Vastakohdat vai kaksoset: tutkimus neuvostomarxismin suhteesta moderniin länsimaiseen rationaalisuuteen

Abstract

Neuvostoliitto on mielletty usein joksikin erityisen venäläiseksi tai "itämaiseksi" ilmiöksi, jolle "modernit länsimaiset arvot ja ajattelutavat" olisivat olleet perin juurin vieraita. Tutkimuksessa pyritään osoittamaan tämä näkemys eräiltä keskeisiltä osiltaan virheelliseksi. Neuvostoliiton perustajat uskoivat itse olevansa kaikkein radikaaleimpia ja johdonmukaisimpia länsimaisen järjen - valistuksen, edistyksen, tieteen jne. - edustajia koko maailmassa. Porvaristo oli heidän mukaansa muuttumassa taantumukselliseksi luokaksi, edistyksen jarruksi. Modernin järjen tärkeimpänä ruumiillistumana he pitivät suurta, tieteellisesti ja rationaalisesti organisoitua tehdasta. He uskoivat, että yhteiskunnan ja ihmiselämän kaikki keskeiset ongelmat olisi mahdollista ratkaista tehtaan tarjoaman esikuvan mukaisesti. Myös Stalin oli tästä hyvin vakuuttunut ja juuri tässä merkityksessä häntä pidettiinkin yhtenä kaikkien aikojen suurimpana tiedemiehenä. Hän oli yhteiskunnan ja ihmismielen insinööri.

Jos "oikea" insinööritaito perustuu luonnontieteisiin, niin neuvostomarxismin haave hallita tieteellisesti ihmistä ja yhteiskuntaa (ja joskus oikeastaan koko todellisuutta!) saman logiikan mukaisesti edellytti yhteiskunnan ja ihmismielen (tai koko todellisuuden!) keskeisten liikelakien tuntemusta. Tähän neuvostomarxismin edustajat myös uskoivat pystyvänsä. Näin syntyi suurieleinen, mutta lähes kokonaan kuviteltu (ideologinen) tiede, joka ajan mittaan ajautui yhä syvempiin ristiriitoihin todellisten tieteiden kanssa. Kaikkein tunnetuimpia esimerkki tästä olivat T.D. Lysenkon biologia tai "pavlovilainen" psykologia, jonka mukaan ihmismieli muodostuisi perimmiltään vain ehdollisista reflekseistä.

Neuvostoliitto yritti siis jäljitellä länsimaiden luonnontieteitä ja tekniikkaa. Sen sijaan länsimaiden kulttuurin humanistis-demokraattinen aines kiinnosti sitä huomattavasti vähemmän.

Soviet Union and Soviet Marxism were antipodes to western values and ways of thinking. But they had many common nominators, too. Both of them respected very much science, technological progress and technologicalt way (or logic) of solving of all kind of problems, technical, economical, social, ethical etc. The main aim of Soviet Marxism was to create the society, that was led in scientific-technological way, like a huge factory.

Many advocates of Soviet Marxism stressed, that in our time only their philosophy was loyal to the principles and main achievements of science. The bourgeoisie and its ideology have lost its progressive potentials and visions and they were turned into reactionary forces. The bourgeois culture appropriates more and more obscurantist traits. Relativity theory, quantum physics, genetics or structuralistic linguistics were for Soviet Marxism "expressions of reactionary mysticism".

Modern technology is based on the knowledge of the laws of physics, chemistry and biology. If uou will rule over history, society and human mind (or whole reality, perhaps!) you must know their basic laws. Step by step Soviet Marxism turned into "science of the most common laws of the motion in the nature, society and human mind". In the same measure it changed into ideology or into imaginary "science", that drifted on deep conclicts with the real one. In the end of forties and beginning of fifties the notorious "Mitshurinian biology" (Lysenkoism) was seen as ideal model for all Soviet sciences and scientists, not only in biology but also in pysics, chemistry, psychology etc. Mitshurinian biology was not only a deeply wrong biological doctrine. It was in also uncivilised imitation of outer traits of real science. That was Soviet Marxism, too: aping real science and philosophy.