Oman elämänsä ehtoisa emäntä: maatilan emännän emäntäkuva työn mielekkyyden ja muutoksen näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan päätoimisen emännän elämää ja työtä sosiaalisten suhteiden kautta muodostuvien näkökulmien avulla. Selvitetään, miten emännät tuottavat puheissaan työnsä mielekkyyden. Emännyys on moninainen tapa toteuttaa naiseutta sukupuoli- ja sukupolviroolina, joka tarkoittaa laajennetussa perheessä kahden eri sukupolven naisen välisen suhteen sisältöä.

Keskeinen käsite on maailmankuvaa vastaava emäntäkuva, jonka rakentamisen analyyttisenä välineenä käytettiin reaalista, ideaalista ja, analyysin välivaiheen tuloksena, strategista emäntäkuvaa. Strateginen emäntäkuva muodostuu puheessa mielekkyyden turvaajaksi. Emännyyden erityispiirre on, ettei siihen ole koulutusta, ei rekrytointia eikä se sisällä uranousua. Emännäksi tullaan solmimalla av(i)oliitto viljelijän kanssa, mutta jonkinasteista emäntätutkintoa kaivattiin. Mielekkyys kumpusi työntäyteisistä päivistä, ihmissuhteista ja ajatuksesta, että emännyys on valinta olosuhteista ja kuormittavuudestaan huolimatta. Emännät sanoutuivat irti avustavan perheenjäsenen roolista, mutta myönsivät joustavansa ajankäytössään, jos tilan työt niin vaativat. Naiset kokivat olevansa tasa-arvoisia, vaikka tasa-arvon ulkoiset kriteerit eivät välttämättä toteutuneet. Epätasa-arvoisen tilanteen kyseenalaistamattomuus luo turvallisuuden tunteen.

Toimeliaat, yksinpuurtavat emännät osallistuivat kylätoimintaan kokematta itseään yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi. Kaikki aika koettiin työajaksi. Tavanomaista kotitaloutta laajempi taloustyö laskettiin kuuluvaksi maataloustöihin, joten haluttiin sen kartuttavan sosiaali- ja eläke-etuja. Yksi arjen käsittelytapa oli yrittäjyyspuhe. Kyse ei ollut emännyydestä erkaantumisesta, sillä varsinaiseen yrittäjyyteen ei ollut mahdollisuuksia, koska aika ja voimat kuluvat maataloustöissä. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin 1997, se koostuu 57 emännän puheista. Seitsemään ryhmähaastatteluun osallistui 26, ja haastattelujen perusteella laadittuun kyselyyn vastasi 31 emäntää. Eri vastaamistavoilla saatiin emäntäkuvan monipuolisuus esiin.

Tutkimusmenetelmä oli aineistoa kunnioittavaa, teemojen sisältöä erittelevää. Tuloksia voidaan hyödyntää jaksamiskeskusteluissa, neuvonta- ja mielenterveysalalla, maaseudun kehittämiskeskusteluissa, työterveyshuollossa pohdittaessa maataloustyön mielekkyyttä tai tulevaisuuden emäntien työtä EU:ssa.

The dissertation examines the points of view of living from the sayings of Finnish farmers' wives. It also addresses whether these view points reveal how they express the meaningfulness of their work. The material of qualitative research work consists the oral reports given in 1997 by 57 full-time farmers' wives. 26 women participated in seven group interviews and 31 responded to the questionnaire. A respectful approach of the material was applied in the analysis.

The real, ideal and strategic images are the analytical tools when constructing the image of the farmer's wife. The image is based on the values and attitudes , which they themselves possess and which people around them uphold. The real image is that of her as she is. The ideal image consists of endeavours and objectives, which women themselves and other people set. The strategic image is formed through actions as a defensive shield securing mental well-being. The farmers' wives disassociate themselves from the assistive role as a member of the family, but they do agree to be flexible in regard to their own work and free time if the work on the farm so requires.

A woman becomes a farmer's wife through marriage, there is no recruiting, no means of studying for it, not a career channel. The sense of being of assistance is upheld by the status in the extended family hierarchy. Next to the gender role, there rises a generational role, the relationship between two women of different generations. Processing everyday life is in question when women desist from upsetting patriarchal structures. They feel they are equal with men, even though the external criteria do not necessarily come true; the non-changeability of the situation creates a sense of security.