'Eine der Unseren' und 'Königin im neuen Reiche der Frau'. Die Rezeption Ellen Keys in der Frauenbewegung des deutschen Kaiserreichs
Kinnunen, Tiina (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Kinnunen, Tiina
Omakustanne
2000
Yleinen historia - General History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Väitöspäivä
2000-09-09Tiivistelmä
Väitöskirja käsittelee ruotsalaisen kirjailijan ja pedagogin Ellen Keyn (1849-1926) vastaanottoa saksalaisessa naisliikkeessä ennen ensimmäistä maailmansotaa, ennen muuta vuosina 1898-1909. Ellen Key oli yksi tunnetuimpia skandinaaveja saksalaisella kielialueella ennen ensimmäistä maailmansotaa. Vaikka saksalainen nk. suuri yleisö unohti hänet sodan jälkeen, hän herättää Saksassa yhä edelleen kiinnostusta ennen muuta kasvatustieteilijöiden piirissä. Ruotsissa hänestä on kirjoitettu läpi vuosikymmenten. Naisliikkeen suhtautuminen häneen on vaihdellut sympatiasta torjuntaan. Suhtautuminen heijastaa naisliikkeen kulloistakin näkemystä naiseudesta ja sukupuolten välisestä suhteesta.
Väitöskirjassa analysoidaan toisaalta naisliikkeen johtohahmojen ja toisaalta liikkeen paikallistason toimijoiden näkemyksiä Ellen Keyn visioimasta uudesta naiseudesta. Naisliikkeen johtohahmojen kannanottoja tarkastellaan aatehistoriallisesti naiseuden ideologisena rakentamisena. Ne vaihtelivat hyväksynnästä kritiikkiin. Ellen Keyn teosten arvosteluissa keskusteltiin naiseuden olemuksesta sekä naisten tehtävistä yhteiskunnassa. Ajankohtaisia keskusteluja, joiden yhteydessä Ellen Keyhin niinikään viitattiin, olivat kysymys äitiyden ja palkkatyön yhdistämisestä sekä seksuaalimoraalista. Merkillepantavaa on, että 1800-1900 -lukujen vaihteessa käytiin samoja keskusteluja naiseudesta kuin tänäkin päivänä. Ellen Key esimerkiksi kannatti naisille maksettavaa palkkaa, mikäli he jäivät kotiin kasvattamaan lapsiaan.
Ruohonjuuritason toimijoiden elämänkulkua ja tunteita tarkastellaan tutkimuksessa kirjeenvaihdon kautta. Tutkimus tuo esiin, etteivät he keskustelleet kirjeissään Ellen Keylle ideologisesti uudesta naiseudesta vaan että he rakensivat omaa identiteettiään Ellen Keyhin tukeutuen. Ellen Key oli heille ihailun kohde, esikuva ja äidillinen tukija. Tutkimus nostaa yleisemminkin esiin kysymyksen naisesikuvien merkityksestä naisten identiteetin rakentumiselle. Tutkimuksessa tuodaan niinikään esiin naisten muodostamien verkostojen merkitys heidän elämänsä yhtenä kantavana voimana.
Väitöskirjassa analysoidaan toisaalta naisliikkeen johtohahmojen ja toisaalta liikkeen paikallistason toimijoiden näkemyksiä Ellen Keyn visioimasta uudesta naiseudesta. Naisliikkeen johtohahmojen kannanottoja tarkastellaan aatehistoriallisesti naiseuden ideologisena rakentamisena. Ne vaihtelivat hyväksynnästä kritiikkiin. Ellen Keyn teosten arvosteluissa keskusteltiin naiseuden olemuksesta sekä naisten tehtävistä yhteiskunnassa. Ajankohtaisia keskusteluja, joiden yhteydessä Ellen Keyhin niinikään viitattiin, olivat kysymys äitiyden ja palkkatyön yhdistämisestä sekä seksuaalimoraalista. Merkillepantavaa on, että 1800-1900 -lukujen vaihteessa käytiin samoja keskusteluja naiseudesta kuin tänäkin päivänä. Ellen Key esimerkiksi kannatti naisille maksettavaa palkkaa, mikäli he jäivät kotiin kasvattamaan lapsiaan.
Ruohonjuuritason toimijoiden elämänkulkua ja tunteita tarkastellaan tutkimuksessa kirjeenvaihdon kautta. Tutkimus tuo esiin, etteivät he keskustelleet kirjeissään Ellen Keylle ideologisesti uudesta naiseudesta vaan että he rakensivat omaa identiteettiään Ellen Keyhin tukeutuen. Ellen Key oli heille ihailun kohde, esikuva ja äidillinen tukija. Tutkimus nostaa yleisemminkin esiin kysymyksen naisesikuvien merkityksestä naisten identiteetin rakentumiselle. Tutkimuksessa tuodaan niinikään esiin naisten muodostamien verkostojen merkitys heidän elämänsä yhtenä kantavana voimana.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4980]