Regulation of inducible nitric oxide production in activated macrophages
Korhonen, Riku (2002)
Korhonen, Riku
Tampere University Press
2002
Farmakologia - Pharmacology
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2002-06-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5386-7
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5386-7
Tiivistelmä
Lääketieteen lisensiaatti Riku Korhosen farmakologian (lääkeaineopin) oppialaan kuuluvassa väitöskirjassa tutkittiin tulehdusta sääteleviä mekanismeja. Väitöskirjatutkimuksessa löydettiin uusi kortisonin vaikutusmekanismi. Lisäksi tutkimuksissa todettiin Gefilus-tuotteisiin lisättävän Lactobacillus rhamnosus GG:n säätelevän tulehdukseen osallistuvien solujen toimintaan.
Tulehdus on elimistön suojareaktio taudinaiheuttajia tai muita vahingollisia tekijöitä vastaan. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa mikrobit, erilaiset haitalliset kemialliset tai fysikaaliset tekijät, sekä mekaaniset vauriot. Tulehdusreaktion tarkoitus on poistaa elimistön hyvinvointia uhkaava tekijä, ja korjata syntyneet vauriot. Pitkittyessään tai kohdistuessaan väärin, kuten esimerkiksi reumassa tai astmassa, tulehdus aiheuttaa kudostuhoa ja taudin oireita. Tulehdusta säätelevät elimistön tuottamat välittäjäaineet, joita ovat muun muassa typpioksidi, eikosanoidit sekä sytokiinit.
Typpioksidi on vesiliukoinen, kaasumainen molekyyli, joka säätelee muun muassa monia sydän- ja verisuoniston fysiologisia toimintoja sekä toimii hermovälittäjäaineena. Immuunijärjestelmässä tulehduksen välittäjäaineet saavat valkosolut ja monet elimistön muut solut tuottamaan indusoituvaa typpioksidisyntaasi -entsyymiä, joka muodostaa suuria määriä typpioksidia. Tällöin typpioksidi toimii sekä elimistön puolustusvasteita säätelevänä välittäjäaineena että mikrobeja tappavana tekijänä. Tiedetään, että typpioksidi liittyy moniin kroonisiin tulehdussairauksiin kuten astmaan, nivelreumaan ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin.
Monet elimistön solut tuottavat typpioksidia vasteena tulehduksellisille signaaleille, mutta solunsisäiset mekanismit, jotka säätelevät typpioksidin tuottoa, ovat vielä epäselviä. Väitöskirjatyössä tutkittiin typpioksidituotantoon liittyviä mekanismeja solu- ja molekyylibiologisin menetelmin. Tutkimuksen päälöydös oli, että tulehduslääkkeenä käytettävä glukokortikoidi eli kortisoni vähensi typpioksidin tuotantoa geenitasolla. Vaikutus johtui typpioksidia tuottavan entsyymin lähetti-RNA:n nopeutuneesta hajoamisesta. Kyseessä on uusi glukokortikoidien vaikutusmekanismi, joka osaltaan selittää näiden lääkkeiden tulehdusta lievittävää vaikutusta. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin terveysvaikutteisen Lactobacillus rhamnosus GG:n (Gefilus) saavan aikaan typpioksidin tuotannon tulehdussoluissa, eli Lactobacillus rhamnosus GG:llä näyttää olevan elimistön puolustusvastetta sääteleviä vaikutuksia.
Väitöskirjatyö tuo uutta tietoa niiden geenien säätelystä, jotka aiheuttavat tulehduksessa tärkeän typpioksidin tuotantoa. Lisäksi tutkimus valaisee tulehduksen solutason mekanismeja, mikä on tärkeää tulehduksellisten sairauksien täsmälääkkeiden ja muiden kohdennettujen hoitojen kehitystyössä.
Tulehdus on elimistön suojareaktio taudinaiheuttajia tai muita vahingollisia tekijöitä vastaan. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa mikrobit, erilaiset haitalliset kemialliset tai fysikaaliset tekijät, sekä mekaaniset vauriot. Tulehdusreaktion tarkoitus on poistaa elimistön hyvinvointia uhkaava tekijä, ja korjata syntyneet vauriot. Pitkittyessään tai kohdistuessaan väärin, kuten esimerkiksi reumassa tai astmassa, tulehdus aiheuttaa kudostuhoa ja taudin oireita. Tulehdusta säätelevät elimistön tuottamat välittäjäaineet, joita ovat muun muassa typpioksidi, eikosanoidit sekä sytokiinit.
Typpioksidi on vesiliukoinen, kaasumainen molekyyli, joka säätelee muun muassa monia sydän- ja verisuoniston fysiologisia toimintoja sekä toimii hermovälittäjäaineena. Immuunijärjestelmässä tulehduksen välittäjäaineet saavat valkosolut ja monet elimistön muut solut tuottamaan indusoituvaa typpioksidisyntaasi -entsyymiä, joka muodostaa suuria määriä typpioksidia. Tällöin typpioksidi toimii sekä elimistön puolustusvasteita säätelevänä välittäjäaineena että mikrobeja tappavana tekijänä. Tiedetään, että typpioksidi liittyy moniin kroonisiin tulehdussairauksiin kuten astmaan, nivelreumaan ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin.
Monet elimistön solut tuottavat typpioksidia vasteena tulehduksellisille signaaleille, mutta solunsisäiset mekanismit, jotka säätelevät typpioksidin tuottoa, ovat vielä epäselviä. Väitöskirjatyössä tutkittiin typpioksidituotantoon liittyviä mekanismeja solu- ja molekyylibiologisin menetelmin. Tutkimuksen päälöydös oli, että tulehduslääkkeenä käytettävä glukokortikoidi eli kortisoni vähensi typpioksidin tuotantoa geenitasolla. Vaikutus johtui typpioksidia tuottavan entsyymin lähetti-RNA:n nopeutuneesta hajoamisesta. Kyseessä on uusi glukokortikoidien vaikutusmekanismi, joka osaltaan selittää näiden lääkkeiden tulehdusta lievittävää vaikutusta. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin terveysvaikutteisen Lactobacillus rhamnosus GG:n (Gefilus) saavan aikaan typpioksidin tuotannon tulehdussoluissa, eli Lactobacillus rhamnosus GG:llä näyttää olevan elimistön puolustusvastetta sääteleviä vaikutuksia.
Väitöskirjatyö tuo uutta tietoa niiden geenien säätelystä, jotka aiheuttavat tulehduksessa tärkeän typpioksidin tuotantoa. Lisäksi tutkimus valaisee tulehduksen solutason mekanismeja, mikä on tärkeää tulehduksellisten sairauksien täsmälääkkeiden ja muiden kohdennettujen hoitojen kehitystyössä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4901]