The Voice - An Occupational Tool. A Study of Teachers' Classroom Speech and the Effects of Amplification
Valdís, Jónsdóttir (2003)
Valdís, Jónsdóttir
Tampere University Press
2003
Puheoppi - Speech Communication and Voice Research
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2003-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5804-4
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5804-4
Tiivistelmä
Opettajat ovat yksi suurimmista ammattiäänenkäyttäjäryhmistä, ja heillä katsotaan olevan suurin riski ääniongelmiin. Opettajilla ympäri maailman esiintyy paljon äänioireita, ja he muodostavat enemmistön äänipotilaista. Tutkimustulokset osoittavat, että pitkäaikainen äänenkäyttö sekä sellaiset ulkoiset tekijät kuten tilan huono akustiikka, voimakas taustamelu ja pitkä välimatka kuulijoihin voivat osaltaan olla vahingollisia äänelle. Nämä samat ulkoiset tekijät aikaansaavat myös epäsuotuisat kuunteluolosuhteet oppilaille.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sähköisen äänenvoimistuksen käyttöä luokkahuoneessa eräänä mahdollisena keinona parantaa opettajien ääniergonomiaa ja oppilaiden kuunteluolosuhteita. Kuulopalautteen vaimentamisen vaikutuksia puheeseen tarkasteltiin myös. Kolmekymmentäkolme islantilaista opettajaa oppilaineen (yhteensä 791) kaikilta koulutusasteilta arvioi äänenvoimistuksen käyttöä luokkahuoneessa. Viisi opettajista (3 naista, 2 miestä), joilla kaikilla oli pitkä opetuskokemus, osallistui testiin. He käyttivät opetuksessaan vähintään viikon ajan langatonta äänenvoimistuslaitteistoa. Äänenvoimistuksen vaikutuksia tarkasteltiin vertaamalla oppitunnin aikaista puhekorkeutta, voimakkuutta ja äänenlaatua (spektripiirteet sekä kahden äänenkäytön opettajan suorittama kuunteluarvio) normaalitilanteessa ja äänenvoimistusta käytettäessä. Opettajilta ja oppilailta kerättiin kyselykaavakkeella tietoa mielipiteistä äänenvoimistuksen käytöstä. Lisäksi kuusi suomalaista naista toimi koehenkilöinä laboratoriotestissä. He lukivat tekstin normaaliolosuhteissa ja sekä voimistetun että vaimennetun kuulopalautteen kanssa.
Sähköinen äänenvoimistus laski puhekorkeutta ja voimakkuutta ja jyrkensi spektrin kaltevuutta, mitkä piirteet ilmentävät äänihuulia vähemmän kuormittavaa äänenkäyttöä. Työpäivan aikainen kasvu näissä piirteissä oli normaalitilannetta suurempaa äänenvoimistusta käytettäessä, minkä tulkittiin ilmentävän parempaa sopeutumista äänelliseen kuormitukseen. Äänet arvioitiin paremmiksi äänenvoimistusta käytettäessä. Myös kuulopalautteen vaimentaminen laski puhekorkeutta ja voimakkuutta. Enemmistö opettajista ja oppilaista/opiskelijoista piti sähköistä äänenvoimistusta luokkahuoneessa hyödyllisenä. Opettajien oli mielestään helpompi puhua ja he kokivat vähemmän äänenväsymisoireita voimistusta käytettäessä. Oppilaat ilmoittivat, että heidän oli helpompi kuulla opettajan puhetta ja seurata opetusta. Haitoiksi mainittiin lähinnä tekniset ongelmat, jotka useimmiten johtuivat opettajan puutteellisesta taidosta käyttää äänenvahvistuslaitteistoa.
Sähköinen äänenvoimistus luokkahuoneessa näyttää olevan ergonomisesti suositeltavaa sekä opettajien äänen että oppilaiden kuuntelutehokkuuden kannalta. Huomiota pitäisi kuitenkin kiinnittää sekä siihen, että laitteisto soveltuu tilaan, jossa sitä käytetään että opettajien riittävään käytönopastukseen.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sähköisen äänenvoimistuksen käyttöä luokkahuoneessa eräänä mahdollisena keinona parantaa opettajien ääniergonomiaa ja oppilaiden kuunteluolosuhteita. Kuulopalautteen vaimentamisen vaikutuksia puheeseen tarkasteltiin myös. Kolmekymmentäkolme islantilaista opettajaa oppilaineen (yhteensä 791) kaikilta koulutusasteilta arvioi äänenvoimistuksen käyttöä luokkahuoneessa. Viisi opettajista (3 naista, 2 miestä), joilla kaikilla oli pitkä opetuskokemus, osallistui testiin. He käyttivät opetuksessaan vähintään viikon ajan langatonta äänenvoimistuslaitteistoa. Äänenvoimistuksen vaikutuksia tarkasteltiin vertaamalla oppitunnin aikaista puhekorkeutta, voimakkuutta ja äänenlaatua (spektripiirteet sekä kahden äänenkäytön opettajan suorittama kuunteluarvio) normaalitilanteessa ja äänenvoimistusta käytettäessä. Opettajilta ja oppilailta kerättiin kyselykaavakkeella tietoa mielipiteistä äänenvoimistuksen käytöstä. Lisäksi kuusi suomalaista naista toimi koehenkilöinä laboratoriotestissä. He lukivat tekstin normaaliolosuhteissa ja sekä voimistetun että vaimennetun kuulopalautteen kanssa.
Sähköinen äänenvoimistus laski puhekorkeutta ja voimakkuutta ja jyrkensi spektrin kaltevuutta, mitkä piirteet ilmentävät äänihuulia vähemmän kuormittavaa äänenkäyttöä. Työpäivan aikainen kasvu näissä piirteissä oli normaalitilannetta suurempaa äänenvoimistusta käytettäessä, minkä tulkittiin ilmentävän parempaa sopeutumista äänelliseen kuormitukseen. Äänet arvioitiin paremmiksi äänenvoimistusta käytettäessä. Myös kuulopalautteen vaimentaminen laski puhekorkeutta ja voimakkuutta. Enemmistö opettajista ja oppilaista/opiskelijoista piti sähköistä äänenvoimistusta luokkahuoneessa hyödyllisenä. Opettajien oli mielestään helpompi puhua ja he kokivat vähemmän äänenväsymisoireita voimistusta käytettäessä. Oppilaat ilmoittivat, että heidän oli helpompi kuulla opettajan puhetta ja seurata opetusta. Haitoiksi mainittiin lähinnä tekniset ongelmat, jotka useimmiten johtuivat opettajan puutteellisesta taidosta käyttää äänenvahvistuslaitteistoa.
Sähköinen äänenvoimistus luokkahuoneessa näyttää olevan ergonomisesti suositeltavaa sekä opettajien äänen että oppilaiden kuuntelutehokkuuden kannalta. Huomiota pitäisi kuitenkin kiinnittää sekä siihen, että laitteisto soveltuu tilaan, jossa sitä käytetään että opettajien riittävään käytönopastukseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4865]