Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Sleeping habits, sleep disorders and daytime sleepiness in schoolchildren

Saarenpää-Heikkilä, Outi (2001)

 
Avaa tiedosto
951-44-5243-7.pdf (418.5Kt)
Lataukset: 



Saarenpää-Heikkilä, Outi
Tampere University Press
2001

Lastenneurologia - Paediatric Neurology
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2001-12-15
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5243-7
Tiivistelmä
Tutkimus on vuosina 1988- 1991 kerätty kysely- ja haastattelututkimus, jossa on selvitetty peruskouluikäisten nukkumistottumuksia, unihäiriöitä ja päiväväsymystä. Päiväväsymyksen kehitystä on arvioitu seurannan aikana ja pyritty selvittämään myös sen mahdollisia syitä. Ensimmäisessä kyselyssä todettiin, että nukkumistottumukset muuttuvat olennaisesti murrosiässä. Nukkumaanmenoaika myöhäistyy ja nukkumisaika arkisin lyhenee. Viikonloppuna rytmi viivästyy vielä enemmän, mutta nukkumisaika pitenee verrattuna arkiöihin. Unihäiriöissä ei ollut huomattavia eroja eri ikäryhmissä, mutta kuorsaus oli pojilla yleisempää ja unien näkeminen tytöillä. Päiväväsymystä esiintyi 21%lla vastanneista. Päiväväsymys oli yleisempää niillä, joiden nukkumistottumukset olivat epäsäännöllisemmät (lyhyt nukkumisaika viikolla, viivästynyt unirytmi ja pitkä nukkumisaika viikonloppuisin). Myös unihäiriöitä (unettomuus, yöheräily, unissapuhuminen, unien näkeminen) esiintyi enemmän päiväväsyneillä. He katselivt myös enemmän videoita ja heidän vanhemmillaan oli enemmän uniongelmia.

Seurannassa päiväväsymys oli hävinnyt puolelta, mutta 28% virkeistä verrokeista oli tullut väsyneeksi. Tässä vaiheessa epäsäännölliset nukkumistottumukset ja yöheräily liittyivät edelleen päiväväsymykseen. Alunperin virkeiden verrokkien ryhmässä oire oli yleisempi paremmin koulussa menestyvillä. Viimeisenä vaiheena tutkimuksessa tehtiin haastattelu, jossa pyrittiin selvittämään erityisesti elämäntapojen merkitystä päiväväsymyksessä. Merkittävimmäksi tekijäksi osoittautuivat kuitenkin unihäiriöt, fyysiset sairaudet ja depressiivinen mieliala. Alkoholin runsas nauttiminen oli yleisempää niiden nuorten keskuudessa, jotka olivat poteneet päiväväsymystä koko seurannan ajan. Elämäntapojen vaikutus päiväväsymykseen oli odotettua vähäisempää. Koluterveydenhuollossa olisi syytä kiinnittää huomiota lasten nukkumistottumuksiin ja unihäiriöihin sekä päiväväsymysoireeseen erityisesti niillä nuorilla, joiden oireet ovat pysyviä luonteeltaan.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [5164]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste