Humanistiska forskningsprocesser och informationssökare. Typologier för informationssökande forskare

Abstract

Väitöskirjassa tarkastellaan humanististen tutkijoiden tiedonhankintaa. Arkeologian, filosofian, taidehistorian sekä kielitieteen ja lingvistiikan aloilta haastateltiin 32 tutkijaa, ja 24 tutkijan haastattelut otettiin yksityiskohtaisempaan analyysiin. Kaikki tutkijat toimivat Etelä-Suomen yliopistoissa. Tutkimus tuotti kaksi typologiaa. Toinen niistä tyypittää tutkimusprosesseja ja toinen tietoa hakevia tutkijoita.

Tutkimuksessa tunnistettiin seitsemän tutkimusprosessityyppiä, ts. seitsemän eri tapaa tehdä tutkimusta: kärpänen, kiitäjäperhonen, mehiläinen, mittaritoukka, maamyyrä, kultarinta ja hämähäkki. Saman tieteenalan edustajat eivät välttämättä tehneet tutkimusta samalla tavalla, vaan suuriakin eroavuuksia olivat havaittavissa.

Tiedonhankkijan tyyppejä löytyi viisi: nuuskija, itsevarma keräilijä, herkuttelija, haulikkoampuja ja elitisti. Niiden suhteen saatiin sama tulos kuin tutkimusprosessityyppien osalta: tietyn tyypin edustajat eivät aina edusta samaa tieteenalaa. Samaa tiedonhankkijatyyppiä edustavat eivät kuitenkaan tehneet tutkimusta samalla tavalla. Tutkimuksessa havaittiin mm., että laitoskirjaston laadulla ja laajuudella ei ollut merkitystä sen suhteen mihin tyyppiin tutkija kuuluu.

Tutkimusprosessia ja tiedonhankintaa kuvaavat typologiat ovat uusia informaatiotutkimuksen alalla. Tärkeä havainto on, että tieteenala ei välttämättä määritä tiedonhankkijan tyyppiä. Tutkimus osoitti, että laitoskirjastojen merkitys humanististen tutkijoiden tiedonhankinnassa on melko suuri.

Tutkimuksen tulokset voivat olla hyödyksi kehitettäessä humanistisen alan tutkijoiden kirjasto- ja tietopalveluja. Tulokset osoittavat selvästi että laitoskirjastojen lakkauttaminen ja kokoelmien sisällyttäminen humanistisen tiedekunnan keskitetyn kirjaston kokoelmiin hankaloittaisivat merkittävästi tutkijoiden tiedonhankintaa. Internet ei korvaa laitoskirjaston kirjoja, jotka ovat lähellä tutkijaa.

Tutkimusta voidaan jatkaa mm. selvittämällä humanististen alan tutkijoiden kokemuksia kirjasto- ja tietopalveluista sekä tutkimalla heidän asenteitaan niitä kohtaan.