Viljelijän työperäinen astma

Abstract

Viljelijän astma-ohjelmassa on yhdistetty työhygieeninen ja kliininen tutkimustieto. Potilaiden oireisiin, työtapoihin, allergologisiin löydöksiin ja ammattiastmadiagnostiikkaan on yhdistetty työhygieeniset mittaustulokset.

Tutkimuksen mukaan maatalouden ammattiastmoja Suomessa aiheuttivat pääosin kolme tekijää lehmäepiteeli, jauhot/viljat ja varastopunkit. Lehmäepiteelin hallitseva osuus on muista maista poikkeava ilmiö. Tämä selittynee osittain suomalaisen maatalouden rakenteellisilla tekijöillä ja osittain diagnostiikkaan liittyvillä tulkintatavoilla.

Tämän tutkimuksen mukaan potilaiden omien tai heidän vanhempiensa atopiataustojen avulla ei voi ennustaa riskiä sairastua ammattiastmaan. Vanhempien tai sisarusten astma lisää sinänsä todennäköisyyttä sairastua astmaan. Säännöllisesti karjanhoitoon ja viljan/jauhojen käsittelyyn osallistuvilla oli merkitsevästi enemmän myönteisiä allergialöydöksiä. Heidän lopullinen diagnoosinsa oli myös selvästi useammin ammattiastma kuin niiden diagnoosi, jotka osallistuivat ajallisesti vähemmän näihin työvaiheisiin. Pitkä altistumisaika näyttää olevan merkitsevä tekijä, mutta esim. erilaisilla työtavoilla ei todennäköisesti ole suurta merkitystä. Osallistumisessa karjanharjaukseen oli tosin eroja, mutta se työvaihe ei käytännössä toistu kovinkaan usein.

Työhygieenisillä oloilla ei pääsääntöisesti muutoinkaan ole suurta merkitystä ammattiastmaan sairastumisessa. Astmadiagnostiikassa on kiinnitettävä huomiota astman varmistamiseen osoittamalla merkitsevä huippuvirtausarvojen vuorokausivaihtelu ja hengitystieobstruktion merkitsevä lievittyminen keuhkoputkia laajentavalla lääkkeellä.

Myönteinen ihopisto- ja RAST-tutkimus karjanhoitotyötä säännöllisesti tekevällä viljelijäastmaatikolla viittaa vahvasti ammattitautiin, eikä keuhkoputkialtistusta yleensä tarvita. Se on kuitenkin arvokas lisätutkimus silloin, kun diagnoosi jää muutoin epävarmaksi. Allergeeniannoksiin on kuitenkin kiinnitettävä huomiota samoin kuin tutkittavan epäspesifiseen keuhkoputkien supistumisherkkyyteen.

Kliinisesti perusteltua olisi luopua luokittelemasta maatalouden ammattiastmaa yhden etiologisen tekijän mukaan. Sen sijaan voitaisiin ottaa käyttöön määritelmä 'maatalousastma'.

The data of industrial hygienic and clinical reseach have been combined in farmers` asthma programme.. The results of industrial hygienic surveys have been combined with the patients` symptoms, the ways they work, allergological findings and occupational asthma diagnostics. According to the research, occupational asthma in agriculture in Finland was mainly caused by three factors: cow dander, flour/grain and storage mites. The dominant part of cow dander is a divergent phenomenon in Finland compared to other countries. This can partly be explained by the structural factors in finnish agriculture and partly by different interpretations of diagnostics. According to this research, one cannot predict the risk of developing occupational asthma by the patients`own or their parents`athopic background.The parents`or siblings`asthma in itself increases the probability of developing asthma. Those regularly handling cattle and grain/flour had remarkably more positive findings of allergy. They were also diagnosed sa having occupational asthma much more often than those who spent less time with handling cattle and grain/flour. The long predisposition seems to be a significant factor but, for example, different ways of working are not likely to have a major role. There were differences in taking part in brushing cattle but that part of work is not repeated very often in practice. In any case, industrial hygienic conditions do not basically have a grat impact on developing occupational asthma. In asthma diagnostics one has to pay attention to ensuring that the patient actually has asthma by indicating significant diurnal changes in PEFvalues in one hand and significant bronchodilator response by inhaled sympathomimetics. A positive skin prick test and RAST test on an asthmatic farmer working regularly with the cattle strongly refers to an occupational disease and a specific inhalation challence is not usually needed. It is, however, a valuable extra test when the diagnosis is otherwise uncertain. The doses of allergenes must be controlled and the patient`s nonspecific broncial responsiveness must be observed. It would be clinically well-grounded to give up classifying occupational asthma in agriculture according to one etiological factor. Instead, the definition "agricultural asthma" could be introduced.