Ammatillinen opettajuus vuonna 2010: toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajan työn muutokset vuoteen 2010 mennessä
Vertanen, Ilkka (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Vertanen, Ilkka
Hämeen ammattikorkeakoulu
2002
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Väitöspäivä
2002-11-30Tiivistelmä
Ammatillinen koulutus ja ammatillisten opettajien työ on vuosien varrella kokenut suuria muutoksia ja muutosvauhti vain kiihtyy. Millaista ammatillista koulutusta edellytetään vuonna 2010 ja millaista on silloin opettajan työ? Tutkimuksessa on haettu vastauksia näihin kysymyksiin. Tutkimus koskee toisen asteen ammatillista koulutusta, jonkin verran on tarkasteltu myös ammatillista aikuiskoulutusta. Tutkimus pohjautuu vuosina 1998 2001 tehtyihin neljään osatutkimukseen, joista laajin on Opetushallituksen koordinoima opettajien koulutustarpeita selvittänyt projekti (OPEPRO).
Tutkimus on luonteeltaan tulevaisuusorientoitunut tutkimus, jossa tiedonhankinta tapahtui laadullisen tutkimuksen menetelmin. Osatutkimusten tiedonhankinnassa on hyödynnetty kirjallisuutta, eri intressiryhmien aikaisemmin tekemiä selvityksiä ja raportteja ja erilaisissa foorumeissa käytyjä keskusteluja. Tiedonhankintaa täydennettiin kyselyillä. Tutkimustyön oleellisena osana oli työseminaareissa asiantuntijoiden kanssa käydyt prosessoivat keskustelut.
Uudenlainen toimintaympäristö, lisääntyvä yhteistyö ja verkottunut toimintatapa, uudet pedagogiset virtaukset ja 2000-luvun aikuisopiskelijat omine odotuksineen muuttavat opettajan työnkuvaa ja roolia. 2000-luvun opiskelijat ovat modernin aikakauden opiskelijoita, joilla on edessään erilaisia tulevaisuuspolkuja. Työelämästä tulevien paineiden lisäksi myös opiskelijoiden odotukset, tarpeet ja valinnat tulevat asettamaan niin koulutuksen järjestäjän kuin opettajankin uuteen tilanteeseen.
Ammatillisen opettajuuden keskeisinä alueina ovat opettajan oma persoonallisuus, sosiaalisuus, vuorovaikutustaidot sekä ammatilliset toimintavalmiudet. Opettajuus ei ole kerran hankittu pysyvä ominaisuus, vaan se kehittyy jatkuvasti. Opettajuus kehittyy ihmissuhdeammattina, jossa korostuu valmius kohdata lisääntyvä oppijoiden erilaisuus, työympäristön vaihtelu ja ympäröivän yhteisön odotusten kirjo. Uudistuvan oppimiskäsityksen myötä opettajan työssä korostuu yhä enemmän myös taito käyttää työelämää oppimisympäristönä, kyky ottaa monipuolisesti huomioon alan kulttuuri ja sen kehittäminen sekä taito simuloida käytännön tilanteita ja osoittaa teorian ja käytännön yhteydet todellisissa tilanteissa. Opettajan omalle ammatilliselle osaamiselle asetetaan tulevaisuudessa entistä suuremmat vaatimukset. Työelämäyhteyksien ja kouluyhteisön sisäisten oppimisen mahdollisuuksien hyödyntämisen tulisi olla oppilaitoksen arkea.
Yhteiskunnan ja työelämän lisääntyvät muutokset asettavat ammatillisen opettajan työlle suuria vaatimuksia. Mistä tulevaisuudessa saadaan osaamisvaatimukset täyttäviä opettajia? Pätevien opettajien rekrytointi tulee joillakin koulutusaloilla olemaan suurin ongelma. Pätevillä opettajilla ei tarkoiteta muodollista kelpoisuutta vaan nimenomaan opetustyön edellyttämää pätevyyttä. Nyt on tarpeen, että koulutuksesta vastaavat poliittiset päättäjät, hallintoviranomaiset ja työelämän edustajat käyvät rakentavaa keskustelua koulutuspolitiikasta ja ennen kaikkea ammatillisesta koulutuksesta, jotta riittävän ajoissa pystytään ennakoimaan koulutuksen edellyttämät muutokset niin ammatillisessa koulutuksessa kuin opettajankoulutuksessa.
Tutkimus tuo uutta näkemystä ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen opettajan-koulutuksen kehittämiseen. Väitöskirjan tietoja voivat hyödyntää opetushenkilöstön lisäksi opetusalan hallintoviranomaiset, ammatilliset opettajakorkeakoulut, opettajien täydennyskoulutuksen tarjoajat, yritysten ja muiden työpaikkojen edustajat sekä muut koulutuksesta kiinnostuneet.
Tutkimus on luonteeltaan tulevaisuusorientoitunut tutkimus, jossa tiedonhankinta tapahtui laadullisen tutkimuksen menetelmin. Osatutkimusten tiedonhankinnassa on hyödynnetty kirjallisuutta, eri intressiryhmien aikaisemmin tekemiä selvityksiä ja raportteja ja erilaisissa foorumeissa käytyjä keskusteluja. Tiedonhankintaa täydennettiin kyselyillä. Tutkimustyön oleellisena osana oli työseminaareissa asiantuntijoiden kanssa käydyt prosessoivat keskustelut.
Uudenlainen toimintaympäristö, lisääntyvä yhteistyö ja verkottunut toimintatapa, uudet pedagogiset virtaukset ja 2000-luvun aikuisopiskelijat omine odotuksineen muuttavat opettajan työnkuvaa ja roolia. 2000-luvun opiskelijat ovat modernin aikakauden opiskelijoita, joilla on edessään erilaisia tulevaisuuspolkuja. Työelämästä tulevien paineiden lisäksi myös opiskelijoiden odotukset, tarpeet ja valinnat tulevat asettamaan niin koulutuksen järjestäjän kuin opettajankin uuteen tilanteeseen.
Ammatillisen opettajuuden keskeisinä alueina ovat opettajan oma persoonallisuus, sosiaalisuus, vuorovaikutustaidot sekä ammatilliset toimintavalmiudet. Opettajuus ei ole kerran hankittu pysyvä ominaisuus, vaan se kehittyy jatkuvasti. Opettajuus kehittyy ihmissuhdeammattina, jossa korostuu valmius kohdata lisääntyvä oppijoiden erilaisuus, työympäristön vaihtelu ja ympäröivän yhteisön odotusten kirjo. Uudistuvan oppimiskäsityksen myötä opettajan työssä korostuu yhä enemmän myös taito käyttää työelämää oppimisympäristönä, kyky ottaa monipuolisesti huomioon alan kulttuuri ja sen kehittäminen sekä taito simuloida käytännön tilanteita ja osoittaa teorian ja käytännön yhteydet todellisissa tilanteissa. Opettajan omalle ammatilliselle osaamiselle asetetaan tulevaisuudessa entistä suuremmat vaatimukset. Työelämäyhteyksien ja kouluyhteisön sisäisten oppimisen mahdollisuuksien hyödyntämisen tulisi olla oppilaitoksen arkea.
Yhteiskunnan ja työelämän lisääntyvät muutokset asettavat ammatillisen opettajan työlle suuria vaatimuksia. Mistä tulevaisuudessa saadaan osaamisvaatimukset täyttäviä opettajia? Pätevien opettajien rekrytointi tulee joillakin koulutusaloilla olemaan suurin ongelma. Pätevillä opettajilla ei tarkoiteta muodollista kelpoisuutta vaan nimenomaan opetustyön edellyttämää pätevyyttä. Nyt on tarpeen, että koulutuksesta vastaavat poliittiset päättäjät, hallintoviranomaiset ja työelämän edustajat käyvät rakentavaa keskustelua koulutuspolitiikasta ja ennen kaikkea ammatillisesta koulutuksesta, jotta riittävän ajoissa pystytään ennakoimaan koulutuksen edellyttämät muutokset niin ammatillisessa koulutuksessa kuin opettajankoulutuksessa.
Tutkimus tuo uutta näkemystä ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen opettajan-koulutuksen kehittämiseen. Väitöskirjan tietoja voivat hyödyntää opetushenkilöstön lisäksi opetusalan hallintoviranomaiset, ammatilliset opettajakorkeakoulut, opettajien täydennyskoulutuksen tarjoajat, yritysten ja muiden työpaikkojen edustajat sekä muut koulutuksesta kiinnostuneet.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4965]