Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Visiot oppilaitoksen johtamisessa -Tulevaisuuden tahtotilaa muodostamassa

Kirveskari, Tuija (2003)

 
Avaa tiedosto
951-44-5677-7.pdf (864.6Kt)
Lataukset: 



Kirveskari, Tuija
Tampere University Press
2003

Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2003-05-23
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5677-7

Kuvaus

Research Centre for Vocational Education - Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus
Tiivistelmä
Tutkimuksessa on käytetty brittiläistä diskurssinalyysia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppilaitosjohdon aikaperspektiivi vaihtelee lyhyestä, keskipitkään ja pitkään. Pitkän aikaperspektiivin omaavat henkilöt ovat todellisia visionaareja. Heidän tulevaisuuden tahtotilansa sisältää harvempia tavoitteita kuin keskipitkän aikaperspektiivin omaavilla. Todelliset visionaarit kantavat sekä hyöty- että sankariarvoja. Heidän puheensa sisältää enemmän persoonapronominien käyttöä kuin muilla ryhmillä. Persoonapronominien käyttöön liittyy mielenkiintoinen havainto. Todelliset visionaarit sisällyttävät visioihin myös työtä organisoivan rakenteen.

Keskipitkän aikaperspektivin omaavat sisällyttävät runsaasti tavoitteita visioihin. He eivät erottele tärkeitä ja vähemmän tärkeitä tavoitteita. Tämän ryhmän edustajia kutsutaan kehittäjiksi. He etsivät organisaation tehokkuutta kehittämällä kaikkea samanaikaisesti. Heidän vaaranaan on loppuunpalaminen.

Tutkimusryhmässä oli mukana myös kaksi johtajaa, joilla aikaperspektiivi on kaventunut päivittäistehtävien hoitamiseen. He etsivät hyötyä ja erityisesti hyötyä itselle. Näiden puheiden takana on selkeästi päätöksentekojärjestelmä tai yksittäinen henkilö, joka on poistanut johtajalta hänen valtuutensa.

Tutkimuksen johtopäätöksinä, erityisesti esiymmärryksenä toteutettu käsitteiden konstruointi osoittavat, että jatkossakin on tarvetta tutkimukselle, joka lähtee epistemologisista lähtökohdista.

Tutkimuksen käytännön merkitys liittyy johtamisjärjestelmään. Organisaatioiden johtoryhmien tulee keskustella valtuuksista, jotka ovat kaikille osapuolille aktivoivia, yhteisvastuullisuuden kehittämistä tarvitaan sekä kielenkäytön harjoittelua työtä organisoivaan muotoon. Oppilaitosjohdon koulutuksessa tulisi nykyistä enemmän harjoitella työskentelyä aikaperspektiivillä, osittaa strategisia tavoitteita ja harjoitella tavoitteiden rajausta.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [5238]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste