Urgency and Urge Incontinence in the Older Population: Prevalence, Associated Factors and Prognosis

Abstract

Iäkkään miehen virtsankarkailu huonoennusteinen vaiva

Virtsankarkailu on erityisesti ikääntyvän väestön terveysongelma, jolla on vaikutuksia ikääntyvien elämänlaatuun ja sosiaali-ja terveydenhuollon kustannuksiin. Tämän kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pakko-oireen ja siihen liittyvän virtsankarkailun esiintyvyyttä, oireisiin liittyviä tekijöitä ja pitkäaikaisennustetta iäkkäässä satunnaisväestössä. Aineistona käytettiin Tampereen eläkeikäisten seurantatutkimuksen kolmea eri vaihetta. Pakko-oire määriteltiin vaikeutena ehtiä ajoissa WC:hen ja pakkovirtsankarkailu voimakkaan virtsaamistarpeen aiheuttamana karkaamisena.

Pakkovirtsankarkailua esiintyi 24 %:lla yli 70-vuotiaista miehistä ja 36 %:lla samanikäisistä naisista. Pelkkää pakko-oiretta ilman virtsankarkailua esiintyi noin 10 %:lla miehistä ja naisista. Virtsarakon tyhjennysoireet (heikentynyt ja /tai katkeileva virtsasuihku) olivat huomattavan yleisiä: niitä esiintyi melkein kolmella neljäsosalla (72 %:lla) miehistä ja lähes puolella (48 %:lla) naisista. Tyhjennysoireet lisäsivät pakko-oireen riskiä miehillä ja naisilla. Miehillä pakkovirtsankarkailu oli tavallisin virtsankarkailutyyppi; naisilla esiintyi paljon sekä ponnistuskarkaamista että ponnistus- ja pakkovirtsankarkailun yhdistelmää.

Pakko- ja sekamuotoisesta virtsankarkailusta kärsivät naiset asuivat usein laitoksessa, heillä oli monia samanaikaisia sairauksia ja he raportoivat heikentynyttä toimintakykyä ja masentuneisuutta. Vastaavista oireista kärsivät miehet raportoivat heikentynyttä toimintakykyä ja masentuneisuutta. Kaikilta laitoshoidossa asuvilta miehiltä puuttui virtsan pidätyskyky. Noin puolet (46 %) naisista , mutta vain kymmenesosa (9 %) miehistä käytti virtsankarkailunsa takia vaippoja; miehille tarkoitettuja keräyspusseja tai virtsakatetreja ei juuri käytetty. Erityisesti nykyinen tupakointi näytti lisäävän pakko-oireen riskiä yli 60-vuotiailla henkilöillä, mutta kahvinjuonti tai alkoholinkäyttö eivät olleet yhteydessä pakko-oireeseen.

Sekä pakko-oire että siihen liittyvä virtsankarkailu ennustivat 10 vuoden kuluessa kuolleisuutta yli 60-vuotiailla miehillä. Samanikäisillä miehillä pakkovirtsankarkailu ennusti 13 vuoden seuranta-aikana pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista. Naisilla vastaavia ennustevaikutuksia ei todettu.

Tutkimuksen perusteella pakko-oire ja siihen liittyvä virtsankarkailu ovat merkittäviä ja monimuotoisia virtsaamisvaivoja iäkkäillä ja niihin näyttää liittyvän huono pitkäaikaisennuste iäkkäillä miehillä. Tutkimustulos korostaa virtsaamisvavojen huomioon ottamisen tärkeyttä iäkkäitä henkilöitä hoidettaessa ja suunniteltaessa koti- ja omaishoidon tukitoimia.

Urgency and urge incontinence are major urinary symptoms in older people, with considerable quality-of-life consequences. The aim of this cross-sectional and longitudinal survey was to ascertain the prevalence, associated factors and prognosis of urgency and urge incontinence in a random older population. The data were obtained from the three waves of the Tampere Longitudinal Study on Ageing (TamELSA).

Urge incontinence was more prevalent than urgency alone in both men and women aged 70 years and over (24% vs 10 % and 36 % vs 9 %, respectively). Of the men 72 % and of the women 48 % reported voiding symptoms. Voiding and urge symptoms were mutually associated in both genders. The prevalences of stress, urge and mixed incontinence were 2%, 17 % and 6 % in men and 23%, 6 % and 30 % in women. Adjusted for age, urge and mixed incontinence combined were associated with living in an institution, comorbidity, ADL disability , depressive mood and fecal incontinence in women and with ADL disability and depressive mood in men. All the men living in an institution were incontinent of urine. Of the incontinent women 46 % and 9 % of the men used diapers; male collecting devices were rare. Among people aged 60 years and over, current smokers were at greater risk of urgency in the combined model for both genders. Alcohol use and coffee drinking were not associated with urgency.

Urgency and urge incontinence independently predicted mortality during a ten year follow-up and urge incontinence independently predicted institutionalization in men aged 60 years anod over. No such predictive effects were noted in women.

In conclusion. urgency and urge incontinence are significant multifactorial symptoms in older people and are associated with a poor long-term prognosis in men. An individual multidisciplinary approach is recommended in the evaluation and managements of urinary symptoms in older people in order to improve the quality of life and urologic health in ageing populations.