M/s Estonian haveri ja pelastustyö : pelastustyöntekijöiden kokemukset ja psykologisen intervention merkitys

Abstract

M/s Estonian uppoaminen oli poikkeuksellisen suuri merionnettomuus, ehkä suurin mitä Itämerellä on tapahtunut. Poikkeuksellinen oli myös katastrofin jälkeen toteutettu psykologinen interventio. Se oli ensimmäinen psykologinen ammattityönä suorittama laajamittainen katastrofi-interventio. Poikkeuksellista oli myös psykologien valmiusryhmä, joka sen suoritti. Suomen Punaisen Ristin ja Suomen Psykologiliiton yhteistyönä aloittanut psykologien valmiusryhmä on ainutlaatuinen koko maailmassa, ehkä ainoa laatuaan. Valmiusryhmä oli toiminut puolitoista vuotta ennen m/s Estonian onnettomuutta. Interventio käynnistyi varustamon ja valmiusryhmän johtajan tekemän sopimuksen pohjalta. Intervention pituus oli kaksi viikkoa. Seuranta toteutettiin neljän kuukauden kuluttua. Työ tapahtui merellä laivan normaalin kulun aikana. Tutkimusongelmat ovat 1) miten merionnettomuudessa pelastusoperaatioon osallistuneen autolautan henkilökunta on kokenut katastrofin ja pelastustyön sekä 2) mikä merkitys psykologisella interventiolla on ollut henkilökunnalle. Tutkimusmenetelminä käytettiin interventioaikana tehtyjä observaatioita ja haastatteluja sekä kyselylomaketta. Aineiston analyysissä käytettiin sekä tilastollisia että laadullisia metodeja.