Korkeakoulupoliittista vallankäyttöä oppimassa: tapausesimerkkinä ammattikorkeakoulujen vakinaistamis- ja laajentumisprosessi vuosina 1995-2000

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on vallankäytön luonteen ja sen ilmenemisen tulkinta ja ymmärtäminen ammattikorkeakoulujen vakinaistamis- ja laajentumisprosessissa vuosina 1995-2000. Tutkimus jakautuu kahteen pääosaan: teoreettiseen ja tapausesimerkkinä toteutettavaan empiiriseen osaan.

Työn lähtökohtana on teoreettisen viitekehyksen kautta jäsentää, tulkita ja ymmärtää tutkimuskohteena olevaa ilmiötä eli vakinaistamis- ja laajentumisprosessiin liittynyttä vallankäyttöä. Työn metodinen painopiste lähenee teoriaperusteista analyysia ja arviointia. Tiivistäen ilmaistuna teoria saa työssä tulkintavälineen aseman. Tavoitteena on teorian ja sen pohjalta luodun viitekehyksen ja aineiston välinen dialogimainen vuoropuhelu, jota täydennetään eri tutkijoiden esittämillä näkemyksillä. Työn dokumenttiaineisto painottuu kirjoitetussa muodossa olevaan, aitoon ja alkuperäiseen sekä selkeästi rajattuun tekstikorpukseen, jolle annettiin ja jolle muodostui keskeinen asema korkeakoulupoliittisia ratkaisuja tehtäessä.

Työn tulkintaprosessin myötä voidaan päätyä mm. toteamaan, että valta ei paikantunut tai sijoittunut ammattikorkeakoululaitoksen luomisen prosessin osalta ainoastaan valtakunnan tason toimijoille ja päätöksentekijöille eli suunta ei ole yksinomaan ylhäältä alhaalle. Kokonaisuuden onnistuminen ja toimivuuden turvaaminen jäivät ja jäävät pitkälti anojien eli paikallistason vastuulle. Vaihtoon liittyvää ulottuvuutta ja vuorovaikutusta tarvitaan prosessin jatkokehittämisen onnistumiseksi. Tarkasteltavassa prosessitodellisuudessa ilman paikallistason työpanosta ja muutoksen syvällisyyttä ja hallintaa - nimenomaan ammatillisen korkeakoulutuksen näkökulmasta - todellinen muutos jää puutteelliseksi. Viitekehyksen keskeisimmät ulottuvuudet nousevat selkeästi esille empiirisen aineiston tulkinnan myötä; vallankäyttö prosessitodellisuuden eri toimijatasojen menettelyjen osalta liikkui nollasummapeli - positiv-summekonflikt -ulottuvuudella, kuten myös mahdollistamisen ja antienergisoinnin ja toimintaa hankaloittavien ratkaisujen puitteissa. Vallankäyttö seurauksineen liikkui ylivallan ja yhteistoiminnallisen vallan kentissä. Valta kapasiteettina ja kykynä tulkita sekä omaa että toisten todellisuutta sekä kokonaisuuden hallintana - jopa edellä mainittujen ulottuvuuksien puutteenakin - saa keskeisen sisällön tarkasteltavan tapausesimerkin puitteissa. Vallan suhdeperusteinen ja muuttuva luonne tulee selvästi esille. Vallankäyttö näkyy selkeästi konkreettisessa toiminnassa paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella toimijatasolla.

Kun tilannetta tarkastellaan työn viitekehyksestä käsin, paljastuu valtakäsitteen hyödyntämisen ja tulkinnan jääneen prosessin kuluessa osittain rajautuneeksi. Työn pohjalta voi tulkita vallankäytön heijastusvaikutusten ja mahdollistamisulottuvuuden pohdinnan jääneen osittain keskeneräiseksi. Tehtyjen ratkaisujen ja valittujen periaatteiden seurauksena vallankäyttöön olennaisesti liittyvä kokonaisuuden hallinta ja kyky taata muutoksen syvällisyys eivät olleet ongelmattomia. Kaiken kaikkiaan kyse on työn otsikon mukaisesti vallankäytön oppimisesta. Samalla paljastuu vallankäytön haasteellisuus korkeakoulupolitiikkaa laajemminkin hallinnon kannalta.

Valtaan liittyvän todellisuuden tulkinta laajentaa prosessin ymmärtämistä. Samalla paljastuu viitekehyksen laajempi sovellettavuus ja tutkimuksen käyttökelpoisuus sekä vallan suhdeperusteinen ja muuttuva luonne. Perehtyminen työ viitekehykseen ja sen pohjalta tehtyyn empiiriseen tarkasteluun voi edistää muutosta ja sen hallittavuutta. Työ viitekehyksenä oleva mallikombinaatio, synteesi mahdollistaa suoraa vallan harjoittamista laajemman prosessinäkökulman ja auttaa ymmärtämään laaja-alaisemmin organisationaaliseen vallankäyttöön liittyvän toiminnan seurauksia. Siten käytetty malli monipuolistaa vallan tulkintaa.

The purpose of this study is to interpret and understand the nature and presence of the use of power in polytechnics during the years 1995 - 2000 when they were both being made permanent and undergoing expansion. The study is divided into two main parts: the theoretical and the empirical case study. The use of power within the process examined is interpreted through the theoretical part. Put concisely the theory becomes an interpretative tool in this study.

The study concerns itself with two principle levels, the national and the provincial / local: the relationship between and within these two is analysed and interpreted from the viewpoint of the use of power. The basic arrangement of the study is to consider the use of power through and with the help of the two earlier mentioned levels. The workings of the evaluation board of the polytechnics and its licensing section (initially a separate working group), government, parliament, the commission of education and culture, and the ministry of education form the national level of the empirical part of the study. These bodies can be broadly divided into two working groups: the political decision makers, and the specialists. The second level is made up of local and provincial questions of power, resources and dependency. North Savo Polytechnic and Pirkanmaa Polytechnic, both of which could not get permanent official status immediately on first application, have been chosen as examples of the local level. During the period studied North Savo Polytechnic applied for permanent status three times and made one application to broaden the mandate sought. Thus the process reality and entirety and its power dimensions and its changes can be seen. After these submissions the process continued in North Savo provisionally or as education based on agreement making certain units permanent. Pirkanmaa Polytechnic was assessed at the start of the process and again at the end of it when it got provisional approval for making the school permanent. Thus in the time period studied we can examine two different cases as examples within the local process. The study covers issues on both micro and macro levels. The central theme is to look at the process and its content dimension in its entirety. The views of both local and national influencers have been included to make the research more substantive. The use of power as part of process reality is modelled with the aid of two intersecting lines. At the ends of the horizontal line there are the power dimensions of authoritarian (power over) and co-operative (power with). The vertical line describes energy and anti-energy power dimensions; empowerment and action that hinders or even blocks it. Thus we have a four-field model that describes power dimensions in the building process and serves as a technical tool for the study and its theoretical framework. The starting point of the study is that "power moves" as a result of actions in the aforementioned four-field model even during the same process reality, and then the use of power takes different forms and has different consequences. The positions of the power wielders and power targets vary during social interaction and action. Power as a phenomenon manifests itself in varying non-static process relationships and a conclusion as a nil sum game or open conflict is not enough to keep the process developing positively. They are counterbalanced by reciprocal exchange relationships and the positive sum conflict dimension. The interpretation of process reality, securing a change, and management of the entirety become central.

The starting point of the study is, through the above-mentioned theoretical framework, to analyse, interpret and understand the phenomenon studied, i.e. the use of power in the process of awarding permanent status and broadening a mandate already received. The methodological emphasis comes close to theory based analyses and evaluation. The aim is a dialogue between on one hand the theory and the framework it's based on and on the other hand the data. This dialogue is then completed with views from various researchers. The documentary data consists mainly of written original, genuine and clearly defined bodies of text which were submitted and which formed a central part in the making of political decisions in the polytechnic field. Through the interpretation process of the study it can be stated that as regards the creation of the polytechnics that power was not only located at the level of national decision makers i.e. the direction is not only from the top to the bottom. Successful implementation and feasibility were and still are the contributory responsibility of the local level applicants. Interaction and reciprocity exchange are needed to make further development successful. Real change in the process reality will be incomplete if local level work input, management and depth of the change - especially from the viewpoint of the polytechnics - are not taken into consideration. The most central dimensions of the framework are brought out with the interpretation of the empirical data; the use of power in the differing action levels of the process reality was moving in the nil sum game - positive sum conflict dimension, as also in the facilitating / empowering and anti-energising / solution retardation dimension. The use of power with its results was moving in the fields of authoritarian (power over) and co-operative (power with). Power as capacity and as ability to interpret one's own and others´ reality and also as management of the entirety - even lacking of all the before mentioned dimensions - receives a central role in the case study examined. The changing and relationship based nature of power is brought out. The use of power can be seen clearly in the tangible actions at the local, provincial and national levels. When the situation is looked at from the framework of the study it can be seen that the utilisation and interpretation of the concept of power has remained partly limited in the course of the process or that the decision makers have not thought about it from the viewpoint of the framework. On the basis of the study it can be interpreted that the study of the reflex effects and facilitating / empowering dimension of the use of power has remained somewhat incomplete or that at least the knock on effects have not been studied in all aspects. As a result of the decisions made and the principles chosen the management of the entirety and the ability to secure the depth of the change that essentially go together with the use of power were not problem free. All in all it is about, in accordance with the title of the study, learning to use power. At the same time the challenging nature of the use of power in administration other than in the polytechnics is revealed.