Organisaation osaamisen strateginen hallinta
Lehtonen, Teemu J. (2002)
Lehtonen, Teemu J.
Tampere University Press
2002
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2002-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5341-7
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5341-7
Kuvaus
Research Centre for Vocational Education - Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus
Tiivistelmä
Koska tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta, tulee yrityksen strategian perustua osaamiseen, jota voidaan hyödyntää joustavasti kilpailu- ja markkinatilanteiden muuttuessa. Tämän lisäksi organisaatiolla on oltava se osaaminen, jota tarvitaan nykyisessä kilpailutilanteessa. Tutkimuksen kohteena oli yksi case-organisaatio, joka on voimakkaassa globaalissa laajentumisvaiheessa.
Tutkimus perustuu yritysstrategiaa työstäviin asiantuntijahaastatteluihin, joiden tuloksena saatiin kartoitettua yrityksen strategiset kyvykkyysalueet. Toisin sanoen, menetelmän avulla yritys tuli tietoiseksi siitä, millaiseen osaamiseen sen tulevaisuus perustuu, ja miten tätä osaamista voidaan kehittää ja hyödyntää. Tämän lisäksi käytettiin tilastollisia menetelmiä, joiden avulla paneuduttiin tarkemmin osaamisalueisiin liittyviin tekijöihin.
Tutkimus osoitti, että teknologisen ja tuotanto-osaamisen siirto ja arviointi on suhteellisen suoraviivaista toimintaa. Huomattavasti vaikeampaa on arvioida osaamista, joka ei ole "konkreettista" (esim. tuotanto, myynti), vaan enemmänkin "näkemyksellistä" (esim. sopeutuminen toimialan muutoksiin tai uusiin yrityskulttuureihin).
Tulokset vahvistavat myös sen, että osaaminen ilmenee organisaatiossa vallitsevina yhteisinä käsityksinä tai ajatusmalleina. Toisaalta kävi ilmeiseski, että tulevaisuuden osaamisvaatimuksia vastaavat yhteiset ajatusmallit eivät ole yhtä voimakkaita kuin nykyisiä osaamisvoimavaroja vastaavat ajatusmallit.
Yritykselle keskeisen osaamisen kehittyminen on perustunut pitkän ajanjakson aikana tapahtuneeseen toimintaan, ja sisäisellä koulutuksella on ollut lähinnä marginaalinen merkitys osaamisen kehittymisessä. Sen sijaan keskeisen tärkeitä ovat olleet erilaiset työjärjestelyt ja toimintaperiaatteet, joka on mahdollistanut sisäisen liikkuvuuden, asijantuntijuuden kehittymisen ja tiedon kulun. Suhteet ulkoisiin tietämyslähteisiin korostuvat mielenkiintoisella tavalla sellaisen osaamisen rakentamisen kohdalla, joka kohdistuu vasta tavoiteltavana olevaan kyvykkyyteen.
Tutkimus luo teoreettista pohjaa osaamisen strategiselle johtamiselle ja henkisen pääoman kehittämiselle. Osamista voidaan johtaa strategisesti, ja osaamisen kehittäminen voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ensisijaisesti työelämän toimintakäytäntöjä kehittämällä.
Tutkimus perustuu yritysstrategiaa työstäviin asiantuntijahaastatteluihin, joiden tuloksena saatiin kartoitettua yrityksen strategiset kyvykkyysalueet. Toisin sanoen, menetelmän avulla yritys tuli tietoiseksi siitä, millaiseen osaamiseen sen tulevaisuus perustuu, ja miten tätä osaamista voidaan kehittää ja hyödyntää. Tämän lisäksi käytettiin tilastollisia menetelmiä, joiden avulla paneuduttiin tarkemmin osaamisalueisiin liittyviin tekijöihin.
Tutkimus osoitti, että teknologisen ja tuotanto-osaamisen siirto ja arviointi on suhteellisen suoraviivaista toimintaa. Huomattavasti vaikeampaa on arvioida osaamista, joka ei ole "konkreettista" (esim. tuotanto, myynti), vaan enemmänkin "näkemyksellistä" (esim. sopeutuminen toimialan muutoksiin tai uusiin yrityskulttuureihin).
Tulokset vahvistavat myös sen, että osaaminen ilmenee organisaatiossa vallitsevina yhteisinä käsityksinä tai ajatusmalleina. Toisaalta kävi ilmeiseski, että tulevaisuuden osaamisvaatimuksia vastaavat yhteiset ajatusmallit eivät ole yhtä voimakkaita kuin nykyisiä osaamisvoimavaroja vastaavat ajatusmallit.
Yritykselle keskeisen osaamisen kehittyminen on perustunut pitkän ajanjakson aikana tapahtuneeseen toimintaan, ja sisäisellä koulutuksella on ollut lähinnä marginaalinen merkitys osaamisen kehittymisessä. Sen sijaan keskeisen tärkeitä ovat olleet erilaiset työjärjestelyt ja toimintaperiaatteet, joka on mahdollistanut sisäisen liikkuvuuden, asijantuntijuuden kehittymisen ja tiedon kulun. Suhteet ulkoisiin tietämyslähteisiin korostuvat mielenkiintoisella tavalla sellaisen osaamisen rakentamisen kohdalla, joka kohdistuu vasta tavoiteltavana olevaan kyvykkyyteen.
Tutkimus luo teoreettista pohjaa osaamisen strategiselle johtamiselle ja henkisen pääoman kehittämiselle. Osamista voidaan johtaa strategisesti, ja osaamisen kehittäminen voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ensisijaisesti työelämän toimintakäytäntöjä kehittämällä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4906]