Bronchopulmonary dysplasia in very low birth weight infants: frequency, risk factors and 7-year outcome
Korhonen, Päivi (2004)
Korhonen, Päivi
Tampere University Press
2004
Lastentautioppi - Paediatrics
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2004-02-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5871-0
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5871-0
Tiivistelmä
Bronkopulmonaalinen dysplasia (BPD) on erityisesti ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla esiintyvä krooninen keuhko-ongelma, johon on kuvattu liittyvän keuhko-oireita, keuhkojen toiminnan poikkeavuuksia, infektiosairastavuutta ja kasvun häiriöitä myöhemmällä iällä. Raskaana olevien äitien hoidon ja vastasyntyneiden tehohoitomenetelmien kehittyessä yhä pienempiä ja epäkypsempiä keskosvauvoja jää henkiin, ja BPD:n yleisyys ja taudinkuva näyttävät muuttuvan. Tarvitaan siis lisätietoa näiden lasten ennusteesta.
Tutkimuksessamme selvitettiin BPD:n yleisyyttä ja tärkeimpiä riskitekijöitä vv. 1990-1994 syntyneillä pienillä keskoslapsilla. Halusimme myös lisätietoa näiden lasten yleisestä terveydentilasta, keuhko- ja sydäntilanteesta sekä sairaalahoitojen ja kuntoutuksen tarpeesta lapsuusiässä.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa syntyi vv. 1990-1994 242 alle 1501 g:n painoista lasta. Sairauskertomusmerkintöjen mukaan 30.7 %:lla eloonjääneistä todettiin BPD kuukauden iässä, ja 13.0 %:lla oli vaikea BPD. Mm. matala syntymäpaino, ensimmäisten päivien nestehoitoon liittyvä liiallinen painonnousu ja sikiökautinen kasvuhäiriö näyttivät lisäävän BPD:n riskiä.
Kyselykaavaketietojen perusteella keskosilla oli 2-8 vuoden iässä enemmän hengitysoireita ja kuntoutuksen, sairaalahoitojen ja hoitotuen tarvetta kuin täysiaikaisina syntyneillä lapsilla. BPD-lapset tarvitsivat useammin fysio- ja toimintaterapiaa kuin keskoset, joilla ei ollut BPD-diagnoosia.
7-vuoden iässä keskoslapsilla oli keuhkojen toimintakokeissa enemmän poikkeavuutta kuin täysiaikaisina syntyneillä lapsilla. Noin kolmanneksella keskoslapsista oli hengitysoireita. Keskosten sydäntutkimuksissa ei todettu merkkejä keuhkoverenkierron kuormittumisesta. Keskoset olivat 7-vuotiaina lyhyempiä kuin täysiaikaisina syntyneet lapset. 7-vuoden iässä erityisesti raskauden kestoon nähden alipainoisina syntyneillä keskosilla todettiin suurempia lisämunuaisperäisten sukupuolihormonien pitoisuuksia kuin täysiaikaisina syntyneillä.
BPD on edelleen yleinen ongelma pienillä keskoslapsilla. Heillä on ensimmäisinä ikävuosina enemmän hengitysoireita ja sairaalahoitojen, kuntoutuksen ja yhteiskunnan taloudellisen tuen tarvetta kuin täysiaikaisina syntyneillä lapsilla. Riippumatta BPD-diagnoosista kaikkien alle 1500 g:n painoisina syntyneiden lasten keuhkotilannetta ja kasvua tulee seurata tarkasti. Aiempien tutkimusten mukaan täysiaikaisilla lapsilla varhainen lisämunuaisperäisten sukupuolihormonien nousu saattaa altistaa verenkiertoelimistön ja aineenvaihdunnan häiriöille aikuisiässä. Tarvitaan jatkotutkimuksia sen selvittämiseksi, onko tämä riski kasvanut myös pienillä keskoslapsilla.
Tutkimuksessamme selvitettiin BPD:n yleisyyttä ja tärkeimpiä riskitekijöitä vv. 1990-1994 syntyneillä pienillä keskoslapsilla. Halusimme myös lisätietoa näiden lasten yleisestä terveydentilasta, keuhko- ja sydäntilanteesta sekä sairaalahoitojen ja kuntoutuksen tarpeesta lapsuusiässä.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa syntyi vv. 1990-1994 242 alle 1501 g:n painoista lasta. Sairauskertomusmerkintöjen mukaan 30.7 %:lla eloonjääneistä todettiin BPD kuukauden iässä, ja 13.0 %:lla oli vaikea BPD. Mm. matala syntymäpaino, ensimmäisten päivien nestehoitoon liittyvä liiallinen painonnousu ja sikiökautinen kasvuhäiriö näyttivät lisäävän BPD:n riskiä.
Kyselykaavaketietojen perusteella keskosilla oli 2-8 vuoden iässä enemmän hengitysoireita ja kuntoutuksen, sairaalahoitojen ja hoitotuen tarvetta kuin täysiaikaisina syntyneillä lapsilla. BPD-lapset tarvitsivat useammin fysio- ja toimintaterapiaa kuin keskoset, joilla ei ollut BPD-diagnoosia.
7-vuoden iässä keskoslapsilla oli keuhkojen toimintakokeissa enemmän poikkeavuutta kuin täysiaikaisina syntyneillä lapsilla. Noin kolmanneksella keskoslapsista oli hengitysoireita. Keskosten sydäntutkimuksissa ei todettu merkkejä keuhkoverenkierron kuormittumisesta. Keskoset olivat 7-vuotiaina lyhyempiä kuin täysiaikaisina syntyneet lapset. 7-vuoden iässä erityisesti raskauden kestoon nähden alipainoisina syntyneillä keskosilla todettiin suurempia lisämunuaisperäisten sukupuolihormonien pitoisuuksia kuin täysiaikaisina syntyneillä.
BPD on edelleen yleinen ongelma pienillä keskoslapsilla. Heillä on ensimmäisinä ikävuosina enemmän hengitysoireita ja sairaalahoitojen, kuntoutuksen ja yhteiskunnan taloudellisen tuen tarvetta kuin täysiaikaisina syntyneillä lapsilla. Riippumatta BPD-diagnoosista kaikkien alle 1500 g:n painoisina syntyneiden lasten keuhkotilannetta ja kasvua tulee seurata tarkasti. Aiempien tutkimusten mukaan täysiaikaisilla lapsilla varhainen lisämunuaisperäisten sukupuolihormonien nousu saattaa altistaa verenkiertoelimistön ja aineenvaihdunnan häiriöille aikuisiässä. Tarvitaan jatkotutkimuksia sen selvittämiseksi, onko tämä riski kasvanut myös pienillä keskoslapsilla.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4901]