WTO-TRIPS ART 39: liikesalaisuuden suojan laajuus ja uusi kasvuteoria

Abstract

Informaatio on muuttunut kansainvälisessä liiketoiminnassa yhä selkeämmin arvokkaaksi tuotannontekijäksi ja kilpailukeinoksi. Tämän vuoksi se tulisi voida suojata väärinkäytöksiä vastaan kuten muukin yrityksen omaisuus. Tähän saakka yrityksen sisäinen, luottamuksellinen informaatio on ollut mahdollista suojata liikesalaisuutena vain noin kahdessakymmenessä maassa. Vuoden 1995 jälkeen 138 maata on liittynyt Maailman kauppajärjestöön (WTO), johon liittyy myös immateriaalioikeuksia harmonisoiva TRIPS -sopimus. Tämän sopimuksen artikla 39 velvoittaa jäsenmaat luomaan normiston, joka antaa vähimmäissuojan yrityksen liikesalaisuudelle. Eri oikeuslähteisiin perustuvalla tulkinnalla voidaan selvittää artiklassa tarkoitetun vähimmäissuojan laajuus, mutta ei saada vastausta siihen, pitäisikö suojan olla tätä laajempi, johon sopimus myös antaa mahdollisuuden. Tutkimus vastaa tähän kysymykseen oikeustaloustieteen metodilla. Tämä tarkoittaa nykyisen kansainvälisen kilpailun dynamiikan selvittämistä, vallitsevien talousteorioiden kriittistä tarkastelua, sekä tehokkaimman vaihtoehdon löytämistä niiden tarjoamien menetelmien avulla.Tutkimuksessa esitetään, että uusi kasvuteoria (endogenous growth theory) on tässä yhteydessä selittävämpi kuin perinteisen vapaakaupan taustalla vaikuttava neoklassinen kasvuteoria. Uusi kasvuteoria korostaa tiedon ja informaation keskeistä merkitystä innovaatioiden lähteenä ja kilpailukyvyn lisääjänä. Yksittäinen kauppajärjestön jäsenmaa voi rakentaa tälle havainnolle oman strategisen kauppateoriansa, jonka tehtävänä on osoittaa, kuinka yksittäinen maa, omista lähtökohdistaan riippuen, voi saada mahdollisimman suuren hyödyn globalisoituvasta maailmantaloudesta. Jos maassa on korkea koulutuksen taso ja mahdollisuudet mittaviin tuotekehityspanostuksiin, sen intressissä on taata liikesalaisuudelle mahdollisimman laaja suoja. Sen sijaan, jos maalla on niukasti voimavaroja oman tiedon ja informaation tuottamiseen, liikesalaisuudelle tulisi taata vain TRIPS -sopimuksessa määritelty vähimmäissuoja. Jos työntekijällä on esimerkiksi mahdollisuus hyödyntää entisen työnantajansa palveluksessa saamaansa tietoa ja kilpailukieltosopimukset ovat ajallisesti rajattuja, syntyy informaation spill overia, teknologian diffuusiota, joka tarkoittaa sitä, että tieto ja informaatio leviää ympäristöönsä nostaen koko yhteisön kilpailukykyä.