Setu itkukultuur
Sarv, Vaike (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Sarv, Vaike
Eesti Kirjandusmuuseumi etnomusikoloogia osakund
2000
Etnomusikologia - Ethnomusicology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Väitöspäivä
2000-11-10Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee Viron kaakkoiskulmassa elävien setukaisten itkukulttuuria. Setukaiset kuuluvat niihin itämerensuomalaisiin, jotka ovat omaksuneet ortodoksisen uskonnon, mutta säilyttäneet suomalais-ugrilaisen kielen ja esikristillisen itkuperinteen nykypäivään asti.
Tutkimuksessa on käytetty holistista menetelmää, mikä käsittelee itkua osana setukaisten kulttuuria. Artikkeleissa etsitään vastauksia kysymyksiin minkälaiset ovat itkujen poeettinen ja musiikillinen rakenne ja millä tavalla itkuissa tulevat esiin setukaisten kulttuuriset koodit.
Väitöskirjasta löytyy itkujen kansanomainen luokittelu, mikä on yhditetty musiikillisen ja siirtymärituaalista lähtevän luokituksen mukaan. Itkutekstien pohjalta on rakennettu itkumalli, jossa on kuusi variaatioina toistuvaa osuutta. Itkun musiikillista rakennetta on tutkittu kolmella tasolla, jotka liittyvät metriikkaan, rytmiikkaan ja äänenkorkeuteen. Tuloksena on tunnistettu ne pysyvät jaksot, joiden avulla itkijät ovat rakentaneet itkuja.
Itkututkimuksesta ja siihen liittyvistä nuotinnuksista ovat hyötyneet monet virolaiset säveltäjät. Tulevaisuudessa olisi tutkimuksesta hyötyä myä itkukulttuurin kaupunkilaistuneille harrastajille.
Tutkimuksessa on käytetty holistista menetelmää, mikä käsittelee itkua osana setukaisten kulttuuria. Artikkeleissa etsitään vastauksia kysymyksiin minkälaiset ovat itkujen poeettinen ja musiikillinen rakenne ja millä tavalla itkuissa tulevat esiin setukaisten kulttuuriset koodit.
Väitöskirjasta löytyy itkujen kansanomainen luokittelu, mikä on yhditetty musiikillisen ja siirtymärituaalista lähtevän luokituksen mukaan. Itkutekstien pohjalta on rakennettu itkumalli, jossa on kuusi variaatioina toistuvaa osuutta. Itkun musiikillista rakennetta on tutkittu kolmella tasolla, jotka liittyvät metriikkaan, rytmiikkaan ja äänenkorkeuteen. Tuloksena on tunnistettu ne pysyvät jaksot, joiden avulla itkijät ovat rakentaneet itkuja.
Itkututkimuksesta ja siihen liittyvistä nuotinnuksista ovat hyötyneet monet virolaiset säveltäjät. Tulevaisuudessa olisi tutkimuksesta hyötyä myä itkukulttuurin kaupunkilaistuneille harrastajille.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4945]