissa vaatii henkistä työtä ja identiteetin rajojen vartiointia. Ammatilliseen identiteetin kehittymiseen liityneet opettajuuden ideaalit näyttävät säilyvän yksilötasolla tarkasteltuina suhteellisen muuttumattomina, ehkä hieman laajentuen alaltaan.
Tutkimus on toteuttamistavaltaan pitkäkestoinen ja edustaa toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Koulutusta arvioidaan sisältä päin siihen osallistuvien näkökulmasta. Tutkimus tuo esille ammatillisen identiteetin merkityksen omaa kehitystä ja opettajan toimintaa suuntaavana tekijänä sekä nostaa esille kehittämisen kohteita myös luokanopettajakoulutuksessa. Tutkimustuloksilla on merkitystä luokanopettajakoulutuksen sisältöjä ja kaksiportaiseen tutkintoon siirtymistä suunniteltaessa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4901]