Prothrombin time: evaluation of determination methods
Horsti, Juha (2002)
Horsti, Juha
Tampere University Press
2002
Kliininen kemia - Clinical Chemistry
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2002-10-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5450-2
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5450-2
Tiivistelmä
Veren hyytyminen on monimutkainen hyytymistekijöistä koostuva reaktiosarja ihmisessä. Warner (1934) ja Quick (1935) kehittivät toisistaan tietämättä ensimmäiset määritysmenetelmät tromboplastiiniajan määrittämiseksi. Myöhemmin Owren (1959) kehitti määritysmenetelmän, jossa oli erilainen periaate.
Tromboplastiiniaika on eniten pyydetty hyytymistesti rutiini laboratorioissa ja sitä käytetään mm. leikkauskelpoisuuden, maksantoiminnan ja antikoagulanttihoidon tutkimiseen. Merkittävin osuus ja nousu testin käytössä on kuitenkin oraalisen antikoagulanttihoidon seurannassa (Marevan lääkitys), jonka prevalenssi on Suomessa 0.6-0.7 %. Testien määrä kasvaa vuosittain n. 10 %. Väestön ikääntyminen ja hoidon säännöllinen seuranta vaikuttavat testitarpeen kasvuun.
Sitraattinäytettä (hyytymistekijäputki) on perinteisesti käytetty kaikkiin hyytymistutkimuksiin. Tämä näytemuoto ei sovellu muihin määrityksiin. Tutkimme tässä väitöskirjatyössä EDTA näytteen, joka on yleisnäyte hematologisiin määrityksiin, käyttökelpoisuutta myös tromboplastiiniajan määrittämiseen. Käytimme Owrenin menetelmää. Totesimme ensimmäistä kertaa maailmassa EDTA näytteen käyttökelpoiseksi ko. määritykseen, jolloin samasta näyteputkesta voidaan tehdä sekä hematologiset tutkimukset että tromboplastiiniaika. Näin voidaan säästää näytteenottoaikaa, materiaalikustannuksia, jätteen määrää ym.. EDTA näyte oli myös hyvin säilyvä huoneen lämmössä (6 h) analyysia varten.
Tutkimme ionisoidun kalsiumin (Ca++) pitoisuuksia hyytymis-reaktioseoksessa uudella kehittämällämme menetelmällä. EDTA näytettä käytettäessä on Ca++ pitoisuus reaktioseoksessa edullisempi kuin sitraatti näytettä käytettäessä. Vertailtaessa Quick ja Owren menetelmiä voitiin osoittaa Owren menetelmän riippumattomuus näytteen sitraattipitoisuudesta, kun taas Quick menetelmä on hyvin riippuvainen siitä.
Vertailtaessa Quick ja Owren menetelmiä saatiin INR tulosten välille epälineaarinen korrelaatio ja tulokset eivät olleet keskenään kliinisesti hyväksyttäviä arvoilla yli 2 INR yksikköä. Korjaamalla Owren menetelmän ISI arvoa saadaan tulokset hyväksyttäväksi 94%:n todennäköisyydellä. Tutkimme Quick ja Owren menetelmiä myös käyttämällä kahta eri reagenssia kummassakin menetelmässä ja tämän vaikutusta INR tulosten yhdenmukaisuuteen. Totesimme Quick menetelmän INR tulosten poikkeavan liikaa toisistaan kun taas Owren menetelmällä saadut tulokset olivat keskenään hyväksyttävät. Voimmekin tekemiemme tutkimusten perusteella suositella Owren menetelmän käyttöä Quick menetelmän sijasta. Owren menetelmä mahdollistaa EDTA näytteen käytön tromboplastiiniaika-tutkimuksissa ja INR tulokset ovat yhdenmukaisia käytettäessä eri reagensseja tai näytteitä, joissa on eri sitraattipitoisuus.
Tromboplastiiniaika on eniten pyydetty hyytymistesti rutiini laboratorioissa ja sitä käytetään mm. leikkauskelpoisuuden, maksantoiminnan ja antikoagulanttihoidon tutkimiseen. Merkittävin osuus ja nousu testin käytössä on kuitenkin oraalisen antikoagulanttihoidon seurannassa (Marevan lääkitys), jonka prevalenssi on Suomessa 0.6-0.7 %. Testien määrä kasvaa vuosittain n. 10 %. Väestön ikääntyminen ja hoidon säännöllinen seuranta vaikuttavat testitarpeen kasvuun.
Sitraattinäytettä (hyytymistekijäputki) on perinteisesti käytetty kaikkiin hyytymistutkimuksiin. Tämä näytemuoto ei sovellu muihin määrityksiin. Tutkimme tässä väitöskirjatyössä EDTA näytteen, joka on yleisnäyte hematologisiin määrityksiin, käyttökelpoisuutta myös tromboplastiiniajan määrittämiseen. Käytimme Owrenin menetelmää. Totesimme ensimmäistä kertaa maailmassa EDTA näytteen käyttökelpoiseksi ko. määritykseen, jolloin samasta näyteputkesta voidaan tehdä sekä hematologiset tutkimukset että tromboplastiiniaika. Näin voidaan säästää näytteenottoaikaa, materiaalikustannuksia, jätteen määrää ym.. EDTA näyte oli myös hyvin säilyvä huoneen lämmössä (6 h) analyysia varten.
Tutkimme ionisoidun kalsiumin (Ca++) pitoisuuksia hyytymis-reaktioseoksessa uudella kehittämällämme menetelmällä. EDTA näytettä käytettäessä on Ca++ pitoisuus reaktioseoksessa edullisempi kuin sitraatti näytettä käytettäessä. Vertailtaessa Quick ja Owren menetelmiä voitiin osoittaa Owren menetelmän riippumattomuus näytteen sitraattipitoisuudesta, kun taas Quick menetelmä on hyvin riippuvainen siitä.
Vertailtaessa Quick ja Owren menetelmiä saatiin INR tulosten välille epälineaarinen korrelaatio ja tulokset eivät olleet keskenään kliinisesti hyväksyttäviä arvoilla yli 2 INR yksikköä. Korjaamalla Owren menetelmän ISI arvoa saadaan tulokset hyväksyttäväksi 94%:n todennäköisyydellä. Tutkimme Quick ja Owren menetelmiä myös käyttämällä kahta eri reagenssia kummassakin menetelmässä ja tämän vaikutusta INR tulosten yhdenmukaisuuteen. Totesimme Quick menetelmän INR tulosten poikkeavan liikaa toisistaan kun taas Owren menetelmällä saadut tulokset olivat keskenään hyväksyttävät. Voimmekin tekemiemme tutkimusten perusteella suositella Owren menetelmän käyttöä Quick menetelmän sijasta. Owren menetelmä mahdollistaa EDTA näytteen käytön tromboplastiiniaika-tutkimuksissa ja INR tulokset ovat yhdenmukaisia käytettäessä eri reagensseja tai näytteitä, joissa on eri sitraattipitoisuus.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4965]