Effect of alcohol consumption and acetaldehyde on blood cells and molecules: pathogenic and diagnostic implications
Latvala, Jaana (2004)
Latvala, Jaana
Tampere University Press
2004
Laboratoriolääketiede (erit. päihdelääketiede) - Laboratory medicine (esp. addiction medicine)
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2004-11-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6095-2
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6095-2
Tiivistelmä
Väitöstutkimuksessa selvitettiin etanolin ja sen ensimmäisen hajoamistuotteen, asetaldehydin, veren soluille ja molekyyleille aiheuttamia muutoksia. Tutkimuksilla on merkitystä alkoholin aiheuttamien kudosvaurioiden mekanismien selvittelyssä sekä kehitettäessä uusia menetelmiä alkoholin suurkulutuksen toteamiseksi aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa.
Asetaldehydi on erittäin reaktiivinen molekyyli, joka voi muodostaa sidostuotteita monien erilaisten valkuaisaineitten kanssa. Alkoholin suurkuluttajien verenkierrossa havaittiin tällaisia sidostuotteita sekä niitä vastaan muodostuneita, erityisesti IgA-luokan vasta-aineita. Koe-eläimissä tuotetuilla asetaldehydin ja proteiinien välisiä sidoksia tunnistavilla vasta-aineilla selvitettiin myös mahdollisuuksia uusien alkoholin suurkulutusta kuvaavien testien käyttöönottoon. Esimerkiksi asetaldehydin ja VLDL-kolesterolin välisiin sidostuotteisiin kohdistuva vasta-aine osoittautui tehokkaaksi pienillä asetaldehydipitoisuuksilla valmistettujen kondensaattien tunnistamisessa. Tämä havainto voi avata uusia mahdollisuuksia alkoholin liikakäytön toteamiseksi. Myös alkoholin käytön aiheuttamat autoimmuunivasteet voivat tutkimuksen mukaan osoittautua hyödyllisiksi esimerkiksi erilaisten maksasairauksien erottelussa.
Paljon alkoholia käyttävillä henkilöillä havaittiin veressä ja luuytimessä punasolujen ja niiden esiasteiden sisältävän asetaldehydin muovaamia rakenteita. Ne saattavat olla vaikuttamassa punasolujen poikkeavuuksien syntyyn alkoholisteilla. Alkoholin suurkuluttajille on tyypillistä että verenkierron punasolut ovat kooltaan tavanomaista suurempia ja punasolujen keskitilavuus (MCV) on suurentunut. Myös veren muiden solulinjojen poikkeavat määrät ovat tavallisia. Vähäiset verihiutaleitten määrät olivat alkoholisteilla yleisempiä kuin raittiilla verrokeilla tai kohtuukäyttäjillä. Luuytimessä alkoholin suurkuluttajilla on usein poikkeavaa rautakertymää sisältäviä punasoluja sekä poikkeavaa morfologiaa, mm. ylimääräistä sytoplasmista vakuolisaatiota, punasolujen ja verihiutaleitten esiasteissa voimakkaan päihtymyksen jälkeen. Tämän perusteella potilailta, joilla nämä arvot ovat poikkeavia, tulisi aina kysyä alkoholin käyttötottumuksista.
Asetaldehydi on erittäin reaktiivinen molekyyli, joka voi muodostaa sidostuotteita monien erilaisten valkuaisaineitten kanssa. Alkoholin suurkuluttajien verenkierrossa havaittiin tällaisia sidostuotteita sekä niitä vastaan muodostuneita, erityisesti IgA-luokan vasta-aineita. Koe-eläimissä tuotetuilla asetaldehydin ja proteiinien välisiä sidoksia tunnistavilla vasta-aineilla selvitettiin myös mahdollisuuksia uusien alkoholin suurkulutusta kuvaavien testien käyttöönottoon. Esimerkiksi asetaldehydin ja VLDL-kolesterolin välisiin sidostuotteisiin kohdistuva vasta-aine osoittautui tehokkaaksi pienillä asetaldehydipitoisuuksilla valmistettujen kondensaattien tunnistamisessa. Tämä havainto voi avata uusia mahdollisuuksia alkoholin liikakäytön toteamiseksi. Myös alkoholin käytön aiheuttamat autoimmuunivasteet voivat tutkimuksen mukaan osoittautua hyödyllisiksi esimerkiksi erilaisten maksasairauksien erottelussa.
Paljon alkoholia käyttävillä henkilöillä havaittiin veressä ja luuytimessä punasolujen ja niiden esiasteiden sisältävän asetaldehydin muovaamia rakenteita. Ne saattavat olla vaikuttamassa punasolujen poikkeavuuksien syntyyn alkoholisteilla. Alkoholin suurkuluttajille on tyypillistä että verenkierron punasolut ovat kooltaan tavanomaista suurempia ja punasolujen keskitilavuus (MCV) on suurentunut. Myös veren muiden solulinjojen poikkeavat määrät ovat tavallisia. Vähäiset verihiutaleitten määrät olivat alkoholisteilla yleisempiä kuin raittiilla verrokeilla tai kohtuukäyttäjillä. Luuytimessä alkoholin suurkuluttajilla on usein poikkeavaa rautakertymää sisältäviä punasoluja sekä poikkeavaa morfologiaa, mm. ylimääräistä sytoplasmista vakuolisaatiota, punasolujen ja verihiutaleitten esiasteissa voimakkaan päihtymyksen jälkeen. Tämän perusteella potilailta, joilla nämä arvot ovat poikkeavia, tulisi aina kysyä alkoholin käyttötottumuksista.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4962]