Sleeping habits, sleep disorders and daytime sleepiness in schoolchildren

Abstract

Tutkimus on vuosina 1988- 1991 kerätty kysely- ja haastattelututkimus, jossa on selvitetty peruskouluikäisten nukkumistottumuksia, unihäiriöitä ja päiväväsymystä. Päiväväsymyksen kehitystä on arvioitu seurannan aikana ja pyritty selvittämään myös sen mahdollisia syitä. Ensimmäisessä kyselyssä todettiin, että nukkumistottumukset muuttuvat olennaisesti murrosiässä. Nukkumaanmenoaika myöhäistyy ja nukkumisaika arkisin lyhenee. Viikonloppuna rytmi viivästyy vielä enemmän, mutta nukkumisaika pitenee verrattuna arkiöihin. Unihäiriöissä ei ollut huomattavia eroja eri ikäryhmissä, mutta kuorsaus oli pojilla yleisempää ja unien näkeminen tytöillä. Päiväväsymystä esiintyi 21%lla vastanneista. Päiväväsymys oli yleisempää niillä, joiden nukkumistottumukset olivat epäsäännöllisemmät (lyhyt nukkumisaika viikolla, viivästynyt unirytmi ja pitkä nukkumisaika viikonloppuisin). Myös unihäiriöitä (unettomuus, yöheräily, unissapuhuminen, unien näkeminen) esiintyi enemmän päiväväsyneillä. He katselivt myös enemmän videoita ja heidän vanhemmillaan oli enemmän uniongelmia.

Seurannassa päiväväsymys oli hävinnyt puolelta, mutta 28% virkeistä verrokeista oli tullut väsyneeksi. Tässä vaiheessa epäsäännölliset nukkumistottumukset ja yöheräily liittyivät edelleen päiväväsymykseen. Alunperin virkeiden verrokkien ryhmässä oire oli yleisempi paremmin koulussa menestyvillä. Viimeisenä vaiheena tutkimuksessa tehtiin haastattelu, jossa pyrittiin selvittämään erityisesti elämäntapojen merkitystä päiväväsymyksessä. Merkittävimmäksi tekijäksi osoittautuivat kuitenkin unihäiriöt, fyysiset sairaudet ja depressiivinen mieliala. Alkoholin runsas nauttiminen oli yleisempää niiden nuorten keskuudessa, jotka olivat poteneet päiväväsymystä koko seurannan ajan. Elämäntapojen vaikutus päiväväsymykseen oli odotettua vähäisempää. Koluterveydenhuollossa olisi syytä kiinnittää huomiota lasten nukkumistottumuksiin ja unihäiriöihin sekä päiväväsymysoireeseen erityisesti niillä nuorilla, joiden oireet ovat pysyviä luonteeltaan.

The present thesis includes two questionnaire studies and one interview from years 1988-1991, and concerns sleeping habits, sleep disorders and daytime sleepiness in schoolchildren. The development and causes of daytime sleepiness were the main interest of the study. In the first study it was found that sleeping habits change markedly during puberty. Bedtime delayed and sleeping time during weeknights became shorter. At weekends the rhythm delayed still more but sleeping time became longer. There were no remarkable differences in sleep disorders between different agegroups but snoring was more common in boys and dreaming in girls. Daytime sleepiness occurred in 21% of responses. It was more common in those children with irregular sleeping habits (a short sleeping time on weeknights and delayed sleep rhythm at weekends), frequent sleep disorders (insomnia, nightwaking, sleeptalking, dreaming) and a lot of video watching. The sleepy schoolchildren had also more often parents with frequent sleep disorders. In the follow-up questionnaire two years later daytime sleepiness had disappeared in half of the cases, but 28% of alert controls had become sleepy. Irregular sleeping habits and night waking were still more common in the sleepy schoolchildren than in the alert ones. In the group of controls those with better school progress had more daytime sleepiness than the others. In the interview study three years after the first questionnaire the meaning of life habits was evaluated in association with daytime sleepiness. However, the most significant predictors were sleep disorders, physical illnesses and depressive emotions. Those adolescents who had had daytime sleepiness in every step of the study drank more alcohol than those who had been alert all the time. The effect of life habits was, however, lesser than expected. In the future, more attention should be paid to those schoolchildren who are chronically sleepy. Sleeping habits and sleep disorders should be inquired more often in school health care.