Infant Mortality and its Underlying Determinants in Rural Malawi
Espo, Merimaaria (2002)
Espo, Merimaaria
Tampere University Press
2002
Lastentautioppi - Paediatrics
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2002-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5353-0
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5353-0
Tiivistelmä
Tutkimme Malawin maaseudulla, Saharan alapuoleisessa Afrikassa imeväisikäisten (0-1 vuotiaat)lasten kuolleisuuden välittömiä syitä ja taustalla olevia altistavia riskitekijöitä. Tutkimus oli pitkittäinen prospektiivinen kohorttitutkimus, johon osallistui Lungwenan 24 kylän alueelta terveyskeskuksen äitiysneuvolaan tulleet raskaanaolevat äidit vuosina 1995-1996, ja heidän elävänä syntyneet 760 lastaan. Tavoitimme 35 raskaanaolevaa naista lukuunottamatta kaikki kesän 1995-helmikuu 1997 aikana alueelle syntyneet lapset (95% osallistuminen).
Äideiltä tutkimme raskaudenaikaista terveyttä seuraamalla heidän raskaudenkestoaan, verenpainetta, mahdollista anemisoitumista,malaria -ja HIV-infektioita, sekä painonnousua. Syntymätapahtumat ja syntyneen paino,pituus ja tarkka syntymäaika kirjattiin viikon sisällä syntymästä kotikäynnillä. Lisäksi vastasyntyneet tutkittiin yhden kuukauden ikään mennessä neuvolakäynnillä. Paikalliset tutkimusapulaiset mittasivat lapsen kasvua ja kysyivät sairastuvuuden ja hoitoonhakeutumisen, sekä tarkistivat rokotukset neuvolakorteista kuukausittain kotikäynneillä 18 kuukauden ikään saakka. Lisäksi imeväisten rintaruokinta ja lisäravinnon antaminen selvitettiin näiden käyntien aikana. Jos lapsi kuoli, hänen kotiinsa tehtiin kuukauden sisällä kotikäynti, jonka yhteydessä haastatellen selvitettiin mahdollinen kolinsyy (Verbal autopsy-menetelmä).
Imeväiskuolemia kohortissa tapahtui 100, eli imeväiskuolleisuus oli 136/1000 elävänä syntynyttä (7. korkein luku maailmassa, rauhanaikaisita maista vain Nigerillä korkeampi imeväiskuolleisuus). Kaksi kolmestalapsesta kuoli joko keuhkokuumeeseen, malariaan tai ripuliin, ja imeväiskuolleisuus jatkui tasaisena koko 1. ikävuoden ajan. Monimuutuujaanalyysin mukaan ensisynnyttäjyys, äidin HIV-infektio (19% naisista HIV-positiivisia) sekä syntymä juuri sadekauden jälkeen olivat imeväiskuolleisuuden riskitekijöitä.
Hoitoonhakeutuminen kansanparantajalle ennen terveyskeskusta oli riski kuolemalle, niin myös asuminen kaukana terveyskeskuksesta. Yli 90% lapsista oli rokotettu tuberkuloosia, poliota, kurkkumätää-hinkuyskää-jäykkäkouristusta vastaan, mutta 40% lapsista puuttui tuhkarokkorokotesuoja 1 vuoden iässä.Lapset rintaruokittiin keskimäärin 27 kuukauteen saakka, mutta pelkästään rintamaidon antaminen ensimmäisen 4-6 kk aikana ei toteutunut ollenkaan Lungwenassa; vain 19% imetti pelkästään 1, ja 8% 2 kuukauden iässä, ja tämä on selvä riski imeväisten ripulitaudeille, hengitystietulehduksille sekä HIV-tartunnan välittymiselle lapseen.
Yhden vuoden iässä lapsista 70% oli kroonisesti aliravittuja ja 40% alipainoisia. Krooninen aliravitsemus voi liittyä jopa 1/2 imeväiskuolemista, ja riskinä tähän Lungwenassa oli pieni syntymäpaino, väärät ruokintatavat imeväisikäiselle, korkea sairastuvuus tulehdustauteihin sekä poika-sukupuoli. Pojilla oli merkitsevästi enemmän vakavaa aliravitsemusta kuin tytöillä.
Tämä tutkimus edistää merkittävästi tietämystä imeväiskuolleisuuden altistavista taustatekijöistä Saharan alapuoleisessa Afrikassa, jossa 27 kolmestakymmenestä maasta, joissa on korkeimmat imeväiskuolleisuusluvut maailmassa,sijaitsevat. Lisäksi kuvasimme tarkasti 760 lapsen kohortin kasvun, aliravitsemuksen kehittymisen, sairastuvuuden ja hoitooonhakeutumisen, sekä ravitsemustiedot ja analysoimme riskitekijät kylätasolla ensimmäisen ikävuoden tervysongelmille. Vastaavaa tutkimusta Afrikasta ei ole ennen julkaistu. Jatkossa olisi tärkeää selvittää syitä poikien aliravitsemukseen, kiinnittää huomiota oikeaan imetystapaan ilman muita lisäravinteita sekä tuhkarokkorokotteiden tehostettuun antamiseen.
Äideiltä tutkimme raskaudenaikaista terveyttä seuraamalla heidän raskaudenkestoaan, verenpainetta, mahdollista anemisoitumista,malaria -ja HIV-infektioita, sekä painonnousua. Syntymätapahtumat ja syntyneen paino,pituus ja tarkka syntymäaika kirjattiin viikon sisällä syntymästä kotikäynnillä. Lisäksi vastasyntyneet tutkittiin yhden kuukauden ikään mennessä neuvolakäynnillä. Paikalliset tutkimusapulaiset mittasivat lapsen kasvua ja kysyivät sairastuvuuden ja hoitoonhakeutumisen, sekä tarkistivat rokotukset neuvolakorteista kuukausittain kotikäynneillä 18 kuukauden ikään saakka. Lisäksi imeväisten rintaruokinta ja lisäravinnon antaminen selvitettiin näiden käyntien aikana. Jos lapsi kuoli, hänen kotiinsa tehtiin kuukauden sisällä kotikäynti, jonka yhteydessä haastatellen selvitettiin mahdollinen kolinsyy (Verbal autopsy-menetelmä).
Imeväiskuolemia kohortissa tapahtui 100, eli imeväiskuolleisuus oli 136/1000 elävänä syntynyttä (7. korkein luku maailmassa, rauhanaikaisita maista vain Nigerillä korkeampi imeväiskuolleisuus). Kaksi kolmestalapsesta kuoli joko keuhkokuumeeseen, malariaan tai ripuliin, ja imeväiskuolleisuus jatkui tasaisena koko 1. ikävuoden ajan. Monimuutuujaanalyysin mukaan ensisynnyttäjyys, äidin HIV-infektio (19% naisista HIV-positiivisia) sekä syntymä juuri sadekauden jälkeen olivat imeväiskuolleisuuden riskitekijöitä.
Hoitoonhakeutuminen kansanparantajalle ennen terveyskeskusta oli riski kuolemalle, niin myös asuminen kaukana terveyskeskuksesta. Yli 90% lapsista oli rokotettu tuberkuloosia, poliota, kurkkumätää-hinkuyskää-jäykkäkouristusta vastaan, mutta 40% lapsista puuttui tuhkarokkorokotesuoja 1 vuoden iässä.Lapset rintaruokittiin keskimäärin 27 kuukauteen saakka, mutta pelkästään rintamaidon antaminen ensimmäisen 4-6 kk aikana ei toteutunut ollenkaan Lungwenassa; vain 19% imetti pelkästään 1, ja 8% 2 kuukauden iässä, ja tämä on selvä riski imeväisten ripulitaudeille, hengitystietulehduksille sekä HIV-tartunnan välittymiselle lapseen.
Yhden vuoden iässä lapsista 70% oli kroonisesti aliravittuja ja 40% alipainoisia. Krooninen aliravitsemus voi liittyä jopa 1/2 imeväiskuolemista, ja riskinä tähän Lungwenassa oli pieni syntymäpaino, väärät ruokintatavat imeväisikäiselle, korkea sairastuvuus tulehdustauteihin sekä poika-sukupuoli. Pojilla oli merkitsevästi enemmän vakavaa aliravitsemusta kuin tytöillä.
Tämä tutkimus edistää merkittävästi tietämystä imeväiskuolleisuuden altistavista taustatekijöistä Saharan alapuoleisessa Afrikassa, jossa 27 kolmestakymmenestä maasta, joissa on korkeimmat imeväiskuolleisuusluvut maailmassa,sijaitsevat. Lisäksi kuvasimme tarkasti 760 lapsen kohortin kasvun, aliravitsemuksen kehittymisen, sairastuvuuden ja hoitooonhakeutumisen, sekä ravitsemustiedot ja analysoimme riskitekijät kylätasolla ensimmäisen ikävuoden tervysongelmille. Vastaavaa tutkimusta Afrikasta ei ole ennen julkaistu. Jatkossa olisi tärkeää selvittää syitä poikien aliravitsemukseen, kiinnittää huomiota oikeaan imetystapaan ilman muita lisäravinteita sekä tuhkarokkorokotteiden tehostettuun antamiseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4772]