Pohjoismaisilta juurilta kohti maailmanlaajuista toimijuutta? Suomalaisen kansanopiston toimintakulttuuri ja sen kansainvälisyys 2000 -luvun alussa

Abstract

Toimintakulttuurit kansainvälistyvät

Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuva kansainvälistyminen on jo puolen vuosisadan ajan haastanut koulujen toimintakulttuureita kansainvälistymään. Tänään monikulttuurisuus ja kansainvälinen yhteistoiminta ovat monella tapaa koulun arkea. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen kansanopiston toimintakulttuurin profiloitumista ja kansainvälisyyden näkyvyyttä siinä sekä eri toimijoiden kansainvälisyyskokemuksia siirryttäessä 2000 ­luvulle. Toimintakulttuurin muutoksen hallitsemiseksi on tärkeää tiedostaa toiminnan kulttuuriset käytännöt. Kansanopistojen pohjoismaiset juuret ovat luoneet pohjaa kansainvälisille kontakteille, mutta yleisesti laajeneva monikulttuurisuus ja kansainvälinen yhteistoiminta sekä verkostoituminen koetaan edelleen haasteena sekä opetustarjonnan, yhteistoiminnan että toimintaympäristön rakentumisen näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan ei voida puhua toteutuneesta kansainvälistyneestä toimintakulttuurista vaan muutos on jatkuvaa. Tutkimus osoitti myös, että ei ole identifioitavissa yhtä yhtenevää kansanopiston toimintakulttuuria. Aineistoon perustuen muodostettiin neljä toimintakulttuurityyppiä, joissa kaikissa kansainvälisyys on vaikuttavana osatekijänä. Yleisesti kansainvälisyys vaikuttaa positiivisesti oppilaitoksen toiminnan ajankohtaisuuteen ja markkina-arvoon sekä luo monikulttuurista toimintailmapiiriä. Kansanopistoilla on haasteena vahvistaa rooliaan kulttuurien tuntemuksen, kielitaitoisuuden ja muiden yhteistoimintataitojen kouluttajana.

Kansanopistojen vahvuustekijät: vuorovaikutus ja muutosorientoituneisuus

Suomalaisten kansanopistojen toimintakulttuurisiksi vahvuustekijöiksi tutkimus osoitti vuorovaikutuksellisuuden, asiakaskeskeisyyden ja muutosorientoituneisuuden. Vuorovaikutus oppimisympäristössä­ keskustelu ja yhteistoiminnallisuus koetaan oppimista edistävänä. Vuorovaikutusta ohjaavat opiskelijakeskeisyys ja asiakkuus. Asiakkuus huomioidaan yksilötasolla henkilökohtaisten opetussuunnitelmien toteuttamisessa ja yksilöllisenä palveluna sekä toisaalta yhteisötasolla koulutuspalvelujen tuottamisessa eri yhteistyötahoille. Muutosorientoituneisuus on herkkyyttä ajankohtaisille haasteille omaehtoisena tehtävänhakuna tai ulkoapäin tulevana paineena.

Kielitaito yksilötason keskeinen kansainvälistymistekijä

Tutkimus vahvisti, että kielitaitoisuus on yksilötasolla kansainvälistymisen avaintekijä. Lisääntyvässä määrin kansainvälisiä kontakteja tuottavassa toimintaympäristössä selviytyminen edellyttää tietoja ja taitoja sekä asenteellisia valmiuksia, jotka mahdollistavat laajenevan tietoisuuden työelämästä, opiskelusta ja aktiivisesta kansalaisuudesta. Kansanopistojen ja koko aikuiskoulutuksen erityisenä haasteena on vieraiden kielten oppimismahdollisuuksien tarjoaminen aikuisille, jotka eivät ole koulutusurallaan opiskelleet vieraita kieliä, mutta toimivat kansainvälistyneessä, monikulttuurisessa toimintaympäristössä.

Tutkimusaineisto koostui kansanopistojen esittelymateriaaleista, rehtoreille suunnatusta kyselystä ja kirjeistä, joissa eri toimijat kertoivat kansainvälisyyskokemuksistaan oppilaitoksissa. Aineiston keruu suoritettiin kolmessa vaiheessa ja aineiston analysointiin sovellettiin sanastoanalyysiä, kategorisointia sekä diskurssiivista luentaan. Tutkimustulokset kehystävät ajankohtaista keskustelua ja tarjoavat materiaalia oppilaitoskohtaiseen toimintakulttuurianalyysiin ja kehittämistyöhön.

The internationalization that has taken place in our environment by factors such as European co-operation and global networking, as well as an increase in multi-cultural interaction, have also challenged the cultural practices of different schools to change. In this study the function of internationality is investigated within the cultural practices of one type of educational institution ­ the folk high school. The study was targeted at the ninety-one folk high schools in operation when the study was conducted. The aim of the study had two different parts. First, an analysis of the factors that create and profile the cultural practices of the school and the manifestation of internationality in these, and second, how internationality is experienced personally at an individual level. The research material was gathered over the years of 2000 ­ 2001 at three stages, and it was analyzed using the quantifying qualitative analysis of terminology, by forming categories and in the form of discursive reading.

Based on the results, four types of the cultural practices were established. The common strengths shared by the folk high schools were interactivity, focus on customer and change orientation; however, there was no single type of cultural practices shared by all the folk high schools. The results of the study showed that the function of internationality within these cultural practices is to develop the topicality of the community and a multi-cultural atmosphere, to function as an identification factor and to produce commercialised market value. At an individual level the adoption of the necessary skills is experienced as a route to qualifications. The readiness to function, which is achieved as a joint result of obtaining new knowledge, skills and attitudes, enables heightened awareness and an opportunity to develop personal resources to meet the needs required in working life as well as being an active actor in society. The teaching and learning of cognitive maps that guide the functions of both the individual and the community are difficult in theory alone; they are best learnt through interaction. In addition to language skills, familiarity with different cultures and an ability to solve problems are essential skills to learn. A challenge facing adult education is to provide adults with learning opportunities to obtain this knowledge and these skills. Folk high schools play a significant role in realizing this task.

The results of this research frame the topical discussion and provide material to analyse and develop the cultural practices of different schools, but can not be generalized in itself to all folk high schools.