Integrating Usability with Concurrent Engineering in Mobile Phone Development
Ketola, Pekka (2002)
Ketola, Pekka
Tampere University Press Tampereen yliopisto
2002
Tietojenkäsittelyoppi - Computer Science
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2002-10-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5382-4
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5382-4
Tiivistelmä
Helppokäyttöisyys on yhä haastavampi tavoite. Tämä kävi ilmi toimintatutkimuksessa, jossa seurattiin matkapuhelimen tuotekehitysprosesseja, sekä kehitettiin menetelmiä, joilla käyttäjälähtöisestä suunnittelusta saadaan tehokasta ja vaikuttavaa. Matkapuhelinten sekä muiden henkilökohtaisten päätelaitteiden lisääntyvän toiminnallisuuden johdosta laitevalmistajat tarvitsevat parempia käyttäjälähtöistä suunnittelua tukevia prosesseja. Uudet ja innovatiiviset toiminnot yhdessä laitteiden teknisen monimutkaisuuden kanssa tuovat suunnitteluun epävarmuutta.
Tuotteiden valmistajilla on kasvavia haasteita tehdä tuotteistaan helppokäyttöisiä. Tämä johtuu siitä, että tuotteisiin yhdistetään jatkuvasti uusia tekniikoita, esimerkiksi digitaalikamera integroidaan matkapuhelimeen, ja käyttäjille tarjotaan erilaisia käyttötapoja. Mikäli laite ei ole riittävän helppokäyttöinen ja hyödyllinen, asiakkaat eivät osaa tai halua käyttää tuotetta, vaikka se olisikin teknisesti virheetön. Tällöin valmistaja ottaa käytettävyysriskin.
Käyttäjälähtöinen suunnittelu tarkoittaa sitä, että asiakas osallistuu tuotteen suunnitteluun jo tuotekehityksen alkuvaiheissa, ja että asiakkaan tarpeet ja käyttötavat huomioidaan eri tavoin, muun muassa mahdollistamalla tuotteen helppo käyttöönotto. Käyttäjälähtöistä suunnittelua tekevät usein erityiset käytettävyyssuunnittelijat yhdessä muiden tuotesuunnittelijoiden kanssa.
Useat elektroniset kulutustuotteet, kuten matkapuhelimet, valmistetaan limittämällä eri suunnitteluaktiviteetit samanaikaisiksi tuotekehityksen nopeuttamiseksi. Esimerkiksi tuotteen teollinen muotoilu, ohjelmisto ja elektroniikka suunnitellaan samanaikaisesti eri suunnitteluryhmissa, ja nämä elementit yhdistetään toimivaksi laitteeksi sovittuna ajankohtana.
Mikäli limittäinen tuotekehitysprosessi ei alkujaan tue käyttäjälähtöistä suunnittelua, on tuotekehitysryhmällä sekä käytettävyyssuunnittelijoilla yhä suurempia haasteita tehdä yhä monipuolisemmista laitteista helppokäyttöisiä. Tällöin vaihtoehtoina on joko muuttaa koko tuotekehitysprosessi käyttäjälähtöiseksi tai lisätä siihen toimintoja, jotka mahdollistavat käyttäjälähtöisen suunnittelun.
Tässä tutkimuksessa kehitettiin sekä toimintoja, joilla käyttäjälähtöinen suunnittelu saadaan paremmin ja oikea-aikaisesti mukaan limittäiseen tuotekehitysprosessiin että ohjeita, jotka auttavat käytettävyyssuunnittelijoita toimimaan menestyksekkäämmin suurissa ja moniulotteisissa tuotekehityshankkeissa. Tavallisin vaikeus käytettävyysongelmien poistamisessa liittyy siihen, että ongelma tunnistetaan ja tunnustetaan liian myöhäisessä vaiheessa. Muita haasteita ovat tuotekehityksen nopeus sekä kehittettävänä olevien tuotteiden luottamuksellisuus, joka usein hankaloittaa käyttäjien osallistumista tuotekehitykseen.
Tuotekehitysprojektin alkumetreillä on tarpeen tehdä erityinen arviointi tuotteeseen liittyvistä käytettävyyshaasteista ja -riskeistä, sekä hahmotella, kuinka niitä voidaan ratkoa. Arvioinnin pohjalta voidaan laatia tuoteprojektille käytettävyyssuunnitelma, joka varmistaa, että riittävät käyttäjälähtöisen suunnittelun elementit ovat projektissa mukana. Tuotekehityksen aikana on tarpeen systemaattisesti seurata ja käsitellä esiin nousevia käytettävyysriskejä.
Tutkimus osoittaa, että suuressa organisaatiossa ja monimutkaisten tuotteiden suunnittelussa käytettävyyssuunnittelu sekä kehitetyt menetelmät ja ohjeet poistavat suunnitteluun liittyviä epävarmuustekijöitä sekä käytettävyysriskejä, lisäävät kommunikointia limittäisten suunnitteluryhmien välillä ja kannustavat osapuolia aktiivisemmin katsomaan tuotetta asiakkaan näkökulmasta. Parhaassa tapauksessa käytettävyysongelmien synty pystytään välttämään kokonaan, tai ne voidaan ratkoa jo varhaisimmissa suunnitteluvaiheissa. Näin tuotesuunnittelun aikana vältytään kalliilta muutoksilta myöhemmissä vaiheissa.
Tuotteiden valmistajilla on kasvavia haasteita tehdä tuotteistaan helppokäyttöisiä. Tämä johtuu siitä, että tuotteisiin yhdistetään jatkuvasti uusia tekniikoita, esimerkiksi digitaalikamera integroidaan matkapuhelimeen, ja käyttäjille tarjotaan erilaisia käyttötapoja. Mikäli laite ei ole riittävän helppokäyttöinen ja hyödyllinen, asiakkaat eivät osaa tai halua käyttää tuotetta, vaikka se olisikin teknisesti virheetön. Tällöin valmistaja ottaa käytettävyysriskin.
Käyttäjälähtöinen suunnittelu tarkoittaa sitä, että asiakas osallistuu tuotteen suunnitteluun jo tuotekehityksen alkuvaiheissa, ja että asiakkaan tarpeet ja käyttötavat huomioidaan eri tavoin, muun muassa mahdollistamalla tuotteen helppo käyttöönotto. Käyttäjälähtöistä suunnittelua tekevät usein erityiset käytettävyyssuunnittelijat yhdessä muiden tuotesuunnittelijoiden kanssa.
Useat elektroniset kulutustuotteet, kuten matkapuhelimet, valmistetaan limittämällä eri suunnitteluaktiviteetit samanaikaisiksi tuotekehityksen nopeuttamiseksi. Esimerkiksi tuotteen teollinen muotoilu, ohjelmisto ja elektroniikka suunnitellaan samanaikaisesti eri suunnitteluryhmissa, ja nämä elementit yhdistetään toimivaksi laitteeksi sovittuna ajankohtana.
Mikäli limittäinen tuotekehitysprosessi ei alkujaan tue käyttäjälähtöistä suunnittelua, on tuotekehitysryhmällä sekä käytettävyyssuunnittelijoilla yhä suurempia haasteita tehdä yhä monipuolisemmista laitteista helppokäyttöisiä. Tällöin vaihtoehtoina on joko muuttaa koko tuotekehitysprosessi käyttäjälähtöiseksi tai lisätä siihen toimintoja, jotka mahdollistavat käyttäjälähtöisen suunnittelun.
Tässä tutkimuksessa kehitettiin sekä toimintoja, joilla käyttäjälähtöinen suunnittelu saadaan paremmin ja oikea-aikaisesti mukaan limittäiseen tuotekehitysprosessiin että ohjeita, jotka auttavat käytettävyyssuunnittelijoita toimimaan menestyksekkäämmin suurissa ja moniulotteisissa tuotekehityshankkeissa. Tavallisin vaikeus käytettävyysongelmien poistamisessa liittyy siihen, että ongelma tunnistetaan ja tunnustetaan liian myöhäisessä vaiheessa. Muita haasteita ovat tuotekehityksen nopeus sekä kehittettävänä olevien tuotteiden luottamuksellisuus, joka usein hankaloittaa käyttäjien osallistumista tuotekehitykseen.
Tuotekehitysprojektin alkumetreillä on tarpeen tehdä erityinen arviointi tuotteeseen liittyvistä käytettävyyshaasteista ja -riskeistä, sekä hahmotella, kuinka niitä voidaan ratkoa. Arvioinnin pohjalta voidaan laatia tuoteprojektille käytettävyyssuunnitelma, joka varmistaa, että riittävät käyttäjälähtöisen suunnittelun elementit ovat projektissa mukana. Tuotekehityksen aikana on tarpeen systemaattisesti seurata ja käsitellä esiin nousevia käytettävyysriskejä.
Tutkimus osoittaa, että suuressa organisaatiossa ja monimutkaisten tuotteiden suunnittelussa käytettävyyssuunnittelu sekä kehitetyt menetelmät ja ohjeet poistavat suunnitteluun liittyviä epävarmuustekijöitä sekä käytettävyysriskejä, lisäävät kommunikointia limittäisten suunnitteluryhmien välillä ja kannustavat osapuolia aktiivisemmin katsomaan tuotetta asiakkaan näkökulmasta. Parhaassa tapauksessa käytettävyysongelmien synty pystytään välttämään kokonaan, tai ne voidaan ratkoa jo varhaisimmissa suunnitteluvaiheissa. Näin tuotesuunnittelun aikana vältytään kalliilta muutoksilta myöhemmissä vaiheissa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4990]